5. kurssikerta

Moi taas!

Kurssikerta 5 oli todella hyödyllinen selkeiden ohjeiden ja kertaavien työvaiheiden vuoksi. Kiitos Siirille hyvästä yhteistyöstä ja tehtävien yhdessä pohtimisesta tunnilla! <3 Pidin myös siitä, kuinka itsenäiset tehtävät olivat jonkin asteen konkreettisempia, ja ymmärsin oikeasti mitä laskin ja miksi. Monessa eri tehtävässä toistuvien työvaiheiden avulla pääsin lopulta jyvälle asiasta, ja sain tehtyä kotonakin yksin itsenäisiä tehtäviä mielestäni kiitettävästi. Kurssikerran pääasialliset toiminnot olivat bufferin eli puskurin tekeminen, sekä erilaisten arvojen etsiminen ja karsiminen isommasta aineistosta esimerkiksi työkalujen “Select by location” ja “Select by value” avulla.

Kuvassa 1 on esimerkki kurssikerralla tehdystä teiden bufferoinnista. Kuvassa on myös rajattu näyttämään kaikista rakennuksista bufferin sisällä olevat rakennukset (keltaiset pisteet oranssin vyöhykkeen sisällä).

Kuva 1. Bufferointia Pornaisissa.

Kuten Nyrönen (2023) kertoo omassa blogissaan, bufferointi käsitteenä on meille jo tuttu aiemmalta kurssilta, mutta nyt käsite konkretisoituu käyttämällä toimintoa QGIS:issä konkreettisesti.

Sitten itsenäisiin tehtäviin.

Itsenäistehtävä 1

Ensimmäisessä itsenäisessä tehtävässä luotiin buffereita erilaisten muuttujien ympärille. Tarkastelun kohteena olivat Malmin lentokenttä, Helsinki-Vantaan lentokenttä, sekä erilaiset asemat, kuten juna- ja metroasemat. Niissä tehtävänannoissa, joissa kysyttiin asukkaiden määrää jollakin tietyllä säteellä, piti aina muodostaa ensin kyseiselle säteelle bufferi sen alueen ympärille, josta oli tehtävänannossa kyse. Tämän jälkeen valittiin näytettäväksi vain tehtävänannossa kysytyt muuttujat “Select by location” -työkalun avulla. Tämä kaava toistui lähes jokaisessa itsenäisessä tehtävässä, enemmän tai vähemmän soveltaen. Loppupään tehtävissä ei oikeastaan enää edes piirretty buffereita, vaan laskettiin vain kysyttyjä arvoja valintatyökalun avulla.

Huomasin, että kysymyksiin saatu lukumäärä riippuu siitä, klikkaako bufferointi vaiheessa päälle “Yhdistä päällekkäiset” -toiminnon. Huomasin tämän vasta näin kotona, enkä muista, olenko harjoituskerran aikana käyttänyt kyseistä toimintoa jokaisessa kohdassa, vai vaan osassa. Tuolla on siis merkitystä, mutta en usko, että sen käyttämisellä tai käyttämättä jättämisellä on tässä tehtävässä paljoakaan painoarvoa. Kunhan saa joitakin lukuja oikeilla työvaiheilla tuotettua!

 

Taulukko 1. Malmin lentokenttä

Kuinka monta ihmistä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen vielä toimiessa, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 2 km säteellä?	Yhteensä 57 243 asukasta
Kuinka monta ihmistä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen vielä toimiessa, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 1 km säteellä?	Yhteensä 8733 asukasta

 

 

Taulukko 2. Helsinki-Vantaan lentokenttä

Tutki kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, etäisyys kiitoratoihin linnuntietä alle 2 km.	Yhteensä 10335 asukasta
Tutki kuinka prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)?	Yhteensä 17 asukasta, eli 17 / 10335 = 0,00166 = 0,17 %
Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella?	Yhteensä 11923 asukasta
Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta?	Yhteensä 27214 asukasta

 

Taulukko 3. Asemat

Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500m päässä lähimmästä juna-, tai metroasemasta?	Yhteensä 111765 asukasta.
Kuinka monta prosenttia kaikista alueen asukkaista asuu alle 500m päässä asemasta?	111765 / 516193 = 0,2165 = 21,7 %
Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä oli työikäisiä (15-64v)?	74989 / 111765 = 0,6709 = 67,1 %

 

 

Itsenäistehtävä 2

Toisessa sekä kolmannessa itsenäisessä tehtävässä jatkui pitkälti sama kaava kuin ensimmäisessäkin. Sain nämä alla olevat tehtävät tehtyä kotona yksin ilman muiden apua, ja olen melko varma, että ne on jota kuinkin oikein. 😀 Ymmärsin kuitenkin, että tärkeintä tällä kertaa on jutun juonen tajuaminen, eikä niinkään prikulleen oikeat vastaukset. Koen ymmärtäneeni, mitä tuli tehtyä ja miksi. Lisää oivalluksista myöhemmin postauksessa.

Ainoastaan tämän itsenäistehtävän 2 viimeinen kysymys “Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, entä 20% tai 30%?” jäi itselleni hieman pimentoon, enkä saanut sitä yksin ratkaistua. Saattaa olla, että tulen muokkaamaan tätä kohtaa vielä myöhemmin, mikäli saan joltakin apua.

 

Taulukko 4. Taajamat

Laske/selvitä kuinka monta prosenttia tämän tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa?	Yhteensä 496555 asukasta taajamissa. Kaikista alueen asukkaista tämä on 496555 / 516193 = 0,9619 = 96,2 %
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä?	Yhteensä 2675 asukasta. Kaikista kouluikäisistä tämä on 2675 / 70047 = 0,03818 = 3,8 %

 

Itsenäistehtävä 3

Kolmannessa itsenäisessä tehtävässä kysymykset jättivät tulkinnan varaa. Esimerkiksi ensimmäisessä kysymyksessä kysytään koulun aloittavien määrää. Itse aloitin koulun 6-vuotiaana, koska olen marraskuussa syntynyt, mutta kuitenkin usein puhutaan, että koulu aloitetaan 7-vuotiaana, koska se on se ikä, jonka kaikki sinä vuonna täyttävät. En tiedä, miten tätä olisi tullut tarkastella tässä tehtävässä, mutta valitsin vain 7-vuotiaat. Samoin yläasteikäiset jättivät tulkinnanvaraa, mutta valitsin siihen kuuluviksi iät 13, 14, 15 ja 16.

 

Taulukko 5. Koulut

Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä?	Yhteensä 14 uutta oppilasta.
Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)?	Yhteensä 88 yläasteikäistä oppilasta.
Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)?	Peruskouluikäisiä on alueella 184. Tämä on kaikista alueen asukkaista 184 / 1894 = 0,09714 = 9,7 %
Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? Luku on vain arvio, ei siis tarkka lukumäärä.	Muunkielisiä 110   (Käytetään edellisen tehtävän suhdelukua tässä)   Muunkielisiä kouluikäisiä 110 * 0,09714 = 10,685 = Noin 10 muunkielistä kouluikäistä

 

Oivalluksia

Koen oppineeni pikkuhiljaa QGIS:in ihan perustoimintoja niin, että osaan soveltaa niiden käyttöä eri tarkoituksiin. Tämän kurssikerran jälkeen elävimpinä mielessäni ovat bufferointi ja valintatyökalut. Ymmärrän nyt, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, vaikka joissain enemmän soveltavissa tehtävissä kesti hetken keksiä näiden työkalujen rooli kyseisessä tehtävänannossa.

Toinen merkittävä niin yleisesti kuin tässäkin tehtävässä käytettävä toiminto on laskintyökalu, jolla voidaan laskutoimituksilla luoda uusia sarakkeita tietyn tietokannan attribuuttitaulukkoon. Vaikka laskin on helppokäyttöinen, välillä kyseenalaistan sen yksinkertaisuutta… Esimerkiksi tämän kurssikerran tehtävissä piti laskea monen eri sarakkeen arvoja yhteen, ja ainoa tapa tehdä se oli klikkailla jokaista saraketta erikseen ja lisäillä väliin plus-merkkejä. Tuntui siltä, että tuolle voisi ihan hyvin olla jokin kehittyneempi tapa laskea samainen laskutoimitus.

Ymmärrän, että Join-työkalulla voidaan yhdistellä eri tietokantoja, mutta tämä ei ole minulle vielä kovin konkreettinen toiminto. En käytännössä ymmärrä, että mitä toiminnon taustalla tapahtuu. Useassa työkalussa on myös valtava määrä erilaisia pudotusvalikoita, joista pitäisi jokaisesta osata valita aina oikea vaihtoehto. Tähän asti olen pitkälti joutunut kurssikerran aikana aina ottamaan esimerkiksi kuvia työvaiheista, jotta tulisin myöhemmin muistamaan, että mitä eri asioita on pudotusvalikoiden uumenista valittu. Koen, että pudotusvalikoiden vaihtoehtojen konkreettisen idean ymmärtäminen auttaisi muistamisessa, mutta tämä ymmärtäminen on vielä vähän hakusessa.

…

Tämän kurssikerran aiheeseen liittyen: Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää silloin, kun halutaan tarkastella jotain muuttujaa tietyllä säteellä. Koska säteen voi valita vapaasti, antaa puskurivyöhyke työkaluna meille paljon valtaa ja vapauksia. Sen lisäksi, että puskurivyöhykkeen avulla voidaan tarkastella sen sisälle sijoittuvia arvoja, voidaan sen avulla myös tarkastella nimenomaan sen ulkopuolelle jääviä arvoja. Puskurivyöhyke toimii näin myös ikään kuin rajaavana alueena; rajataan alue, jonka arvoja emme halua tarkastella.

Lähteet:

Laiho S. (2023) “Siiri’s blog”

< https://blogs.helsinki.fi/siirilai/ > Viitattu 17.2.2023

Nyrönen T. (2023) “Luento 5. Puskurivyöhykkeitä Vantaalla. ” Postaus blogissa 15.2.2023.

< https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/15/luento-5-puskurivyohykkeita-vantaalla-15-2-2023/ > Viitattu 17.2.2023