Harjoitus 4

Tämän viikon kurssikertaa aloiteltiin teorialla, josta en muista kyllä enää mitään, vaikka aloitin tämän postauksen tekemisen jo samana päivänä (sori Arttu). Alkutunti meni kuitenkin edellisen kurssikerran valuma-alueita kuvaavan kartan järvisyysprosenttipylväiden korjailuun, joten teoria meni sen takia vähän ohi.

Aiemmin ollaan pyöritelty QGIS:llä vektorimuotoisia aineistoja ja tietokantoja, mutta tänään valitsimme rasterimuotoisia aineistoja. Pohjakartaksi valittiin kartta pääkaupunkiseutujen kunnista. Sitten ladattiin jokin tietokanta (?), anyways, saatiin tietoja karttatasolle. Valittiin näistä tiedoista 4, joita tarkasteltiin ja pohdittiin tarkemmin.

Kuva 1.1. Pääkaupunkiseudun asukkaat

Kuva 1.2. Pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset asukkaat

Kuvassa 1.1. on esitetty pääkaupunkiseudun asukasmäärä siten, että ruudukon arvoille on annettu arvot sen mukaan, kuinka paljon asukkaita ruudun alueella asuu. Karttaa tarkastellessa huomaa asukaskeskittymät, jotka näkyvät kartassa tummemmalla värillä. Koska ruudut ovat sen verran suuria, ei kartta ole kuitenkaan mitenkään tosi tarkka, mutta toisaalta sen vuoksi helpompi hahmottaa. Koska ruuduille on annettu vain 5 eri luokkaa, kattaa erityisesti suurin luokka melko erikokoiset arvot: suurimman luokan suurin arvo on yli 3000, kun taas pienin arvo reilu 1500.

Tein toisen vastaavanlaisen kartan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä asukkaista (kuva 1.2.). Kun karttoja vertailee keskenään, huomaa, että ruotsinkieliset asukkaat ovat keskittyneet enemmän Helsingin kantakaupunkiin, sekä Espooseen ja Kauniaisiin.

“Mielestäni tämänkaltaisessa ruutukartassa kunta- tai aluerajat on tärkeä merkitä, sillä ruudut helposti aiheuttavat vaikeuksia alueiden tunnistamisessa”, kirjoittaa Rebekka Ylätalo blogissaan. Olen samaa mieltä, sillä pelkkien ruutujen perusteella pystyisi ehkä juuri ja juuri hahmottamaan, missä Helsingin keskusta sijaitsee. Saini Lankinen oli keksinyt blogissaan hyvän pointin: “Paikannimistön puuttuminen saattaa myös vaikeuttaa kartan lukua.” Olisin siis voinut lisätä legendaa luodessa myös kaupunkien nimet kartalle, jotta kartasta olisi tullut selkeämpi.

Kuva 2.1. Pornaisten kartta rinnevarjostuksella

2.2. Pornaisten kartta korkeuskäyrillä

Seuraavaksi harjoiteltiin rinnevarjostuksen luomista ja sen yhdistämistä karttaan (kuva 2.1.), jonka jälkeen harjoiteltiin myös korkeuskäyrien tekemistä rinnevarjostuksesta (kuva 2.2.). Kummatkin kartat näyttävät kaukaa aika suttuisilta ja kartta on muutenkin niin suurelta alueelta, ettei paikkojen nimiä hahmota blogilaatuisesta kuvasta. Maanpinnan muodot hahmottaa kuitenkin korkeuskäyrien avulla paremmin.

Näiden tekeminen oli mielestäni aika haasteellisen oloista, eli en osaisi vielä itse tehdä vastaavanlaisia karttoja ilman apua.

Lähteet:

Ylätalo, Rebekka (2023). Viikko 4. Viikko 4 – Reben blogi (helsinki.fi)

Lankinen, Saini (2023). Harjoitus 4 ja itsenäistä työtä. Harjoitus 4 ja itsenäistä työtä – sainilan’s blog (helsinki.fi)