Keskiviikko 8.2.2023 neljäs kurssikerta
Tämän viikon tunnilla keskityttiin vektoriaineiston sekä rasteriaineiston käsittelyyn QGIS ohjelmassa. Tunnilla tehtiin kaksi harjoitustehtävää, joista ensimmäinen liittyi pisteaineistoihin ja niistä teemakartan luomiseen, jonka yhteydessä harjoiteltiin aineiston rajaamista, jotta QGIS pyörittäisi toiminnot kevyemmin/nopeammin. Toinen tehtävä oli rasterimuotoinen ja siinä mm. harjoiteltiin varjostuksen tekemistä pinnanmuotokarttaan sekä korkeuskäyrien tuomista. Teiden tekeminen karttaan loppui lyhyeen, sillä kaikilla ilmeni sama vika työkalussa, jolla teitä olisi pystynyt tekemään.
Neljännen kurssikerran tehtävässä esitän kartalla Pk-seudun ruotsinkielisten määrän. Kahvikuljetuksen seuraaminen vei kuitenkin huomioni tunnilla, sillä oli huvittavaa katsoa kuinka kahvilähetys pyöri kampuksen rakennusta ympyrää löytämättä Physicumin ovia, joten päädyin tekemään kartan myöhemmin kotona.
Kotona tehtävä harjoitus
Kotiin saimme tehtäväksi tehdä samalla tyylillä teemakartan kuin tunnilla teimme, mutta vain itse valitsemasta aineistosta. Päätin tuoda aiemman kurssikerran oppien mukaisesti uutta dataa QGIS:siin Data source manager toiminnolla. Toin HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tilastoja, joista valitsin yhden, josta tekisin teemakartan. Päädyin valitsemaan tarkasteltavaksi aineistoksi valmistuneiden asuntojen määrän vuosina 2020–2021. Aloin tekemään karttaa täsmällisesti samanlaisin keinoin kuin tein aikaisemmankin kartan. Kun rajasin aineistoa pienemmäksi siinä kesti epäilyttävän pitkään, että prosessi valmistui.
Kun valmista karttaa silmäilee huomataan, että se ei ole tieteellisesti kovin vakuuttava, sillä vaikuttaa siltä, että legendan tiedoissa on jotain häikkää. Itse kartta on todenmukaisempi, koska kun sitä tarkastelee tarkemmin, huomataan, että esimerkiksi Kalasataman alue näkyy tummimman punaisena, joka tarkoittaa sitä, että sinne on valmistunut eniten asuntoja. Tämä täsmää oikean maailman kanssa, sillä Kalasatama on ollut lähivuosina yksi Helsingin suurimmista työmaa-alueista, jonne rakentuu laaja asuinympäristö korkeine tornitaloineen. Samaten huomataan, että Jätkäsaaren alue hohkaa tummimman punaisena, sillä sekin on alue, jonne rakentuu hurjaa vauhtia uusia asuintaloja. Tieto valmistuneista asunnoista voidaan esittää absoluuttisina lukuina, sillä se on selvempi tässä tilanteessa, koska asuntoja ei kuitenkaan valmistu parin vuoden aikana mitenkään todella suuria määriä, jotta niitä kannattaisi suhteuttaa esim. alueeseen.
Ajattelen, että valmistuneiden asuntojen määrää voisi selkeyden vuoksi esittää jollain muulla tavalla kuin tämän kaltaisella teemakartalla, sillä loppujen lopuksi tuo ei anna kovin tarkkaa informaatiota siitä mitä sen tulisi kertoa. Esimerkiksi jokin diagrammi sopisi tämän kaltaisen tiedon esittämiseen ehkä paremmin. Toisaalta taas kartalla pystyy hahmottamaan paremmin mihin valmistuneet asunnot ovat eniten sijoittuneet. Rebekka Ylätalo nosti omassa blogissaan esille tärkeän seikan siitä, että kunta- ja aluerajat olisi hyvä merkitä karttaan selkeyden vuoksi. Jatkossa pidän tämän mielessä jos päädyn karttaa tällä tyylillä tekemään.
Lähteet:
- Ylätalo, R. (14.2.2023) Reben blogi: Viikko 4. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/2023/02/14/50/ (Luettu: 14.2.2023)
- HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Saatavilla: http://kartta.hsy.fi/geoserver/wfs