Harjoitus 6

Yhteinen harjoitus

Tämän viikon harjoituskerta olikin vähän erilainen, sillä tunnin alussa lähdimme ulkoilemaan. Tarkoituksena oli kerätä sijainteja kampuksen lähimaastosta Epicollect5-sovelluksella, jonka sai ladattua puhelimeen. Ilmoitettua kohdetta piti arvioida asteikolla 0-5. Erilaisia arviointikohteita olivat esimerkiksi kohteen turvallisuus ja viihtyvyys. Kohteeseen pystyi lisäämään myös kuvan sekä vapaavalintaisen tekstin.

Komppaan Turkka Häkkisen blogista löytyviä ajatuksia: “Tehtävässä oli mielenkiintoista nähdä, miten suuri osa tekemistämme havainnoista kohdistuivat samoihin paikkoihin, jotka koettiin turvattomiksi. Esimerkiksi Kumpulan kampuksen bussipysäkin ympäristö sisälsi noin puolet koko ryhmämme havainnoista.”

Kuva 1. Eri turvallisuusasteikon sijainnit interpoloituina

Ulkoilun jälkeen kokoonnuimme takaisin luokkaan. Tiedot siirrettyämme ja ladattuamme siirsimme sovelluksella kerätyt aineistot QGIS:iin. Lisäsimme eri paikkojen turvallisuusarvostelut pistemuotoisena aineistona kartalle. Sen jälkeen interpoloimme pisteet ja muokkasimme värit (kuva 1).

Muuten tehtävä tuntui yllättävän helpolta, mutta jostain syystä QGIS ei totellut dataa tuodessa ohjelmaan. Pisteet eivät vaan ilmestyneet kartalle. Mutta sitten QGIS päätti totella Arttua, vaikka olin itse yrittänyt tuoda dataa aivan samalla tavalla. Aika ilkeää QGIS:ltä.

Itsenäiset harjoitukset

Kuva 2. Meteoriitit eripuolilla maailmaa

Kuva 3. Tulivuoret vuosilta 1800-2023

Kuva 4.1. Maanjäristykset vuodesta 2000 eteenpäin

Kuva 4.2. Maanjäristykset vuodesta 1900 eteenpäin

Kuva 4.3. Maanjäristykset viimeisen 30 päivän ajalta

Seuraavaksi harjoiteltiin pistemäisten aineistojen tuomista erilaisilta nettisivuilta. Toin itse tietoja niin meteoriiteista (kuva 2) ja tulivuorista (kuva3), kuin maanjäristyksistä kolmelta eri aikaväliltä (kuvat 4.1, 4.2 ja 4.3). Tietojen tuominen QGIS:iin toimi muuten hyvin, mutta maanjäristysdatan lataamisessa oli alkuun vähän ongelmia, mutta ongelma korjaantui vaihtamalla selaimen Chromesta Firefoxiin.

Meteoriiteista en osaa sanoa sen enempää, sillä on sattumanvaraista, mihin sellainen osuu. Tulivuoria ja maanjäristyksiä tarkkaillessa sen sijaan huomaa niiden sijaitsevan nätisti litosfäärilaattojen rajavyöhykkeillä, eli kartat ovat hyvin havainnollistavia ja sen vuoksi sopisivat opetuskäyttöön. Esimerkiksi Tyynenmeren tulirengas erottuu kartoilla selkeästi. Ei ihme, sillä tulirengas on tektonisesti ja vulkaanisesti hyvin aktiivinen.

Kuva 4.4. Maanjäristysten interpolointi magnitudien mukaan

Tunnin loppuun ehdin tehdä vielä interpoloinnin maanjäristyksistä (kuva 4.4). Valitsin arvioitavaksi kohteeksi maanjäristysten voimakkuuden, eli magnitudit. Interpoloitu kartta näyttää vähän sekavalta, mutta eri mantereiden ääriviivat pystyy silti hahmottamaan melko hyvin. Toisaalta kartan hahmottaminen vaatii jonkin verran tuntemusta maailmankartasta, joten sen käyttäminen opetuskäytössä ei olisi kannattavaa.

Tämän postauksen julkistamisen jälkeen luin muiden blogeja ja huomasin, että osa oli saanut tuotua interpoloituun karttaan mantereiden ääriviivat tai muodot. Esimerkiksi Tatu Jentze oli myös tehnyt interpoloidun kartan maanjäristyksistä ja saanut karttaan esille mantereet, joten kartta näyttää huomattavasti selkeämmältä kuin minun.

Kiitos kun luit!🌍

 

Lähteet:

Jentze, Tatu (2023). Ei uskoisi, että teen sijaisuuksia kouluihin – Kartat x 3. Ei uskoisi, että teen sijaisuuksia kouluihin – Kartat x 3 – MAA-202 Tatu (helsinki.fi)

Häkkinen, Turkka (2023). Viikko 6. Viikko 6 – turkkaha’s blog (helsinki.fi)