Ensimmäinen luento – Perjantai 20.1.2023
Ensimmäisellä luennolla kertasimme paikkatiedon perustietoja ja tutustuimme karttojen tekemiseen QGIS paikkatieto-ohjelmiston avulla. QGIS on minulle entuudestaan jo tuttu, sillä tutustuimme sen käyttöön jo aikaisemmissa opinnoissani, mutta kertaus teki silti hyvää. Erityisesti uutta opettelua vaati muutokset, joita uudempi ohjelmistoversio toi mukanaan. Mielestäni kivoin muutos tai kenties vain uusi löytö oli näytön vasemmassa reunassa sijaitseva “manage layers toolbar”.
Karttaharjoitus 1
Ensimmäinen kartta, mitä lähdimme tekemään havainnollistaa HELCOM merialueita ja HELCOM valtioiden typpipäästöjen osuuksia (Kuva 1). Erika (2023) mainitsee blogissaan HELCOM-maiden muodostuvan valtioista, jotka kuuluvat Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissioon. HELCOM valtioita ovat Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Puola, Saksa sekä Tanska.
Kuva 1: HELCOM valtioiden typpipäästöt prosentteina sekä HELCOM merialue esitettynä.
Kartan lopputulos saatiin helposti muodostumaan visualisoimalla dataa sekä suorittamalla lasku, jonka avulla saimme selville typen kokonaispäästöjen suhteutetut arvot (kuva 1).
Kuvaa 1 tarkastellessa voidaan huomata merkittävimmän osuuden typpipäästöistä olevan peräisin Puolasta, joka on ainut luokkaansa kuuluva valtio. Puolan typpipäästöt ovat 13,3 prosentin ja 33,7 prosentin välillä. Kartasta voidaan myös huomata, että Ruotsi, Venäjä sekä Latvia ovat merkittynä toiseksi tummimmalla punaisella, joka viittaa typpipäästöjen olevan Puolan jälkeen merkittävimmät, 8-13,3 prosenttia. Viro on HELCOM valtioista ainut, jonka typpipäästöt jäävät alle 3,2 prosentin.
Kartalle on erikseen merkitty HELCOM merialue vaaleansinisellä, jonka päälle on havainnollistettuna syvyyskäyrät. Lisäksi järvet ovat merkittynä kartalle. Jälkikäteen mietittynä en ole varma olisiko järvet kannattanut digitoida hieman erivärisenä kuin HELCOM merialue. Toisaalta on melko itsestäänselvyys, että järvet löytyvät sisämaasta eikä niitä tästä syystä sekoita merialueeseen. Lähemmässä tarkastelussa merialueen vieressä sijaitsevat järvet voivat kuitenkin aiheuttaa sekaannuksia.
Karttaharjoitus 2
Tarkoituksenani oli alunperin tehdä karttaharjoitus vaikeamman kautta, mutta useamman tunnin kamppailun jälkeen yritys päätyi luovutukseen. Alkuperäinen ideani oli havainnoida kartalle kunnat ja yhdistää niihin tilastokeskuksen taulukkotietoja, mutta atribuuttitaulujen yhdistäminen ei toiminut millään. Lopputulos, johon päädyin oli havainnollistaa yli 64-vuotiaiden osuus kuntien väestöstä, joka onnistui kurssikerralla jaetun aineiston avulla (Kuva 2). Itse kartan luominen oli yksinkertainen prosessi, joka vaati vain muutaman työvaiheen. Ikäryhmiä kuvaavat luvut olivat valmiiksi suhteutettuja, joten pelkän visualisoinnin avulla päästiin jo pitkälle.
Kuva 2: Yli 64-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä.
Käytin kuvan 2 visualisoinnissa asteittaista skaalaa, valkoisesta tummanpunaiseen. Mitä tummempi punainen on kyseessä, sitä suurempi yli 64-vuotiaiden osuus kunnassa on. Kuvasta 2 voidaan huomata, että Suomessa on monia kuntia, joissa yli 64-vuotiaiden osuus on 38-45 prosenttia. Lähes puolessa Suomen kunnista yli 64-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä muodostaa yli 31 prosenttia. Kuntien joukossa on vain muutamia, kuten Espoo sekä Tyrnävä, joissa yli 64-vuotiaiden osuus on alle 16 prosenttia. Kuvasta 2 voidaan nähdä voimakkaasti ikääntyvien kuntien sijaitsevan pääasiallisesti itäisemmällä puolella Suomea sisämaassa.
Väestön ikääntyminen aiheuttaa kunnalle taloudellisia haasteita, kun työikäinen väestö vähenee, joka vaikeuttaa peruspalveluverkon ylläpitämistä (Nironen & Tebest 2015). Heikot työllistymismahdollisuudet sekä vähäiset palvelut eivät puolestaan houkuttele lapsiperheitä muuttamaan alueelle (Ylätalo 2023). Vähäiset palvelut heikentävät koulutusmahdollisuuksia, joka johtaa siihen, että osa nuorista muuttaa muualle opintojen perässä.
Ensi kertaan :)
Lähteet
Lindblom, E. (2023) Erika’s blog: 1. kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/lierika/> (vierailtu: 25.1.2023)
Nironen, S. & Tebest, T. (2015). Ikääntyminen ajaa kuntien talouden kuralle – katso miten oma alueesi vanhenee. <https://yle.fi/a/3-7791930> (vierailtu: 26.1.2023)
Ylätalo, R. (2023). Rebekyla’s blog: Tehtävä 1. <https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/> (vierailtu: 7.2.2023)