Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin esimerkiksi erilaisten tiedostomuotojen ja aineistojen tuomista QGIS:iin. Tämä oli siitä hyvä, että olin aiemminkin tuskaillut mm. sen kanssa, että lataamani .csv-tiedostot menivät automaattisesti Exceliin enkä saanut niitä sieltä mukavasti QGIS:iin kirveelläkään. Tällä kurssikerralla pohjana työskentelylle olivat Afrikan valtiot sisältävä tietokanta sekä Suomen päävaluma-alueita kuvaava projekti.
Afrikka
Tein Afrikan valtiot sisältävän tietokannan pohjalta kaksi erilaista karttaa. Ensimmäisessä (kuva 1) olen kuvannut konfliktien määrän valtioittain, sekä timanttien löytämispaikan ja maalla olevien öljykenttien sijainnit kartalla. Timanteilla ja öljykentillä ei kyllä näytä olevan kovin selkeää yhteyttä konfliktien määrään, mutta jonkinlaista säännönmukaisuutta on myös havaittavissa. Kuten Valto (2023) kertoo blogissaan, timantti sekä öljyesiintymät arvokkaina raaka-aineina saavat aikaan eripuraa ihmisten välillä.
Toiseen karttaan (kuva 2) laskin internetin läpäisevyyden, eli sen, kuinka suuri osa väestöstä on internetin käyttäjiä. Legendaan unohdin merkitä sen, että aineistot ovat vuodelta 2020 :(. Internetin saavuttavuutta voidaan pitää eräänlaisena kehityksen mittarina, joten kartasta voidaan tulkita eri valtioiden kehittyneisyyttä.
Suomen päävaluma-alueet
Kolmannen kurssikerran pohjalta tehtävänä oli tuottaa Suomen valuma-alueista kartta, jossa näkyy päävaluma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit. Tehtävä sovelsi aiempia kurssikerralla opittuja juttuja, kuten erilaisten tiedostojen ja aineistojen tuontia QGIS:siin.
Visualisointiin valitsin sinisiä värejä vesiteemaan sopivaksi. Järvisyysasteen tahdoin myös näyttää jossain sinisen sävyssä, mutta koska en tahtonut sen sekoittuvan muuhun massaan, täytyi valita ruma, kirkas turkoosinsävy. Layouteja tein kaksi, jotka eroavat toisistaan siten, että toisessa niistä ei näy lainkaan järviä, jokia tai Suomen valuma-alueiden ulkopuolisia alueita. Tämän kartan loin vain saadakseni itselleni visuaalisen tyydytyksen siitä, että legendalaatikko ei näyttäisi siltä, että se menisi kartan rajojen “yli”. Tämä kartta (kuva 3) on simppeli, joten järvisyyspylväät erottuvat selkeämmin. Toinen kartta (kuva 4) on kuitenkin visuaalisesti hienompi, eikä se näytä vain tyhjyydessä leijuvalta maapalstalta. Sisällöllisesti kartoissa ei kuitenkaan ole juuri eroa. Omasta mielestäni pylväät on vähän outo tapa esittää järvisyysastetta, tai oikeastaan mitään kartalla olevaa, toistuvaa kohdetta, mutta opinpahan tekemään pylväitä :D.
Tulvaindeksi kertoo alueen herkkyydestä tulvimiselle. Kartoista voidaan havaita, että tulvariskit ovat suurimmillaan rannikko-alueilla. Luulisin tämän johtuvan maan alavuudesta ja etenkin pääkaupunkiseudulla ja muilla kaupunkialueilla rakennetun tilan huonosta veden imeytyvyydestä. Pieni tulvaindeksi näyttää myös olevan yhteydessä alueen järvisyyteen. Tämä voisi johtua mahdollisesti siitä, että vähäjärvisillä alueilla vedellä ei ole paikkaa, mihin valua?
-Rebekka
Lähteet: Valto, V. (1.2.2023) Valto vs. Geoinformatiikan menetelmät 1. 3. Mikä kartta toi on olevinaan? – Valto vs. Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi) (Viitattu 7.2.2023)
1 comment