Moi!
Kolmannella kurssikerralla tavoitteenamme oli oppia erilaisia tapoja työskennellä tietokantojen kanssa. Opittiin paljon uusia ja hyödyllisiä ominaisuuksia QGIS:istä, jotka toivottavasti vielä tulevaisuudessakin tulee muistumaan mieleen. Käytiin neljän tunnin aikana niin monta uutta käskyä ja komentoa, että ilman säännöllistä kertausta on vaikea muistaa kaikkea oppimaansa.
Tehtiin itse kurssikerran aikana teemakartta Afrikasta, jossa esitettävänä aiheena olivat timanttikaivokset, konfliktien esiintymisalueet, sekä öljykentät. Listaan seuraavaksi muutamia merkittäviä työvaiheita. Tätä kautta pääsen itsekin hieman kertaamaan, mitä tuli tehtyä.
Koska Afrikassa on paljon valtioita, oli karttakohteita paljon ryhmiteltävänä. Ryhmiteltävänä tekijänä oli tässä tapauksessa siis valtio. Näin muodostetaan uusi tietokanta. Yksi oppimistavoitteista oli datan yhdistäminen kahden ohjelman välillä: tuotiin siis Excelistä tietoja QGIS:iin. Join-toiminnolla saatiin yhdistettyä Excelistä tuotu aineisto osaksi Afrikan tietokantaa. ”Count points in polygon” -työkalulla saatiin laskettua edellä mainittujen kohteiden (timanttikaivokset, konfliktien esiintymisalueet, öljykentät) lukumääriä valtioiden sisällä. Näin jokaisesta kohteesta saatiin taas uusi oma tietokantansa.
Viimeistelty kartta Afrikan timanttikaivoksista, konflikteista ja öljykentistä näkyy alla (kuva 1). Karttaa tarkastellessa voidaan huomata öljykenttien sijoittuvan lähes poikkeuksetta ainoastaan Pohjois-Afrikkaan. Konfliktit sijoittuvat Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan ja timanttikaivokset lisäksi myös eteläiseen Afrikkaan. Nopealla tulkinnalla voidaan päätellä, että konfliktit ja timanttikaivokset ainakin joten kuten seuraavat toisiaan. Näillä on siis yhteys.
Kuva 1. Timanttikaivosten, konfliktialueiden ja öljykenttien esiintyminen Afrikassa.
Kurssikerran toisena tehtävänä tehtiin jo tutuksi tullut teemakartta, mutta lisäten siihen histogrammeja. Kartan pohjana toimi projektitiedosto ”Tulvaindeksi”. Laskettiin siis ensin tulvaindeksi GQIS:in omalla laskimella, jonka avulla saatiin uusi sarake jo valmiina olevaan ”valuma-alue” tietokantaan. Järvisyysprosentti saatiin tuomalla aineisto Excelistä QGIS:iin Join-toiminnolla (kuten oltiin jo aikaisemmin harjoiteltu). Tulvaindeksin luokittelun jälkeen minulle uutena toimintona lisäsin histogrammipylväät kartalle kuvaamaan alueiden järvisyyttä Suomessa. Näin saatiin useaa eri muuttujaa kuvaava teemakartta (kuva 2).
Olen nyt monta kertaa muokannut tätä blogitekstiä, koska olen kamppaillut järvisyyspylväiden saamisessa teemakarttaan kanssa nyt viikon: 3. kurssikerralla luulin saaneeni pylväät oikein, ennen kuin katsoin muiden blogeja ja totesin, että pylväät ovat väärin. Yritin yksin kotona ja kavereiden avustuksella korjata tilannetta, mutta ei onnistunut. Viimein Arttu sai selvitettyä tilanteen 4. kurssikerralla ja nyt minullakin on oikeanlainen kartta tehtynä!
Kuva 2. Alueiden tulvaherkkyys ja järvisyys Suomessa.
Kartta esittää siis Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyyttä sekä valuma-alueiden järvisyysprosenttia. Järvisyysprosentti tarkoittaakin tässä valuma-alueilla sijaitsevien järvien yhteis-pinta-alan prosenttiosuutta valuma-alueen pinta-alasta (Vesi.fi). Tulvaindeksi puolestaan on laskettu minunkin tekemässä kartassa laskutoimituksella keskiylivirtaama (ylimpien mitattujen arvojen keskiarvo) jaettuna keskialivirtaamalla (alimpien mitattujen arvojen keskiarvo) (Paarlahti, 2023). Tästä laskutoimituksesta saatu luku kuvaa virtaaman vaihtelua. Mitä syvempi sininen väri kartalla näkyy, sitä suurempi on tulvaindeksi kyseisellä alueella. Tätä seuraten, mitä pidempi on sininen pylväs, sitä isompi järvisyysprosentti alueella on.
Joona Korhonen (2023) on blogissaan sanoittanut hyvin järvisyyden ja tulvaherkkyyden yhteyden: “Järvisyydellä ja tulvaherkkyydellä ei näytä olevan merkittävää yhteyttä, sillä kaikkein järvisimmillä alueilla tulvaindeksi on kaikkein pienin”. Kartasta voidaan nopeallakin vilkaisulla tehdä sellainen tulkinta, että tulvaherkille alueille on tyypillistä sijainti rannikolla, sekä vähäinen järvisyys. Voidaan huomata, että järvisyysprosentti on huomattavasti suurempi alueilla, jotka eivät ylety korkeille arvoille tulvaindeksissä.
Lähdeluettelo
Korhonen J. (2023). ”Viikko 3”. Postaus blogissa 1.2.2023
< https://blogs.helsinki.fi/kojoona/2023/02/01/viikko-3/ > Viitattu 6.2.2023
Paarlahti A. (2023) Kurssimateriaali. Viitattu 6.2.2023
Vesi.fi
< https://www.vesi.fi/sanasto/jarvisyysprosentti/ > Viitattu 1.2.2023