Luento 7: No siinä se sitten

Seitsemäs luento – Perjantai 3.3.2023

Heipsun! Viimeistä kertaa :C

Kurssi on kulunut todella nopeasti ja tässä onkin viimeinen blogipostaukseni. Tehtävänämme oli luoda karttaesitys, jossa esittäisimme kaksi muuttujaa oman mielenkiintomme mukaan. Valinnanvapaus tuotti lähinnä ongelmia, vaikka idea omasta kartasta oli hyvin innoittava. Tuntui siltä, että aineistoa olisi ollut aivan liikaa eikä millään osannut valita mistä aiheesta tuottaisi kartan. Vihdoin löytäessäni mielenkiintoisen aiheen niin eipä silloin tulvavyöhykkeistä kertovat aineistot suostuneet latautumaan LAPIOsta, luultavimmin alueen laajuuden vuoksi (koko Suomi).

Lopulta luovutin tulva-alueiden kanssa ja valitsin ensimmäiseksi muuttujaksi Suomen kansallispuistot ja toiseksi niiden kävijämäärän. Luulin, että kartan tekeminen sujuisi pulmitta, kuten lähes kaikkien kurssilla tehtyjen karttojen, mutta ilmeisesti kyseessä olikin viimeinen koetus, sillä kartan tekeminen oli melkoinen operaatio. Kiitos Miialle, joka kannusti jatkamaan ja auttoi ongelmatilanteissa <3

Kansallispuistoja kuvaava aineisto oli yllättävän hankala löytää. Ensiksi pyrkimyksenäni oli saada käsiini shp-muotoinen vektoriaineisto muuttujasta, mutta Lippaan latauspalvelu oli sen verran sekava, että tämän kanssa luovutin. Sivustolta löytyi onneksi vaihtoehto WMS- ja WFS-rajapintapalveluihin ja pidemmän aineiston kanssa käydyn kamppailun jälkeen päädyin WFS-muotoon, jolloin visualisoinnin muokkaaminen oli merkittävästi helpompaa.

Kansallispuistojen suosio vierailijoiden keskuudessa vuonna 2022

Edit : Kuvassa 1 on havainnollistettuna Suomen 41 kansallispuistoa. Päätin tehdä kuvan 1 jälkikäteen, sillä kuvassa 2 ei kerrota nimiä erikseen ja kuitenkin karttaa analysoidessa mainitsen tiettyjä kansallispuistoja nimeltä.

Kuva 1: Suomen kansallispuistot ja taustalla maakunnat (Lipas 2023: mukaillen).

Kuvassa 2 on jo aiemmin mainitun tavoin visualistoituna vihreällä kansallispuistot sekä keltaisilla pylväillä kävijämäärät. Selkeästi eniten kävijöitä on ollut Nuuksion, Pallas-Yllästunturin sekä Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Myös Kolin, Pyhä-Luoston, Oulangan, Repoveden sekä Sipoonkorven kansallispuistot ovat olleet kävijöiden suosiossa. Kansallispuistojen kävijämääriin vaikuttaa saavutettavuus, tarjotut retkeilymahdollisuudet sekä itse maisema. Erityisesti Nuuksion suosioon vaikuttaa läheinen sijainti pääkaupunkiseutuun. Toisaalta on kiinnostavaa, että Sipoonkorven kävijämäärät eivät ole yhtä suuria. Itse helsinkiläisenä olen useamman kerran käynyt Nuuksiossa, jonne menemme nauttimaan järvimaisemasta, jota ei oikein Sipoonkorvesta löydy, joten kenties kyseinen seikka voi olla vaikuttava tekijä.

Kuva 2: Suomen kansallispuistot ja niiden kävijämäärien jakauma vuodelta 2022 kuvattuna tolppina (Lipas 2023 & Metsähallitus 2023: mukaillen). Taustalla maakunnat.

En edelleenkään ole suurin arvoja kuvaavien tolppien fani, mutta vaihtoehdoista ne sopivat mielestäni parhaiten kuvaamaan kävijämääriä. Kuvassa 2 ei ole kuvattuna absoluuttisia määriä, joten tolpat antavat suhteellisen mielikuvan kävijämääristä absoluuttisen sijaan. Tolppien avulla saadaan kuitenkin melko hyvä mielikuva siitä, mikä on suosituin kansallispuisto ja missä käy eniten vierailijoita. Voi olla, että koitan vielä lisätä absoluuttiset luvut mukaan, jos homma jää ärsyttämään liikaa, mutta tällä mennään nyt.

Edit: No siis kyllähän se jäi ärsyttämään. Alla oleva kuva on tismalleen sama kuin kuva 2, mutta lisänä on tuotu absoluuttiset luvut tolppien päälle. Jälkikäteen taas mietittynä ehkä luvuista olisi voinut tehdä hitusen suuremmat, sillä kuvan laatu heikkenee jostain syystä julkaistussa blogitekstissä. Onneksi voi tarvittaessa zoomata :)

Kuva 3: Suomen kansallispuistot ja niiden absoluuttiset kävijämäärät vuodelta 2022 kuvattuna tolppina (Lipas 2023 & Metsähallitus 2023: mukaillen). Taustalla maakunnat.

Kartta muodostui kansallispuistoista kertovasta Lippaan WFS-aineistosta sekä Metsähallituksen julkaisemasta tilastosta, jonka Excelin kautta toin CSV-tiedostona. Huvittavinta ehkä on, että CSV-tiedoston tuonti aiheutti vähiten ongelmia tällä kertaa, vaikka blogipostauksessa 5 vielä manasin sitä eniten ongelmatilanteita aiheuttavana hommana. Toki pientä takapakkia tuli, kun ä-kirjain näkyikin kysymysmerkkinä kansallispuistojen kävijämäärät-taulukossa, joten joins-toiminto ei toiminutkaan kaikkien kohdalla heti. Pulman sai ratkaistua kuitenkin niin nopeasti, että ei se hirveästi tuskaa aiheuttanut.

Viimeiset loppumietteet

Kurssi on opettanut paljon ja auttanut muistelemaan vanhaa QGIS tietämystä. Harmillisesti suurin osa kurssista sujui flunssaisena, mutta olen todella tyytyväinen, että olen pysynyt edes näin hyvin aikataulussa ja saanut kaiken tarvittavan tehtyä. Tämä viimeinen koettelemus kuitenkin muistutti siitä, että vielä on opittavaa. (Oletan kuitenkin, että ongelmat tällä kertaa johtuivat itse WFS-rajapintapalvelusta, johon QGIS ei pystynyt kunnolla yhdistämään.) Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että huolimatta ongelmista sain kartan valmiiksi ja kaikki pulmat loppujen lopuksi ratkesivat. Aiheeksi sain lisäksi jopa asian, joka kiinnostaa itseäni.

Kurssin avulla opin monia uusia asioita niin paikkatiedosta ja QGIS käytöstä. Esimerkiksi niin yksinkertainen asia kuin pohjoisnuoli, jossa on valmiiksi mukana N-kirjain tuli yllätyksenä, sillä aina aikaisemmin sen manuaalisesti väsäsin… Kurssilla oppimisesta on kertonut myös se, että aikaisemmin tehdyistä kartoista löytyy aina jotain kehitettävää, joko värimaailman kannalta tai toteutuksen. Se, että tunnistaa asioita, joita pitäisi parantaa tarkoittaa vain sitä, että tietämys kartan tekohetkestä on kasvanut. Anna toi myös hyvän huomion esille blogissaan johon voin samaistua: opettaminen muille vahvistaa omaa oppimista.

Vihasuhteeni paikkatietoon on yliopistossa käytyjen kurssien jälkeen muuttunut kokonaan ja odotan innolla, mitä tulevat kurssit tuovat tullessaan. Tie kohti GIS-velhoa jatkunee ja ehkäpä vielä joskus sellaiseksi itseä voi kutsua. :)

Kiitos

Kaikille blogin vierailijoille, kurssin järkkääjälle ja kaikille ketkä matkan aikana ovat auttaneet karttojen teossa sekä ideoinnissa ! <3

 

Lähteet

Liljefors, A. (2023).  Anna’s blog: Harjoitus 7/7.

<https://blogs.helsinki.fi/annalilj/2023/03/13/harjoitus-7-7/> (vierailtu: 19.3.2023)

Lipas (2023). Rajapinnat ja ladattavat aineistot.

<https://www.jyu.fi/sport/fi/yhteistyo/lipas-liikuntapaikat.fi/rajapinnat-ja-ladattavat-aineistot> (vierailtu: 7.3.2023)

Metsähallitus (2023). Käyntimäärät maastossa.

<https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/kayntimaarat/kayntimaarat-maas> (vierailtu: 7.3.2023)

Vuolle, M. (2023). Miia Vuolle: blogi kurssilta geoinformatiikan menetelmät 1.

<https://blogs.helsinki.fi/mevuolle/> (vierailtu: 10.3.2023)

Luento 6: Pisteaineistoja ja interpolointia

Kuudes luento – Perjantai 24.2.2023

Heipä hei,

Tällä kurssikerralla tutustuimme pisteaineistoihin, joiden avulla loimme erilaisia havainnollistavia karttaesityksiä sekä pääsimme testaamaan interpolointia.

Perjantain luennolla kerättiin pisteaineistoa hyödyntämällä Epicollect5-sovellusta. Itseltä luentokerta jäi väliin ja olinkin jo lähdössä ulos keräämään pisteitä, kunnes onneksi Vilma mainitsi, että valmiit aineistot löytyivät Moodlesta. Kurssilla käytetty sovellus ei minulle entuudestaan ollut tuttu, mutta vastaavanlaista pisteiden keräilemistä olen aikaisemmalla geoinformatiikan kurssilla tehnyt käyttäen eri sovellusta.

Kurssikerran tehtävä

Valmis aineisto nopeuttikin suuresti tehtävien aikaansaamista, vaikka heti alkuun jäinkin jumiin CSV-tiedoston kanssa. En millään huomannut, mikä asetus meni väärin ja pisteet päätyivät välillä kartan ulkopuolelle ja kerran jopa Afrikkaan. Onneksi sain loppujen lopuksi pisteet kartalle oikealle sijainnille, joten pääsin etenemään.

Kuvassa 1 on havainnollistettuna perjantain luennolla kerätty pisteaineisto. Pisteaineistoon kerättiin ominaisuustietoa muun muassa sijainnista, ajankohdasta, alueen miellyttävyydestä sekä koetusta turvallisuudentunteesta. Valitsin tarkempaan tarkasteluun koetun turvallisuudentunteen, joka on visualisoituna asteikolla yhdestä viiteen kuvassa 1. Mitä tummempi väri on kyseessä, sitä turvattomampi olo tiedon kerääjällä on ollut kyseisenä ajankohtana sijainnissa. Kuvasta 1 voidaan huomata turvallisuudentunteen ollen keskimääräistä heikompaa erityisesti isoimman tien, Hämeentien varrella. Hämeentien pohjoisimmasta risteyksestä voidaan myös huomata, kuinka yksilöllisiä havainnot ovat olleet, sillä lähes sama sijainti on saanut neljään eri luokkaan kuuluvia arvoja. Saman havainnon voi tehdä vertaillessa eri ryhmien pisteaineistojen tuloksia.

Kuva 1: Koettu turvallisuudentunne asteikolla 1-5 Kumpulan alueella, 24.2.2023.

Kuva 2 on interpoloitu versio kuvan 1 pisteaineistosta keskittyen edelleen koettuun turvallisuudentunteeseen. Interpoloinnilla tarkoitetaan arvojen luomista kohtiin, joissa ei ole tietoa aineistossa. Arvot muodostetaan kerättyjen pisteiden tiheyden, määrän sekä annettujen arvojen perusteella. Hyödynsimme IDW-metodia, jossa otetaan pisteiden etäisyys huomioon arvoja laatiessa: lähempänä olevilla pisteillä on suurempi painoarvo.

Kuva 2: Interpoloituna koettu turvallisuudentunne asteikolla 1-5 Kumpulan alueella, 24.2.2023.

Itsenäistehtävä: Hasardit ja niiden alueellinen esiintyminen

Itsenäistehtäväksi saimme ohjeet luoda kolme karttaa, joiden teemana on hasardit. Ideana oli hakea informaatiota netistä ja havainnollistaa kyseinen informaatio pisteaineistona kartalle. Valitsin hasardeista lähempään tarkasteluun maanjäristykset, osittain aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Aineistona maanjäristyksissä toimi NCEDC, Northern California earthquake data center, jonka sivuilta löytyi aineisto vuodesta 1898 vuoteen 2012 asti.

Ensimmäiseksi halusin havainnollistaa yli 7 magnitudin maanjäristykset aikaväliltä 2007-2012 (Kuva 3). Maanjäristykset ovat jaettuna kolmeen eri luokkaan, jotta järistysten voimakkuuden jakaumasta saataisiin parempi mielikuva.

Kuva 3: Yli 7 magnitudin maanjäristykset aikaväliltä 2007-2012 maailmanlaajuisesti.

Kuvasta 3 voidaan huomata yli 7 magnitudin maanjäristysten sijoittuvan pääasiallisesti Tyynen valtameren alueelle. Emmin blogista löytyikin  mielenkiintoista Helsingin yliopiston seismologian instituutin julkaisemaa tilastotietoa, jonka mukaan “70-90 prosenttia maailman vuotuisesta seismisestä energiasta vapautuu Tyynen valtameren laatan reunoilla”.

Tarkastellun aikavälin merkittävin osuus yli 7 magnitudin maanjäristyksistä on ollut väliltä 7-7,7 magnitudia (Kuva 4). Voimakkaimmat maanjäristykset, yli 8,4 magnitudia, tarkastellulla aikavälillä ovat tapahtuneet Chilessä, Japanin itärannikon lähettyvillä sekä Indonesian lounaispuolella Intian valtameressä.

Kuvassa 4 on havainnollistettuna yli 7 magnitudin maanjäristykset aikaväliltä 2007-2012 sekä tulivuorten sijainnit. Kartasta voidaan huomata yhteys tulivuorten sijaintien sekä voimakkaiden maanjäristysten välillä.

Kuva 4: Yli 7 magnitudin maanjäristykset aikaväliltä 2007-2012 maailmanlaajuisesti sekä tulivuorten sijainnit.

Ajattelin vielä, että voisi olla hyvä idea havainnollistaa mukaan myös hieman pienempiä maanjäristyksiä, jotka eivät niin kaikki aiheuta vahinkoa, mutta ovat kuitenkin ihmisen tunnettavissa. Kuvassa 5 esitetään kaikki yli 5 magnitudin maanjäristykset vuodelta 2012.

Kuva 5: Yli 5 magnitudin maanjäristykset vuonna 2012 maailmanlaajuisesti.

Kuvasta 5 voidaan huomata yhteys litosfäärilaattojen reunavyöhykkeiden kanssa paremmin kuin kuvasta 3, jossa havaintojen määrä on pieni. Yli 5 magnitudin maanjäristysten voidaan huomata sijoittuvan tietyille alueille (mannerlaattojen reuna-alueille) ja muodostavan lähes “jonoja”. Kuvaa 5 voidaan verrata kuvaan 6, jolloin yhteyttä voidaan tarkastella esimerkiksi Nazcalaatan ja Tyynenmerenlaatan erkaantumisvyöhykkeellä.

undefined

Kuva 6: Suurimmat litosfäärilaatat (Wikipedia 2017).

Kuvassa 7 on vielä liitettynä tulivuoret yli 5 magnitudin maanjäristyksiin vuodelta 2012.  Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin tulivuorten sijainneilla ja maanjäristyksillä on yhteys, joka on varsinkin kuvassa 6 selkeästi esillä Tyynen valtameren alueella ja Intian valtameren itäosassa. Maanjäristysten tavoin tulivuoret sijaitsevat pääasiallisesti litosfäärilaattojen reunavyöhykkeillä.

Kuva 7: Yli 5 magnitudin maanjäristykset maailmanlaajuisesti 2012 sekä tulivuorten sijainnit.

Mielestäni luodut karttaesitykset ovat selkeitä ja niiden avulla näkee missä maanjäristyksiä on tapahtunut ja tulivuoria sijaitsee. Opetuskäytössä kuvien lisänä olisi kuitenkin hyvin tärkeää käydä läpi ilmiöiden perusasiat, kuten mikä on kyseessä, missä ilmiötä esiintyy ja miksi. Laattaliikunnot ovat olennainen asia, jonka liittäisin oheen (Kuva 8). Laattaliikuntojen ohessa Richterin asteikkoon olisi hyvä perehtyä, sillä se kertoo maanjäristysten jälkiseurauksista sekä se on tekemissäni kartoissa käytetty yksikkö.

Laattatektoniikka – Wikipedia

Kuva 8: Laattatektoniikka (Wikipedia 1997).

Olisin ehkä voinut muuttaa kuvaustapaa kuvissa 4 ja 7 toisessa muuttujassa, kuten tulivuorissa. Saini mainitsi blogissaan, että Rebekka oli keksinyt esittää tulivuoret kolmiona ja se olisi voinut selkeyttää myös minun karttoja. Idea kartoista 4 ja 7 tulee esille, mutta kenties miellyttävämmällä visualisoinnilla tekisi oppilaiden (ja kaikkien muiden) mieli tarkastella karttaa pidempään. Eri muodot ja esittämistavat kartalla korostaisivat myös eroavaisuuksia ilmiöiden välillä.

 

Lähteet

Lankinen, S. (2023). Sainilan’s blog.

< https://blogs.helsinki.fi/sainilan/2023/03/01/harjoitus-6/> (vierailtu: 23.2.2023)

Nieminen, E. (2023). Viikko 6: Pisteitä kartalle.

<https://blogs.helsinki.fi/nxemmi/2023/03/19/viikko-6-pisteita-kartalle/> (vierailtu: 19.3.2023)

Valto, V. (2023). Valto vs. geoinformatiikan menetelmät 1.

< https://blogs.helsinki.fi/vvalto/> (vierailtu: 23.2.2023)

Wikipedia (1997). Laattatektoniikka.

<https://fi.wikipedia.org/wiki/Laattatektoniikka> (vierailtu: 23.2.2023)

Wikipedia (2017). Litosfäärilaatta. <https://fi.wikipedia.org/wiki/Litosf%C3%A4%C3%A4rilaatta> (vierailtu: 23.2.2023)

 

 

Luento 5: buffereita, loputonta aineistojen yhdistelemistä ja leikkaamista

Viides luento – Perjantai 17.2.2023

Heippa!

Viidennellä luennolla kertasimme jo aiemmin opittuja piirtotyökaluja ja käytimme niitä hyödyksi eri tehtävissä.  Miian blogista löytyi mielestäni hyvin työkaluja havainnollistava kuva, joten jaan sen myös tänne. Kuvassa 1 esiteltävistä työkaluista hyödynsimme ainakin clip, intersect sekä buffer toimintoja.

Kuva 1: QGIS toimintoja.

Clip-toiminnon avulla voidaan leikata tutkimusalue haluttuun muotoon (Kuva 1). Ohjeessa clip-toimintoa oli hauskasti verrattu piparkakkumuottiin, joka leikkaa kohdetietokannasta muotoisiansa paloja. Intersect-toiminto tarjottiin harjoituksessa vaihtoehtona clip-toiminnolle. Intersect-toiminnon avulla pystyttiin yhdistämään halutut yhteiset tekijät alueilta toisiinsa ja poistamaan muu informaatio. Buffereiden eli puskurivyöhykkeiden avulla voidaan luoda tutkimusalueelle halutun levyinen vyöhyke ja tarkastella sitä.

Itsenäistehtävät

Aluksi tehtävien määrä tuntui suurelta, mutta toisaalta juuri tehtävien määrän ansiosta työkalut tulivat tutuksi. Loppujen lopuksi niiden käyttäminen oli hyvin yksinkertaista ja sain tehtävät ratkottua melko nopeasti, kun “rutiini” syntyi. Havainnollistin kysymysten vastaukset taulukoihin selkeyden vuoksi.

Tehtävän 1 ensimmäisessä osassa tarkasteltiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueita samantyyppisellä kaavalla. Ensiksi piirrettiin kiitoradat, joiden ympärille luotiin bufferialue, jota sitten lopuksi tarkasteltiin.

Taulukko 1: tehtävä 1. osa 1.1: Malmin lentokentät
Kuinka monta ihmistä asuu Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen toimiessa, (2 km säde) 58 795 asukasta
1 kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuvat 9 124 asukasta

Malmin lentokentän kiitoradan bufferia hyödyntäen saimme selville pahimmalla lentomelualueella asuvien määrän lentokentän ollessa toiminnassa (Taulukko 1; Kuva 2). Alla olevasta kuvasta 2 nähdään havainnollistettuna, kuinka bufferit toimivat. Vaaleankeltaisella kuvattu alue on 2 kilometrin bufferi linnuntietä kiitoradasta ja oranssilla kuvatut pisteet kuvaavat asutusta puskurialueella. Asutus on leikattu isommasta, pääasiallisesti Vantaan väestöä kuvaavasta aineistosta, jonka pisteet tarkkaan katsottuna voi huomata ruskean värisinä ja pienemmän kokoisina puskurialueen ulkopuolella.

Kuva 2: Malmin lentokentän pahin melualue (2 km).

Helsinki-Vantaa lentokentän tehtävän suoritin samaa kaavaa käyttäen kuin Malmin lentokentän tehtävän. Lisänä käytettiin vielä hyödyksi lentomeluvyöhykkeitä, jotka oli eroteltuna eri desibelitasojen mukaan (Taulukko 2; Kuva 3). Ensiksi tutkailtiin aluetta bufferin avulla, jonka jälkeen puskurialueelta eroteltiin vielä pahimmalla metelialueella asuvat. Lisäksi tutkiskeltiin desibelitasojen avulla vähintään 55 dB vyöhykkeellä asuvien määrää.

Taulukko 2: tehtävä 1. osa 1.2: Helsinki-Vantaa lentokenttä
Kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaa lentokentän välittömässä läheisyydessä (2 km säde) 11 668 asukasta
Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella asuvien osuus välittömässä läheisyydessä asuvista (65dB) 19 asukasta = 0,16 prosenttia
Vähintään 55dB melualueella asuvien määrä 11 923 asukasta
Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta 13192 asukkaan

Kuva 3: Lentomeluvyöhykkeet vaaleanliilalla, joista keltaisella on valittu 60dB ja 55dB lentomeluvyöhykkeet. Alla vaaleanpunaisella on 2 km säteen bufferi ja sen keskellä Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Tehtävän 1 viimeisessä osassa perehdyttiin juna- ja metroasemiin ja niiden läheisyydessä asuvien ihmisten määrään (Taulukko 3; Kuva 4). Tarkasteltavalta alueelta lähes 22 prosenttia väestöstä asuu 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Lisäksi tutkittiin työikäisten osuutta puskurivyöhykkeiden sisällä hyödyntäen atribuuttitaulun laskumahdollisuutta.

Taulukko 3: tehtävä 1. osa 2: Asemat.

Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500 m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta? 111 765 asukasta
Kuinka suuri osuus kaikista alueen asukkaista asuu alle 500 m päässä asemasta? 21,7 prosenttia
Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä on työikäisiä (15-64v)? 67,1 prosenttia

Kuva 4: Asemien bufferit harmaalla ja sinisellä merkitty niiden sisällä asuva väestö. Vihreällä muu väestö.

 

Tehtävässä 2 tarkasteltiin taajamissa asuvien osuutta väestöstä sekä taajamien ulkopuolella asuvien koululaisten määrää ja osuutta. Viimeistä osaa tehtävästä en jostain syystä saanut tehtyä. Tajusin alkuun, että atribuuttitaulukosta löytyi “piilotettuja” arvoja (99999…), mutta kuitenkaan vastausta en silti saanut, vaikka monta kertaa yritin eri keinoja käyttäen.

Taulukko 4: tehtävä 2: Taajamat
Kuinka monta prosenttia tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa? 496 555 asukasta = 96,2 prosenttia
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? 2 675 kouluikäistä
Kuinka suuri taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus on? 3,6 prosenttia kouluikäisistä asuu taajamien ulkopuolella
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, entä 20% tai 30%? ? :(

 

Viimeisessä tehtävässä oli kiinnostavia vaihtoehtoja, mutta päädyin tekemään tehtävän kouluista (Taulukko 3). Törmäsin kuitenkin isoimpaan ongelmaan tässä kohtaa ihan vaan sen takia, että en meinannut millään muistaa minkä ikäisenä ollaan milläkin luokalla. Päädyin kuitenkin rajaamaan kouluikäiset lapset ja nuoret haarukkaan 7-15 vuotiaat (ala-aste + ylä-aste). Erika mainitseekin blogissaan, että kouluun voi mennä jo kuusivuotiaana, mutta usein puhutaan siitä, että koulu aloitetaan 7-vuotiaana. Siksipä rajasin ikähaarukan seitsemästä ylöspäin.

Tehtävässä 3 tutkittiin Helsingin Yhtenäiskoulun seuraavan kouluvuoden tarpeita keskittyen omaan koulupiiriin (Taulukko 3). Kuvasta 5 voidaan nähdä keltaisella valittu pieni koulupiiri Käpylästä, joka on tarkastelussa. Alueella sijaitsee yksi koulu, vaikkakin kuvassa 5 koulupiirin reunalla näyttäisi olevan toinen punainen piste.

Taulukko 5: tehtävä 3: Koulut
Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? 14 oppilasta
Kuinka suurta määrää oman koulupiirin yläasteikäisiä oppilaita Helsingin Yhteiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna? ( 13-15v) 62 oppilasta
Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (7-15v) 0,0839 = 8,4 prosenttia
Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? (arvio, 7-15v) Muunkieliset * edellisen tehtävän luku = vastaus

110 * 0,0839 = noin yhdeksän muunkielistä kouluikäistä

Kuva 5: Koulupiirit Helsingin kunnan alueella, eroteltuna tarkasteltu koulupiiri.

Mietteet

Kyllähän se sitten onneksi onnistuikin, ainakin mielestäni. Toki tällä kurssikerralla käydyt hommat oli osittain jo entuudestaan tuttuja taas vaihteeksi, joten se varmasti nopeutti työskentelyä. Hiljalleen jopa rupeaa tuntumaan siltä, että ongelmaan törmätessä sen osaa ratkaista itse ihan vain pohtimalla (ainakin melkein aina…). Toistoja on tuntien aikana tullut reilusti ja tosiaan myös entisen osaamisen myötä tuntuu siltä, että melkein millaisen karttaesityksen vaan saisi luotua QGIS avulla.

Puskurivyöhykkeet ovat mielestäni helppokäyttöisiä ja niiden avulla saadaan mielenkiintoista informaatiota. Helin tavoin mieleen nousi mahdollisuus hyödyntää puskurivyöhykettä selvittämään muun muassa uuden kaupan ympäröivää väestörakennetta. Lisäksi bufferien avulla voitaisiin tutkia muun muassa jokien suojavyöhykkeitä.

Ainoat ongelmia aiheuttavat asiat (jotka tällä hetkellä tulevat mieleen), joita pitäisi kerrata vielä hieman lisää ovat atribuuttitaulujen yhdisteleminen joins-toiminnon avulla sekä csv-tiedostojen tuominen. Jostain syystä csv-tiedostoja tuodessa jotain aina unohtuu tai tuotu informaatio onkin halutun paikan sijaan toisella puolella maapalloa. Eiköhän nämäkin onneksi ratkea, kun kertausta tulee enemmän.

Lähteet :)

Lindblom, E. (2023). Erika’s blog: 5. kurssikerta.

<https://blogs.helsinki.fi/lierika/2023/02/26/6-kurssikerta/> (vierailtu: 23.2.2023)

Tuomi, H. (2023). Kurssikerta & harjoitus 5.

< https://blogs.helsinki.fi/tuomihel/2023/02/21/kurssikerta-harjoitus-5/> (vierailtu: 23.2.2023)

Vuolle, M. (2023). Kurssikerta 5.

<https://blogs.helsinki.fi/mevuolle/2023/02/14/kurssikerta-5/> (vierailtu: 23.2.2023)

 

Luento 4: Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja

Neljäs luento – Perjantai 10.2.2023

Heippa!

Nuha edelleen vaivaa, joten jäin tekemään hommia kotoota käsin. Moodleen jaettiin onneksi zoom-videot, joita katsoessa tuntui kuin olisi itse luennolla ollut. Kuten myös Saini mainitsi, niistä oli suuri hyöty :) Tällä kertaa tutkiskeltiin muun muassa pisteaineistoja sekä opeteltiin tekemään ruutukarttoja.

Vaikka ohjetta seurasin, niin päätin silti ilmeisesti väsyneenä hypätä pari riviä ohi ja kokeilla ruudukon tekemistä metrin tarkkuudella. Voi varmaankin arvata jo, että eipä siitä hirveästi mitään tullut ja konekin päätti irtisanoa itsensä pari kertaa, mutta onneksi sisäistin vihdoin lukemani myöhemmin ja ymmärsin mistä koko homma johtui.

Luentokerralla käytiin läpi paljon uutta asiaa, johon en aikaisemmin ollut törmännyt ja tuntui, että piti muistaa paljon erilaisia yksityiskohtia. Onneksi hommat rupesivat ainakin jotenkin sujumaan, vaikka vähän hankalalta välillä tuntuikin. Varmasti nuhan mukana tuoma väsymys johti moniin pieniin virheisiin, joihin matkan varrella tuli törmättyä.

Ruutukartat

Valitsin tarkasteltavaksi muuttujaksi 25-29-vuotiaiden määrän pääkaupunkiseudulla, jonka havainnollistin kartalle 500m x 500m ruudukolle (Kuva 1).

Kuva 1: 25-29-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla, 500 m x 500 m ruutukartalla.

Kuvasta 1 voidaan huomata, että alueet, joissa asuu eniten 25-29-vuotiaita sijaitsevat pääasiallisesti Helsingin keskusta-alueella ja sen läheisyydessä sekä Otaniemessä, Teekkarikylässä. Ainakin jonkin asteinen yhteys voidaan huomata 25-29-vuotiaiden asuinpaikan sekä liikenneyhteyksien välillä, jos pohditaan esimerkiksi lähijunaliikenteen tai metron sijoittumista. Tämän ohessa korkeakoulujen vaikutus voidaan huomata kartalta. Teekkarikylän 25-29-vuotiaiden määrään on vaikuttanut oletettavimmin Aalto yliopiston läheinen sijainti.

Kuten kuvasta 1 voi huomata, niin ruutukartalle voi esittää absoluuttisia lukuarvoja, sillä kaikki kartalla käytetyt ruudut ovat yhdenkokoisia (Tilastokeskus s.a). Jos kyseessä olisi erikokoiset ruudut niin täytyisi lukuarvot muuttaa suhteellisiksi. Kuitenkin minusta tuntui hieman hassulta esittää lukuarvot absoluuttisina, sillä siihen ei vain ole tottunut. Karttoja tehdessä tein versiot myös suhteellisista arvoista, jolloin huomasin, että kartat muuttuivat jonkin verran. Absoluuttisia arvoja tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että eri alueilla asuu eri määrä ihmisiä. Esikaupunkialueella voi asua määrällisesti vähemmän 25-29-vuotiaita, mutta suhteutettuna väkilukuun osuus voi olla suurempi kuin keskusta-alueella, esimerkiksi Kampissa.

Karttaa tehdessä valitsin ruutukooksi 500m x 500m neliökilometrin sijaan, sillä mielestäni pienempi ruutukoko kuvasi muuttujan jakaumaa paremmin (Kuva 1). Tarkastelualue on suhteellisen pieni, joten pienemmän ruutukoon käyttäminen ei mielestäni aiheuttanut suuria ongelmia. Isommalla mittakaavalla olisi mielestäni myös isompi ruutukoko toimivampi.  Pienemmän ruutukoon käyttäminen vaati kuitenkin sen, että muutin ruutujen reunojen paksuuden pienemmäksi, jotta värit pääsivät paremmin esille. Neliökilometrin tarkkuudella kuvattu kartta oli selkeä, mutta ei mielestäni tuonut kaikkea alueellista vaihtelua kunnolla esille, erityisesti ydinkeskustassa.

Mielestäni alkuperäisen aineiston pisteteemakarttaan verrattuna ruutukartta on tarkastelualueelle sopivampi keino esittää asioita. Pisteiden päällekkäisyys vaikeuttaa analysointia, eikä kartasta oikein saanut selville kuinka monta pistettä alueella oli. Ruutukartta on sinänsä kyseenalainen, että se kuvaa koko ruudun samalla arvolla, vaikka ruudun sisäinen vaihtelu voi myös olla suurta. Koropleettikartoissa on vähän sama ongelma: alueella esitettävä tieto on alueen keskimääräinen arvo, eikä sisäisestä vaihtelusta kerrota mitään. Sofia (2023) mainitsee blogissaan: “Verrattuna aikaisemmin tehtyihin koropleettikarttoihin, mielestäni rasteripohjainen aineisto ei ole alueiden jaossa yhtä tarkka.”. Olen kuitenkin asiasta Sofian kanssa samaa mieltä. Kuvia 1 ja 2 tarkastellessa voidaan huomata ruutujen “jatkuvan” kuntarajojen ulkopuolelle, vaikka aineisto rajattiin alueen eli kuntien mukaan.

Edit: ainiin…

Olinkin tehnyt myös toisen kartan, jolla kuvasin asukastiheyttä pääkaupunkiseudulla (Kuva 2).

Kuva 2: Ruutukartta pääkaupunkiseudun asukastiheydestä neliökilometrin tarkkuudella

Asukastiheyden kuvaaminen ruutukartalla tuntui luontevalta ja olen melko varma, että olen jossain nähnyt vastaavanlaisen kartan aikaisemminkin. Kuvasin asukastiheyden perinteisesti neliökilometrin tarkkuudella, sillä se tuntui luontevalta. Valitsin seitsemän luokkaa tarkasteluun, jotta eroavaisuudet nousisivat hieman paremmin esille. Värimaailma kartassa 2 tuntuu hieman selkeämmältä kuin kartassa 1.

Kuvasta 2 tulee selkeästi esiin suurimmat asumiskeskittymät, joita ovat Helsingin keskusta-alue, Meilahti, Ruskeasuo sekä Matinkylä. Harvaan asuttuja alueita ovat Sipoo sekä pääkaupunkiseudun luoteisosa. Kuvaa tarkastellessa voi huomata asukastiheyden olevan korkeampaa itäisellä puolella pääkaupunkiseutua.

Mielestäni kartat ovat onnistuneita ja kuvaavat haluttuja asioita. Karttojen tulkintaa voisi helpottaa kuntien nimet. Lisäksi voimakkaampi kontrasti luokkia kuvaavien värien välillä tekisi selkeämmän lopputuloksen, erityisesti kuvassa 1.

– Sini c:

Lähteet

Lankinen, S. (2023). Harjoitus 4 ja itsenäistä työtä.

< https://blogs.helsinki.fi/sainilan/2023/02/15/harjoitus-4-ja-itsenaista-tyota/> (vierailtu: 17.3.2023)

Salonen, S. (2023). Sofia’s blog: Kurssikerta 4 – 8.2.2023.

< https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/2023/02/13/kurssikerta-4-8-2-2023/> (vierailtu: 17.3.2023)

Tilastokeskus (s.a). Tilastoteemakartat

< https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=3> (vierailtu: 17.2.2023)

Luento 3: Kotoa käsin karttojen tekemistä

Kolmas luento – Perjantai 3.2.2023

Heippa!

Tällä kertaa kolmas luento jäi väliin, mikä tarkoitti sitä, että kartat piti tehdä kotoa käsin. Aloittaminen taisi olla suurin hankaluus. Sain kuitenkin kartat tehtyä paljon nopeammin kuin olin odottanut. Suurin kiitos kuuluu StackExchange -sivustolle, josta on löytynyt vastaukset pulmiin koko kurssin ajan sekä Annalle ja Siirille siitä, että tehtävän tekeminen lähti käyntiin  :)

Afrikka kartalla

Ensimmäiseksi lähdin työskentelemään Afrikan valtioista tietoa sisältävän tietokannan kanssa. Tavoitteena luentokerralla oli oppia käyttämään erilaisia tiedostomuotoja sekä yhdistää tietoa erilaisten kyselyiden avulla. Harjoituksen lopputulokseksi syntyi kaksi karttaa. Ensimmäisellä kartalla, kuvassa 1, havainnollistetaan konfliktien, maalla sijaitsevien öljykenttien sekä  timanttikaivosten sijaintia Afrikassa. Konflikteja on tapahtunut Afrikassa lähes joka puolella, mutta suurin osa on sijoittunut eteläisen Afrikan ja Pohjois-Afrikan välille.

Kuva 1: Konfliktien, timanttikaivosten sekä maalla sijaitsevien öljykenttien sijainnit Afrikassa.

Konfliktien ja timanttikaivosten sekä öljykenttien välillä ei näy selkeää yhteyttä, jonka avulla kaikki konfliktit olisivat selitettävissä (Kuva 1). Rebekka kuitenkin tuo esille blogissaan, että jonkinlaista säännönmukaisuutta on havaittavissa. UNEP julkaiseman raportin mukaan 40 prosenttia viimeisen 60 vuoden aikana  tapahtuneista konflikteista on liittynyt luonnonvaroihin jollain tasolla (UN s.a).

Samoja tietokantoja käyttäen tein myös kartan kuvastamaan Facebookin käyttäjien osuutta valtioittain vuonna 2020 (Kuva 2). Mitä tummempi sininen kartalla on, niin sitä suurempi osuus väestöstä käyttää Facebookia. Valitsemani väri mielestäni sopii hyvin kuvaamaan jakaumaa, sillä Facebook on “tunnettu” käyttämästään sinisestä värimaailmasta. Facebookia käytetään eniten Pohjois-Afrikassa, erityisesti Libyassa sekä Tunisiassa. Eteläisessä Afrikassa Facebookia käytetään toiseksi eniten. Muualla käyttäjien osuus on pääasiallisesti alle 30 prosenttia.

Kuva 2: Facebookin käyttäjien osuus väestöstä valtioittain Afrikassa vuonna 2020.

Karttaa 1 ja 2 vertailemalla voidaan tehdä huomio, että Facebookia käytetään vähemmän valtioissa, joissa on enemmän konflikteja. Voidaan kuitenkin huomata, että valtioissa, kuten Algeriassa ja Egyptissä, Facebookin käyttäjien osuus on merkittävä, mutta alueella on ollut myös useita konflikteja. Voidaan olettaa, että vakaammilla alueilla sosiaalista mediaa käyttää suurempi osuus väestöstä.

Tietokantoihin oli myös tallennettuna paljon muuta informaatiota kuin Facebookin käyttäjien osuus sekä kuvassa 1 havainnollistetut tiedot.  Konflikteista olisi voinut tutkia tarkemmin niiden ajallista jakaumaa ja vaikutusalueita. Timanttikaivoksista ja öljykentistä on lisätietoa niiden tuottavuudesta, jonka avulla voisi tutkia vaikuttaisiko tuottavuus konfliktien määrään. Lisäksi timanttikaivosten kaivauksien löytämis- ja aloitusvuoden sekä öljykenttien löytämis- ja poraamisvuoden tietoja voisi vertailla konfliktien ajalliseen jakaumaan. Facebookin käyttäjien ohessa internetin läpäisevyyttä voisi tarkastella ajallisesti, jonka avulla saataisiin kehittyneisyydestä enemmän selville.

Tulvaindeksikartta

Harjoitustehtävänä tällä kertaa oli tulvaindeksikartan luominen, joka vaatikin hieman enemmän tekemistä. Ohjeiden avulla kartan tekeminen kuitenkin onnistui, vaikka vähän mietitytti, että näyttikö se nyt kuitenkaan siltä miltä sen piti. Onneksi muiden blogeja tutkaillessa huomasin, että aika samalta näyttää kuin muilla :)

Tulvaindeksi kartta kertoo Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä (Kuva 3). Kartta saatiin muodostumaan laskemalla tulvaindeksi eli jakamalla tulvahuippujen keskiarvo kuivien kausien aliempien arvojen keskiarvolla. Tarkkasilmäisin voi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että lisäsin kartalle valtioiden rajat, koska ne auttavat ainakin itseäni hahmottamaan paremmin kartan. Hyödynsin myös ensimmäisen kurssikerran aineistoa, jotta saisin vesialueet sinisiksi.

Kuva 3: Tulvaindeksi Suomen valuma-alueilla

Kuvassa 4 on tuotu esille myös järvisyys, jolla tarkoitetaan järvien prosenttiosuutta valuma-alueen alasta (Tieteen termipankki s.a). Karttaa tehdessä päätin jostain syystä, että on hyvä asia, kun pienintä tulvaindeksiä kuvaavalla luokalla ei ole rajoja, joka nyt järvisyysprosenttia lisätessä monimutkaisti asiaa. (Tähän täytynee palata takaisin ja korjata ongelma… jos jaksanee) Ei oikein ole järkevää kuvata osuuksia kartalla ilman, että on selvää minkä alueen osuudesta on kyse. Tästä huolimatta kartalla on esillä järvisyys, ympyrädiagrammin avulla havainnollistettuna. Ilmeisesti myös kaksi tyhjää diagrammia on ilmestynyt kartalle? Mysteerien määrä se kun kasvaa.

Kuva 4: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys.

Karttojen avulla voidaan nähdä tulvaindeksin olevan suurin länsi- ja etelärannikoilla, joissa järvisyys on pientä. Rannikkoalueiden tulvaherkkyyttä lisää alava ja tasaisempi maasto. Kaupungeissa ongelmia aiheuttavat myös huonosti vettä läpäisevät pinnat. Järvi-Suomessa järvisyys on suurta ja tulvaherkkyys matalaa. Voisi siis olettaa, että vesialueet tarjoavat paikan vedelle, joka ilman niitä aiheuttaisi tulvia. Susanne tuo blogissaan esille myös kiinnostavan pohdinnan pohjoisimmasta tulvaherkästä alueesta: “Pohjoisimman tulvaherkkyyden saattaa selittää vuoristoisuus ja runsas lumi, jää ja routa, jotka sulaessaan saattavat aiheuttaa tulvia. “.

EDIT: Tässä korjattu versio, mutta pari tyhjää diagrammia vielä jäljellä :C Tiedot olivat kadonneet atribuuttitaulusta…

Kuva 5: Paranneltu versio kuvasta 4

Mietteitä

Hieman mietitytti järvisyyden kuvaaminen palkkeina. Mielestäni järvisyyden osuus valuma-alueen alasta tulee esille paremmin, kun se suhteutetaan maapinta-alaan. Pelkkien palkkien käyttäminen havainnollistamisessa vaikeutti ainakin omaa kartan tulkintaa. Lisänä kuitenkin se, että en koe ympyrädiagrammienkaan olevan esteettisin keino kuvata järvisyyttä ja sen käyttämisessä on myös omat ongelmansa.

– Sini :)

Lähteet

UNEP (2015). UNEP marks International Day for Preventing the Exploitation of the Environment in War and Armed Conflict.

<https://www.unep.org/news-and-stories/press-release/unep-marks-international-day-preventing-exploitation-environment-war> (vierailtu: 13.2.2023).

Rautamo, S. (2023). Susanne’s blog: Kurssikerta 3.

< https://blogs.helsinki.fi/rautamos/2023/02/01/kurssikerta-3/> (vierailtu: 13.2.2023)

Tieteen termipankki (s.a). Valuma-alue.

<https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tieteet:valuma-alue#:~:text=M%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4%20Alue%2C%20jolta%20pinta%2D%20ja,j%C3%A4rveen%20tai%20tiettyyn%20uoman%20kohtaan.> (vierailtu: 13.2.2023)

Ylätalo, R. (2023). Reben blogi: Kolmas kurssikerta.

<https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/2023/02/07/kolmas-kurssikerta/> (vierailtu: 13.2.2023)

 

 

Luento 2: Karttaprojektioita ja mittaamista

Toinen luento – 27.1.2023

Toisella luentokerralla perehdyimme tarkemmin eri karttaprojektioihin ja tutkimme miten eri projektiot vaikuttavat Suomen muotoon ja kokoon kartalla. Ennen kartan luomista kokeilimme mittatyökalun avulla tehdä muutamia yksinkertaisia mittauksia Pohjois-Suomesta käyttäen eri projektioita.

Lopputunti kuluikin eri karttaprojektioiden ja ETRS-TM35FIN projektion välisten vääristymäkertoimien tutkailemisessa ja niiden havainnollistamisessa.

karttatehtävät

Vauhtiin päästäksemme sekä myöhemmän itsenäisen työn mahdollistamiseksi muodostimme yhdessä kartan Suomesta, jossa vertailtiin ETRS-TM35FIN projektion sekä Mercator projektion välistä vääristymäkerrointa (Kuva 1).

Kuva 1: ETRS-TM35FIN- ja Mercator projektioiden välinen vääristymäkerroin

Kuvasta 1 nähdään, että vääristymäkerroin kasvaa mitä pohjoisemmaksi Suomea mennään. Vääristymäkertoimella tarkoitetaan eroavaisuutta karttaprojektioiden välillä – mitä suurempi vääristymäkerroin on kuvassa 1, sitä suurempi ero on pinta-alallisesti.

Kuvasta 2 nähdään eroavaisuudet, jotka ovat esitettynä Tissotin indikaattorin avulla. Kartalla olevien pallojen kokoerojen avulla pystymme näkemään, missä vääristymät ovat. Mercatorin projektiossa mittakaava kasvaa pohjoisemmaksi mentäessä, sillä karttaprojektio on oikeakulmainen lieriöprojektio (ArcGIS s.a).

Kuva 2: Mercator projektion vääristymiä kuvaava kartta (Wikipedia s.a).

Valitsin toisen projektion vertailun vuoksi mukaan. Kuvassa 3 on havainnollistettuna ETRS-TM35FIN- ja Equal Earth -projektioiden väliset vääristymäkertoimet. Kuvasta 3 voidaan huomata vääristymäkertoimien luokkien välisten erojen olevan hyvin pieniä verrattuna kuvan 1 karttaan. Kaikki kuvan 3 arvot jakautuvat 0,991-0,996 välille. Suurin vääristymä sijaitsee pohjoisimmassa osassa Suomea, Utsjoen kunnassa. Muuten suurimmat vääristymät löytyvät pääasiallisesti alueelta, joka alkaa kaakkois-Suomesta ja etenee luoteeseen, Oulua kohti.

Kuva 3: ETRS-TM35FIN- ja Equal Earth  -projektioiden väliset vääristymäkertoimet.

Alla vielä kartassa 3 käytetyn Equal Earth projektion vääristymät esitettynä Tissotin indikaattorin avulla (Kuva 4). Kuvasta nähdään paremmin, mistä kartta on vääristynyt ja millä tavoin. Equal Earth-projektio on oikeapintainen pseudolieriö.

Kuva 4: Equal Earth projektion vääristymiä kuvaava kartta (Wikipedia s.a).

Loppumietteet

Karttaprojektioita enemmän pyöritellessä heräsi ajatuksia siitä, miten suuri merkitys projektiolla voi olla asian esittämisessä ja miten on tottunut näkemään maailman “sen tietyn” projektion kautta. Karttoja tehdessä erityisesti silmään pisti Suomen “väärä” muoto, kun Mercator- ja Equal Earth- projektiot olivat käytössä.

Mielestäni kartat onnistuivat ihan hyvin, mutta perfektionistina silmään pisti legendassa luokkien järjestys. Loogisesti tummempi väri on suurin arvo ja luokista viimeisin listalla, mutta kartalla tummin väri sijoittuu pohjoiseen, joten käänteinen järjestys jäi hieman häiritsemään.

Lucaksen (2023) tavoin mietin myös, että olisi voinut olla kiva lisä jättää kuvat Suomen muodosta kussakin projektiossa karttojen viereen. Vääristymäkertoimia voisi ymmärtää paremmin kun erot olisivat myös havainnollistettuna muodon mukaan.

 

Lähteet

ArcGIS (s.a a). Equal Earth. <https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/equal-earth.htm> (vierailtu: 5.2.2023)

ArcGIS (s.a b). Mercator.   <https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/mercator.htm> (vierailtu: 30.1.2023)

Yoni, L. (2023). Viikko 2: Hieman ärsytti, mutta se ei haitannut. <https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/01/30/viikko-2-hieman-arsytti-mutta-ei-se-haitannut/> (vierailtu: 5.2.2023)

Wikipedia (s.a a). Equal earth projection. <https://en.wikipedia.org/wiki/Equal_Earth_projection> (vierailtu: 29.1.2023)

Wikipedia (s.a b). Mercator projection. <https://en.wikipedia.org/wiki/Mercator_projection#/media/File:Mercator_with_Tissot’s_Indicatrices_of_Distortion.svg> (vierailtu: 29.1.2023)

 

 

Luento 1: paikkatieto ja QGIS

Ensimmäinen luento – Perjantai 20.1.2023

Ensimmäisellä luennolla kertasimme paikkatiedon perustietoja ja tutustuimme karttojen tekemiseen QGIS paikkatieto-ohjelmiston avulla. QGIS on minulle entuudestaan jo tuttu, sillä tutustuimme sen käyttöön jo aikaisemmissa opinnoissani, mutta kertaus teki silti hyvää. Erityisesti uutta opettelua vaati muutokset, joita uudempi ohjelmistoversio toi mukanaan. Mielestäni kivoin muutos tai kenties vain uusi löytö oli näytön vasemmassa reunassa sijaitseva “manage layers toolbar”.

Karttaharjoitus 1

Ensimmäinen kartta, mitä lähdimme tekemään havainnollistaa HELCOM merialueita ja HELCOM valtioiden typpipäästöjen osuuksia (Kuva 1). Erika (2023) mainitsee blogissaan HELCOM-maiden muodostuvan valtioista, jotka kuuluvat Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissioon. HELCOM valtioita ovat Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Puola, Saksa sekä Tanska.


Kuva 1:  HELCOM valtioiden typpipäästöt prosentteina sekä HELCOM merialue esitettynä.

Kartan lopputulos saatiin helposti muodostumaan visualisoimalla dataa sekä suorittamalla lasku, jonka avulla saimme selville typen kokonaispäästöjen suhteutetut arvot (kuva 1).

Kuvaa 1 tarkastellessa voidaan huomata merkittävimmän osuuden typpipäästöistä olevan peräisin Puolasta, joka on ainut luokkaansa kuuluva valtio. Puolan typpipäästöt ovat 13,3 prosentin ja 33,7 prosentin välillä. Kartasta voidaan myös huomata, että Ruotsi, Venäjä sekä Latvia ovat merkittynä toiseksi tummimmalla punaisella, joka viittaa typpipäästöjen olevan Puolan jälkeen merkittävimmät, 8-13,3 prosenttia. Viro on HELCOM valtioista ainut, jonka typpipäästöt jäävät alle 3,2 prosentin.

Kartalle on erikseen merkitty HELCOM merialue vaaleansinisellä, jonka päälle on havainnollistettuna syvyyskäyrät. Lisäksi järvet ovat merkittynä kartalle. Jälkikäteen mietittynä en ole varma olisiko järvet kannattanut digitoida hieman erivärisenä kuin HELCOM merialue. Toisaalta on melko itsestäänselvyys, että järvet löytyvät sisämaasta eikä niitä tästä syystä sekoita merialueeseen. Lähemmässä tarkastelussa merialueen vieressä sijaitsevat järvet voivat kuitenkin aiheuttaa sekaannuksia.

Karttaharjoitus 2

Tarkoituksenani oli alunperin tehdä karttaharjoitus vaikeamman kautta, mutta useamman tunnin kamppailun jälkeen yritys päätyi luovutukseen. Alkuperäinen ideani oli havainnoida kartalle kunnat ja yhdistää niihin tilastokeskuksen taulukkotietoja, mutta atribuuttitaulujen yhdistäminen ei toiminut millään. Lopputulos, johon päädyin oli havainnollistaa yli 64-vuotiaiden osuus kuntien väestöstä, joka onnistui kurssikerralla jaetun aineiston avulla (Kuva 2). Itse kartan luominen oli yksinkertainen prosessi, joka vaati vain muutaman työvaiheen. Ikäryhmiä kuvaavat luvut olivat valmiiksi suhteutettuja, joten pelkän visualisoinnin avulla päästiin jo pitkälle.


Kuva 2: Yli 64-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä.

Käytin kuvan 2 visualisoinnissa asteittaista skaalaa, valkoisesta tummanpunaiseen. Mitä tummempi punainen on kyseessä, sitä suurempi yli 64-vuotiaiden osuus kunnassa on. Kuvasta 2 voidaan huomata, että Suomessa on monia kuntia, joissa yli 64-vuotiaiden osuus on 38-45 prosenttia. Lähes puolessa Suomen kunnista yli 64-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä muodostaa yli 31 prosenttia. Kuntien joukossa on vain muutamia, kuten Espoo sekä Tyrnävä, joissa yli 64-vuotiaiden osuus on alle 16 prosenttia. Kuvasta 2 voidaan nähdä voimakkaasti ikääntyvien kuntien sijaitsevan pääasiallisesti itäisemmällä puolella Suomea sisämaassa.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa kunnalle taloudellisia haasteita, kun työikäinen väestö vähenee, joka vaikeuttaa peruspalveluverkon ylläpitämistä (Nironen & Tebest 2015). Heikot työllistymismahdollisuudet sekä vähäiset palvelut eivät puolestaan houkuttele lapsiperheitä muuttamaan alueelle (Ylätalo 2023). Vähäiset palvelut heikentävät koulutusmahdollisuuksia, joka johtaa siihen, että osa nuorista muuttaa muualle opintojen perässä.

Ensi kertaan :)

 

Lähteet

Lindblom, E. (2023) Erika’s blog: 1. kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/lierika/> (vierailtu: 25.1.2023)

Nironen, S. & Tebest, T. (2015). Ikääntyminen ajaa kuntien talouden kuralle – katso miten oma alueesi vanhenee. <https://yle.fi/a/3-7791930> (vierailtu: 26.1.2023)

Ylätalo, R. (2023). Rebekyla’s blog: Tehtävä 1. <https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/> (vierailtu: 7.2.2023)