Luento 3: Kotoa käsin karttojen tekemistä

Kolmas luento – Perjantai 3.2.2023

Heippa!

Tällä kertaa kolmas luento jäi väliin, mikä tarkoitti sitä, että kartat piti tehdä kotoa käsin. Aloittaminen taisi olla suurin hankaluus. Sain kuitenkin kartat tehtyä paljon nopeammin kuin olin odottanut. Suurin kiitos kuuluu StackExchange -sivustolle, josta on löytynyt vastaukset pulmiin koko kurssin ajan sekä Annalle ja Siirille siitä, että tehtävän tekeminen lähti käyntiin  :)

Afrikka kartalla

Ensimmäiseksi lähdin työskentelemään Afrikan valtioista tietoa sisältävän tietokannan kanssa. Tavoitteena luentokerralla oli oppia käyttämään erilaisia tiedostomuotoja sekä yhdistää tietoa erilaisten kyselyiden avulla. Harjoituksen lopputulokseksi syntyi kaksi karttaa. Ensimmäisellä kartalla, kuvassa 1, havainnollistetaan konfliktien, maalla sijaitsevien öljykenttien sekä  timanttikaivosten sijaintia Afrikassa. Konflikteja on tapahtunut Afrikassa lähes joka puolella, mutta suurin osa on sijoittunut eteläisen Afrikan ja Pohjois-Afrikan välille.

Kuva 1: Konfliktien, timanttikaivosten sekä maalla sijaitsevien öljykenttien sijainnit Afrikassa.

Konfliktien ja timanttikaivosten sekä öljykenttien välillä ei näy selkeää yhteyttä, jonka avulla kaikki konfliktit olisivat selitettävissä (Kuva 1). Rebekka kuitenkin tuo esille blogissaan, että jonkinlaista säännönmukaisuutta on havaittavissa. UNEP julkaiseman raportin mukaan 40 prosenttia viimeisen 60 vuoden aikana  tapahtuneista konflikteista on liittynyt luonnonvaroihin jollain tasolla (UN s.a).

Samoja tietokantoja käyttäen tein myös kartan kuvastamaan Facebookin käyttäjien osuutta valtioittain vuonna 2020 (Kuva 2). Mitä tummempi sininen kartalla on, niin sitä suurempi osuus väestöstä käyttää Facebookia. Valitsemani väri mielestäni sopii hyvin kuvaamaan jakaumaa, sillä Facebook on “tunnettu” käyttämästään sinisestä värimaailmasta. Facebookia käytetään eniten Pohjois-Afrikassa, erityisesti Libyassa sekä Tunisiassa. Eteläisessä Afrikassa Facebookia käytetään toiseksi eniten. Muualla käyttäjien osuus on pääasiallisesti alle 30 prosenttia.

Kuva 2: Facebookin käyttäjien osuus väestöstä valtioittain Afrikassa vuonna 2020.

Karttaa 1 ja 2 vertailemalla voidaan tehdä huomio, että Facebookia käytetään vähemmän valtioissa, joissa on enemmän konflikteja. Voidaan kuitenkin huomata, että valtioissa, kuten Algeriassa ja Egyptissä, Facebookin käyttäjien osuus on merkittävä, mutta alueella on ollut myös useita konflikteja. Voidaan olettaa, että vakaammilla alueilla sosiaalista mediaa käyttää suurempi osuus väestöstä.

Tietokantoihin oli myös tallennettuna paljon muuta informaatiota kuin Facebookin käyttäjien osuus sekä kuvassa 1 havainnollistetut tiedot.  Konflikteista olisi voinut tutkia tarkemmin niiden ajallista jakaumaa ja vaikutusalueita. Timanttikaivoksista ja öljykentistä on lisätietoa niiden tuottavuudesta, jonka avulla voisi tutkia vaikuttaisiko tuottavuus konfliktien määrään. Lisäksi timanttikaivosten kaivauksien löytämis- ja aloitusvuoden sekä öljykenttien löytämis- ja poraamisvuoden tietoja voisi vertailla konfliktien ajalliseen jakaumaan. Facebookin käyttäjien ohessa internetin läpäisevyyttä voisi tarkastella ajallisesti, jonka avulla saataisiin kehittyneisyydestä enemmän selville.

Tulvaindeksikartta

Harjoitustehtävänä tällä kertaa oli tulvaindeksikartan luominen, joka vaatikin hieman enemmän tekemistä. Ohjeiden avulla kartan tekeminen kuitenkin onnistui, vaikka vähän mietitytti, että näyttikö se nyt kuitenkaan siltä miltä sen piti. Onneksi muiden blogeja tutkaillessa huomasin, että aika samalta näyttää kuin muilla :)

Tulvaindeksi kartta kertoo Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä (Kuva 3). Kartta saatiin muodostumaan laskemalla tulvaindeksi eli jakamalla tulvahuippujen keskiarvo kuivien kausien aliempien arvojen keskiarvolla. Tarkkasilmäisin voi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että lisäsin kartalle valtioiden rajat, koska ne auttavat ainakin itseäni hahmottamaan paremmin kartan. Hyödynsin myös ensimmäisen kurssikerran aineistoa, jotta saisin vesialueet sinisiksi.

Kuva 3: Tulvaindeksi Suomen valuma-alueilla

Kuvassa 4 on tuotu esille myös järvisyys, jolla tarkoitetaan järvien prosenttiosuutta valuma-alueen alasta (Tieteen termipankki s.a). Karttaa tehdessä päätin jostain syystä, että on hyvä asia, kun pienintä tulvaindeksiä kuvaavalla luokalla ei ole rajoja, joka nyt järvisyysprosenttia lisätessä monimutkaisti asiaa. (Tähän täytynee palata takaisin ja korjata ongelma… jos jaksanee) Ei oikein ole järkevää kuvata osuuksia kartalla ilman, että on selvää minkä alueen osuudesta on kyse. Tästä huolimatta kartalla on esillä järvisyys, ympyrädiagrammin avulla havainnollistettuna. Ilmeisesti myös kaksi tyhjää diagrammia on ilmestynyt kartalle? Mysteerien määrä se kun kasvaa.

Kuva 4: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys.

Karttojen avulla voidaan nähdä tulvaindeksin olevan suurin länsi- ja etelärannikoilla, joissa järvisyys on pientä. Rannikkoalueiden tulvaherkkyyttä lisää alava ja tasaisempi maasto. Kaupungeissa ongelmia aiheuttavat myös huonosti vettä läpäisevät pinnat. Järvi-Suomessa järvisyys on suurta ja tulvaherkkyys matalaa. Voisi siis olettaa, että vesialueet tarjoavat paikan vedelle, joka ilman niitä aiheuttaisi tulvia. Susanne tuo blogissaan esille myös kiinnostavan pohdinnan pohjoisimmasta tulvaherkästä alueesta: “Pohjoisimman tulvaherkkyyden saattaa selittää vuoristoisuus ja runsas lumi, jää ja routa, jotka sulaessaan saattavat aiheuttaa tulvia. “.

EDIT: Tässä korjattu versio, mutta pari tyhjää diagrammia vielä jäljellä :C Tiedot olivat kadonneet atribuuttitaulusta…

Kuva 5: Paranneltu versio kuvasta 4

Mietteitä

Hieman mietitytti järvisyyden kuvaaminen palkkeina. Mielestäni järvisyyden osuus valuma-alueen alasta tulee esille paremmin, kun se suhteutetaan maapinta-alaan. Pelkkien palkkien käyttäminen havainnollistamisessa vaikeutti ainakin omaa kartan tulkintaa. Lisänä kuitenkin se, että en koe ympyrädiagrammienkaan olevan esteettisin keino kuvata järvisyyttä ja sen käyttämisessä on myös omat ongelmansa.

– Sini :)

Lähteet

UNEP (2015). UNEP marks International Day for Preventing the Exploitation of the Environment in War and Armed Conflict.

<https://www.unep.org/news-and-stories/press-release/unep-marks-international-day-preventing-exploitation-environment-war> (vierailtu: 13.2.2023).

Rautamo, S. (2023). Susanne’s blog: Kurssikerta 3.

< https://blogs.helsinki.fi/rautamos/2023/02/01/kurssikerta-3/> (vierailtu: 13.2.2023)

Tieteen termipankki (s.a). Valuma-alue.

<https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tieteet:valuma-alue#:~:text=M%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4%20Alue%2C%20jolta%20pinta%2D%20ja,j%C3%A4rveen%20tai%20tiettyyn%20uoman%20kohtaan.> (vierailtu: 13.2.2023)

Ylätalo, R. (2023). Reben blogi: Kolmas kurssikerta.

<https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/2023/02/07/kolmas-kurssikerta/> (vierailtu: 13.2.2023)