Harjoitus 5

 

Taas yksi opettavainen kurssikerta takana, sillä jaksoin raahautua näin perjantaiaamuna korvaamaan tämän viikon harjoitusta. Aloituksen kirjoittaminen on aina vaikeaa, joten annan Sofia Salosen kertoa, mihin keskityimme tällä viikolla: “Tällä kerralla kävimme QGIS:illä läpi clip, intersect ja buffer toimintoja. Sen lisäksi tutuksi tuli analyysien teko ja arvojen laskeminen sekä tulosten tarkastelu aineiston pohjalta.”

Yhdessä tehty harjoitus:

Kuva 1.1. 500 metrin bufferivyöhyke Pornaisten terveyskeskukselta ja rakennukset sen sisällä

Kuva 1.2. 1 kilometrin bufferivyöhyke Pornaisten koululta ja rakennukset sen ulkopuolella

Tunnilla harjoittelimme yhdessä bufferin tekoa viime viikon harjoituksesta tutulle Pornaisten kartalle. Teimme ensin puskurivyöhykkeen alueen suurimmille teille. Sen jälkeen teimme 500 metrin bufferivyöhykkeen Pornaisten terveyskeskuksen ympärille (kuva 1.1) ja 1 kilometrin bufferin Pornaisten koulun ympärille (kuva 1.2). Terveyskeskuksen bufferin alueelle valitsimme sillä asuvat asukkaat, mutta koulun bufferia tehdessä valitsimme lopuksi vyöhykkeen ulkopuolella asuvat. Tieverkoston buffervyöhyke näkyy kummassakin kuvassa vaaleanvihreänä.

 

Itsenäiset harjoitukset:

Malmin lentokenttä

Kuva 2.1. 2 kilometrin buffervyöhyke Malmin lentokentän kiitoratojen ympärillä

Kuva 2.2. 1 kilometrin buffervyöhyke Malmin lentokentän kiitoratojen ympärillä

Kuvan 2.1. Malmin lentokentän kiitoratojen ympärillä olevan 2 kilometrin buffervyöhykkeen tehtyäni valitsin sen sisällä asuvat ihmiset. Yhteensä ihmisiä asuu aluella 4949. Kuvan 2.2. yhden kilometrin kokoisella bufferilla asuu sen sijaan 828 asukasta.

Karttaa tehdessä yllätyin, miten paljon ihmisiä asuu näin lähellä lentokenttää. Toisaalta lentokenttä sijaitsee kehä 3:n sisällä, eli asutus on tiivistä. Asutusta tarkkaillessa huomaa, että lähimmät talot sijaitsevat varmasti alle puolen kilometrin päässä lentokentästä, eli asukkaat pystyvät katselemaan ikkunoistaan nousevia ja laskeutuvia lentokoneita :-D.

 

Helsinki-Vantaan lentokenttä

Kuva 3.1. Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoratojen 2 kilometrin kokoinen buffervyöhyke

Kuva 3.2. Muokkasin meluvyöhykkeen eri luokille omat värit

Kuva 3.3. Pahimman meluvyöhykkeen ja kiitoratojen ympärillä olevan 2km buffervyöhykkeen yhteiset asukkaat

Malmin lentokentän tarkastelun jälkeen siirryttiin Helsinki-Vantaan lentokentälle, jolla on yksi kiitorata enemmän kuin Malmilla. Ensin tein 2 kilometrin buffervyöhykkeen kiitoratojen ympärille (kuva 3.1). Tällä vyöhykkeellä asukkaita on yhteensä 2370. Aika paljon.

Tämän bufferin tekeminen sujui jo todella hyvin, koska kertausta oli tullut sen verran paljon. Jostain syystä kiitoratojen piirtäminen tuotti alkuun ongelmia, sillä minulla oli ensin jokin magneettityökalu päällä ja sitten joku toinenkin väärä valittuna. Sitten kun onnistuin piirtämään kiitoradat oikein, niin bufferi ei ensimmäisellä yrityksellä totellut: bufferi teki ns. jokaisen kiitoradan ympärille pallon, mutta yksi palloista ei ollut kokonainen, vaan siitä puuttui osa. Luulen, että tämä johtui siitä, että kiitorataa piirtäessä en ollut sulkenut aluetta kunnolla (?).

Tavallisen bufferin jälkeen aloin tarkastelemaan lentokentän meluvyöhykkeitä. Meluvyöhykkeet oli jaettu neljään eri luokkaan, joten päätin aivan ensimmäiseksi selventää vyöhykkeitä valitsemalla niille eri värit Categorized-luokittelulla (kuva 3.2).

Seuraava vaihe olikin hieman hankalempi; eri tasot piti tallentaa omiksi tasoikseen, jotta saimme valittua juuri tietyt aiemmin tehdyn buffervyöhykkeen asukkaat sekä pahimman meluvyöhykkeen asukkaat. Tämä onnistui kuitenkin yllättävän nopeasti ja tuntui, että ymmärsin mitä tein. Pahimman 65db meluvyöhykkeen ja 2km bufferin yhteisiä asukkaita on yhteensä 7 (kuva 3.3). Määrä on aika vähäinen, mutta toisaalta en olisi ihmetellyt, jos asukkaita ei olisi ollut alueella ollenkaan. Itse en ainakaan pystyisi elämään jatkuvassa melussa. Kiitoratojen 2 kilometrin buffervyöhykkeen 2370 asukkaasta vain 0.3% asuu pahimmalla meluvyöhykkeellä.

Kuva 3.4. Vähintään 55db melualueella asuvat ihmiset

Pahimman meluvyöhykkeen, eli 65db vyöhykkeen, jälkeen siirryin tarkastelemaan meluvyöhykettä lisää. Tämä tehtävä oli yksinkertaisempi, sillä piti vain saada selville vähintään 55 desibelin alueella asuvat asukkaat. Piti siis ensin valita 3 vyöhykettä: 65db, 60db ja 55db alueet. Sen jälkeen nämä tallennettiin omaksi alueekseen, jonka asukkaat pystyi valitsemaan. Asukkaita tällä rajauksella on 1780 (kuva 3.4), eli paljon enemmän, kuin aiemmassa tehtävässä.

 

Pohdintaa

Sanoisin, että tämä kurssikerta oli tähän mennessä kaikista mieluisin. Kuten Erika Lindblom kirjoittaa blogissaan: “Pidin myös siitä, kuinka itsenäiset tehtävät olivat jonkin asteen konkreettisempia, ja ymmärsin oikeasti mitä laskin ja miksi”, olen aivan samaa mieltä. Tuntui myös, että sain tunnin aikana paljon aikaiseksi, mikä on myös positiivista. Jos jotain tekemistäni tehtävistä pitäisi parantaa, niin värimaailmaa!! Jätin värit sellaisiksi, mitä QGIS itse ehdotti, joten värimaailmat näyttävät mielestäni aika hirveiltä…

 

Lähteet:

Salonen, Sofia (2023). Kurssikerta 5 – 15.2.2023. Kurssikerta 5 – 15.2.2023 – sofia’s blog (helsinki.fi)

Lindblom, Erika (2023). 5. kurssikerta. 5. kurssikerta – Erika’s blog (helsinki.fi)