Seitsemäs kurssikerta

Viimeisiä viedään, deadlinet paukkuvat ja kiirettä on, mutta jotenkin en vain saa aikaiseksi blogin kirjoittamista. Itse tehtävään vaaditut kartat olen tehnyt jo itse kurssikerralla. Tämä kurssikerta käytettiin kokonaan omien karttojen tekemiseen. Minulla tästä ajasta puolet meni eri aineistojen etsimiseen ja yleiseen säätöön. Samaistun suuresti Eveliina Kuparisen tuntemukseen valinnanvapaudesta ja kuinka se tekee valitsemisesta niin paljon hankalampaa. Lopulta löysin hyvät aineistot, jotka ovat mielestäni todella kiinnostavia. Aineistojen esittäminen oli melko helppoa, ja osasinkin väsätä kartat lähes yksin. Aina tarvitsee kuitenkin hieman apua, mutta olen tyytyväinen osaamiseeni. Kurssin alussa en osannut kuvitellakaan osaavani tehdä tällaisia karttoja omin nokkineni.

Tein kaksi karttaa eri muuttujista, sillä molempien muuttujien asetteleminen samalle kartalle olisi ollut hankalaa. Varsinkin kaupunkivaltioiden kohdalla kartan lukemisesta olisi tullut mahdotonta. Tälläkin hetkellä on hankalaa tai jopa mahdotonta nähdä, mikä tilanne on pienemmissä valtioissa.

Kartta 1. Naisten osuus parlamentissa.

Ensimmäisessä kartassa esitän prosenttiluvuilla naisten osuutta parlamentissa. Etelä-Sudanin tietoja ei kartassa näy, sillä vaikka korjailinkin nimiä tasojen yhdistämistä varten, jotenkin Sudanin nimi jäi välistä korjauslistalla. Tässä kartassa en aluksi mokaa huomannut, sillä alue ei hypännyt silmille kovin näkyvästi. Kartasta voidaan huomata, että naisten edustus parlamenteissa ei vieläkään ole kovin suuri tai tasavertainen miesten kanssa. Kartalta löytyy kuitenkin myös valtioita, joissa naisten osuus parlamentissa on suurempi kuin miesten. Suurin naisten osuus on 61%, joka ei mielestäni vielä ole niin suuri ero, että kyseessä olisi epätasa-arvo miehiä kohtaan. Kartalla voidaan huomata myös alueita, esim. pohjoismaat, joissa useampi maa on tummansininen.

Kartta 2. Imeväisyyskuolleisuus.

Tässä kartassa esitetään imeväisyyskuolleisuutta. Tästä kartasta myös huomasin, että Etelä-Sudan puuttuu kartalta, sillä alue loistaa silmiin melko selkeästi Afrikassa. Korkeimmat kuolleisuusluvut löytyvät Afrikan keskiosilta, kuten esimerkiksi Kongon demokraattisesta tasavallasta. Siellä naisten osuus parlamentissa on myös melko pieni, vain 7-16%. Tästä ei vielä kuitenkaan voida vielä keksiä mitään luotettavia johtopäätöksiä. Tilanne on vähän samantyyppinen kuin jäätelöiden myynnin ja hukkumiskuolemien lisääntyminen. Eli korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Muuttujilla saattaa olla jotain tekemistä keskenään, mutta sitä ei näin vähällä aineistolla pystytä toteamaan. Esimerkiksi Mosambikissa on suuri naisten osuus parlamentissa, mutta myös imeväisyyskuolleisuus on korkea.

Kurssin lopuksi fiilikset gissistä ovat ristiriitaiset. Karttojen tekeminen on itseasiassa aika hauskaa silloin kun ohjelmistot suostuvat yhteistyöhön ja työskentely oikeasti onnistuu. Pidän myös Rebekka Ylätalon ajatuksista siitä, että materiaaleista voi tehdä omannäköisensä. Toisaalta, silloin kun mikään ei tunnu toimivan, itkettää. Suuresti. Gis on kuitenkin todella hyödyllinen työkalu tulevaisuutta varten, joten jos en gim 2 -kurssin jälkeen täysin vihaa gissiä, voisin jopa ottaa lisää kursseja.

-Siiri

 

Viitteet:

Kuparinen, Eveliina – Kurssikerta 7 – 12.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kupariev/2023/03/12/kurssikerta-7/ (luettu 18.3.)

Ylätalo, Rebekka – Viimeinen koettelemus – 15.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/2023/03/15/viimeinen-koettelemus/ (luettu 18.3.)

Kuudes kurssikerta

Tämän viikon QIS jäi minulta väliin oman aikatauluttamisen taidon puutteen vuoksi. Olen juossut ympäriinsä pää kolmantena jalkana koko viikon ja olenkin nyt isovanhempieni vierashuoneessa kirjoittamassa tätä (en enää ees oo). Onneksi on ohjeet ja kavereita, joilta kysyä apua tehtävien tekemiseen.

Tunnin alussa käytiin kävelyllä ja kirjattiin ylös pisteitä ja turvallisuuden tunteita näissä pisteissä. Sen jälkeen jatkettiin sisällä pisteiden laittamista kartalle. yritin tehdä harjoitusta kaverin kanssa, mutta pisteitä emme kartalle saaneet. Luin ohjeet kuitenkin useasti, joten käytännössä minun pitäisi osata tehdä vastaava tehtävä.

Kartta 1. Tulivuoret, jotka ovat viimeksi purkautuneet 1800-1899
Kartta 2. Tulivuoret, jotka ovat viimeksi purkautuneet 1900-1963
Kartta 3. Tulivuoret, jotka ovat viimeksi purkautuneet 1964 tai myöhemmin

 

Kartoissani esitän tulivuoria, jotka ovat viimeksi purkautuneet eri vuosisadoilla. Tulivuoret sijaitsevat kaikilla vuosisadoilla melko samoilla alueilla, esim. Tyynen Meren tulirenkaalla ja Islannin alueella. Näillä alueilla on litosfäärilaattojen reuna-alueita, joten vulkaanista aktiivisuutta esiintyy paljon. Anna Liljefors on käyttänyt hienoja sanoja ilmiön selittämiseen: “Esimerkiksi Tyynenmeren tulirengas erottuu kartoilla selkeästi. Ei ihme, sillä tulirengas on tektonisesti ja vulkaanisesti hyvin aktiivinen.”

Mielestäni on myös kiinnostavaa, että uusimmalla ajanjaksolla on eniten purkauksia, vaikka se ei olekaan pisin ajanjakso. Tämä voi ehkä johtua havainnointimenetelmien parantumisesta ja raportoinnin paranemisesta. 1800-luvulla on voinut tapahtua paljon purkauksia, joita ei olla silloin huomattu, ja joita ei ole jälkikäteen pystytty havaitsemaan.

Kartoista voi myös tutkia alueiden historiaa selittäviä tekijöitä. Jos alueella ei pitkiin aikoihin ole tapahtunut purkausta, voidaan miettiä millaisia vaikutuksia sillä on ollut alueen luonnolle ja väestölle. On myös kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon uinuvia tulivuoria oikeasti on ympäri maailmaa ja miettiä niiden vaikutusta alueen kehittymiseen. Kartoilla voisi esittää myös tulivuorten purkauksien ansiosta syntyneitä saarivaltioita ja litosfäärilaattojen reunoja ja niiden vaikutusta tulivuorten sijainteihin.

Opettajana keskittyisin itse luultavasti visuaalisiin esityksiin ja niiden auki selittämiseen. Itse opin hyvin kuuntelemalla, jos oikeasti keskityn, joten opettamisenikin luultavasti noudattaisi samaa kaavaa. Myös itse tekeminen on mielestäni hyödyllistä, joten luultavasti teettäisin myös itsenäisiä- ja ryhmätöitä, joissa pääsisi konkreettisesti tekemään enemmän.

Kartta 4. Historiallisia purkauksia ympäri maailman.

En löytänyt netistä samanlaista karttaa kuin omani, joten päätin ottaa samantyyppisen kartan. Kartalla esitetään eri aikakausina tapahtuneita suuria ja merkittäviä purkauksia.

-Siiri

 

Viitteet:

Liljefors, Anna – Harjoitus 6 – 22.02.2023 – https://blogs.helsinki.fi/annalilj/2023/02/22/harjoitus-6/ (luettu 11.3.2023)

Wikipedia – https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fen.wikipedia.org%2Fwiki%2FTimeline_of_volcanism_on_Earth&psig=AOvVaw0Wq1BtX4lB-8zfmhDcN43e&ust=1679144296984000&source=images&cd=vfe&ved=0CBAQjRxqFwoTCOjjuYmC4_0CFQAAAAAdAAAAABAY

Viides kurssikerta

Kurkkujunasta on nyt selvitty ja aika jatkaa uusiin haasteisiin QGIS:in kanssa. Tällä viikolla tunnilla oli oikeasti aika hauskaa. Iso kiitos Erika Lindblomille, joka jaksoi kanssani säätää ja laskea oikeita tuloksia. Tällä viikolla uskon, että pääsin oikeasti ideaan kiinni ja pystyin myös itsenäisemmin tekemään, ilman että Artun piti koko ajan tulla auttamaan. Jeejee:). Itsenäisen tehtävän tulin tekemään myöhemmin, eikä se olisi kuitenkaan onnistunut ilman Leo Mäklinin apua.

Lentokentät: Vastaus:
Asukkaat Malmin pahimmalla melualueella (2km) 57470
Asukkaat Malmin pahimmalla melualueella (1km) 9055
Asukkaat alle 2km päässä Helsinki-Vantaasta 11733
Asukkaat Helsinki-Vantaan pahimmalla melualueella 17
Asukkaat vähintään 55dB melualueella 11923
Asukkaat yli 60dB Tikkurilassa 27214

Lentokenttien läheisyydessä asuu paljon porukkaa, joiden elämiin meluhaitta varmasti vaikuttaa. Helsinki-Vantaalla määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi. Helsinki-Vantaa sijaitsee kuitenkin syrjäisemmällä alueella verrattuna Malmiin. Malmin kenttä on myös huomattavasti pienempi, joten meluhaittaa ei synny yhtä paljon.

Buffereiden käyttäminen on kyllä mielestäni yksi tärkeimmistä QGIS:in ominaisuuksista. Eikä vain sen takia, että osaan käyttää sitä. Buffereiden avulla voi tehokkaasti tehdä tämän tyyppisiä sijaintiin perustuvia analyyseja, jos vain oikeat aineistot löytyvät. Tarkastelun kohteena voivat olla kohteet buffereiden sisällä tai ulkopuolella. Select by location – ja select by value -toiminnot ovat tulleet myös tämän harjoituksen myötä tutuiksi. Niiden käyttäminen on mieluisaa, ja koen oikeasti ymmärtäväni niiden toimimisen:). Enemmän apua tarvitsisin ehkä karttoja piirtäessä diagrammien lisäämiseen. Kaikilla kerroilla, kun olen sitä yrittänyt tehdä, en ole saanut sitä itse toimimaan, vaan jonkun on pitänyt tulla jeesaamaan.

Asemat: Vastaus:
Asukkaat alle 500m lähimmästä juna- tai metroasemasta 111765
Kaikista asukkaista alle 500m päässä asuvat, % 22 %
Työikäisiä a-kohdan asukkaista, % 67 %

Seuraavissa kyselyissä todettiin, että 500m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta pääkaupunkiseudulla asuu noin 112000 ihmistä. Heidän osuutensa kaikista pääkaupunkiseudun asukkaista on noin 22%. Työikäisiä ensimmäisen kohdan ihmisistä on 67%. Olen samaa mieltä Leo Mäklinin kanssa, joka kirjoittaa blogissaan, kuinka muuttujia on liian vähän mielekkäiden johtopäätösten tekemiseen.

Uima-altaat: Vastaus:
Uima-altaallisia rakennuksia 855
Asukkaat uima-altaallisissa taloissa 12170
Uima-altaallisia omakotitaloja 345
Uima-altaallisia paritaloja 158
Uima-altaallisia rivitaloja 113
Uima-altaallisia kerrostaloja 181
Uima-allasrikkain alue Lauttasaari
Saunojen määrä 21922
Saunojen määrä, % 24 %
Kartta 1. Pääkaupunkiseudun uima-altaiden sijainti ja määrä

Itsenäisistä tehtävistä tein uima-altaita koskevan tehtävän. Se sujui melko rutiinilla, vaikka olinkin pitänyt taukoa näiden tehtävien tekemisestä. Kartasta tuli tällä kertaa melko sekava. Se esittää ehkä jopa liikaa tietoa. Osa numeroista on päällekkäin ja pylväät peittyvät hieman niiden alle. Mutta olen kuitenkin tyytyväinen, että sain kartan tehtyä.

QGIS-analyyseja rajoittaa aineistojen ominaisuudet ja niiden laajuus. Ohjelma on myös melko sekava uusille käyttäjille. Toimintoja on paljon, ja välillä ne eivät tunnu tekevän mitä niiden kuuluisi. Erika Lindblom kirjoittaa blogissaan useista pudotusvalikoista, joita QGIS:issä on. Olen täysin samaa mieltä, valikoita tuntuu olevan loputon määrä, joiden taakse tärkeimmät toiminnot on piilotettu. Tässä harjoituksessa opin myös käyttämään fix geometries -toimintoa, joka pelasti koko harjoituksen teon. En tiedä, miksi tasoni, jota yritin muokata ei ollut sopiva, mutta asia korjaantui lopulta.

– Siiri

 

Viitteet:

Lindblom, Erika – 5. kurssikerta – 20.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/lierika/2023/02/20/5-kurssikerta/ (luettu 24.2.2023)

Mäklin, Leo – Harjoitus 5 – 3.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/lmaklin/2023/03/03/harjoitus-5/ (luettu 6.3.2023)

Neljäs kurssikerta

Täällä taas pitkän tauon jälkeen kirjoittelemassa. Hupsista. Nyt tuleekin kunnon blogipommitusta sitten. Tai ehkä ei. Inspiroiduin kirjoittamaan postausta junassa Tampereelle, ja vieruskaverini tuijottaa ruutuani. Ehkä ei enää kohta, jos hän lukee tämän. Evääksi hänelle on myös valikoitunut kurkkuleipiä. Kurkun haju aiheuttaa minussa suurta tuskaa, mutta joskus on kai pakko tehdä uhrauksia omasta mukavuudesta. GIS ei ole pitkään aikaan herättänyt kiinnostusta tai innostusta, jonka takia en ole tehnyt mitään blogini eteen, mutta nyt lähdetään uuteen nousuun:).

Pyrin laatimaan koneellani toista ruudukkokarttaa ohjeiden mukaan, mutta “join attributes” komento oli liikaa läppärilleni. QGIS yritti kovasti tehdä tekemisiään, mutta lopulta kaatui:(. Sen takia esittelen tehtävässä kurssikerran aikana tehdyn kartan, joka kuvaa Helsingin väkimäärää. Jotenkin QGIS tuntuu tavalla tai toisella kiukuttelevan minulle aina kun sen avaan. Kartan tekeminen tunnilla oli melko helppoa, ja oli kotona uudelleen yrittäessä kivaa nähdä, että muistin jotain toimintoja ja oikeasti osasinkin jotain. Ehkä minusta vielä tuleekin GIS-guru. Ei kyllä läppärin kanssa, mutta koulun koneilla on ihan hauska tehdä.

Kartta 1. Helsingin väestö

Kartasta voidaan huomata, miten väestö jakautuu Helsingin alueella. Ruudut, joihin kaupunki on jaettu, ovat neliökilometrin kokoisia. Eniten asukkaita on keskustan alueella esim. Ullanlinnan ja Kampin lähettyvillä. Myös Kallion ja Sörnäisten lähialueet erottuvat kartasta myös punaisina. Asutus sijaitsee lähes kehänä keskustan ympärillä. Asutus on myös kuitenkin levinnyt Espoon ja Vantaan suuntiin.

Mielestäni kartta on melko hyvä ja selkeä tällaisenaan. Se kertoo selkeästi esitettävän tiedon. Legendan kokoluokat ovat melko tasakokoiset, paitsi viimeinen luokka on paljon suurempi kuin muut. Vaihtelu luokan sisällä on sen verran suurta, että olisin mahdollisesti voinut lisätä vielä yhden luokan. Olisin voinut poistaa vesistöjen legendamerkinnän, mutta muuten olen karttaan tyytyväinen. Tällä viikolla kaikkien kartat näyttivät hieman erilaisilta ruudukon sijainnin ansiosta. Enää ei voinutkaan yhtä hyvin tukeutua vierustoverin arvoihin ja lukuihin, sillä ne olivat erilaiset kuin itsellä.

Ruudukoissa tiedon esittäminen on yleensä selkeä tapa, mutta se voi johtaa helposti myös harhaan. Jos ruudut ovat liian suuria, ne yleistävät esitettävää tietoa liikaa. Toisaalta, jos ruudut ovat liian pieniä, tulos on liian yksityiskohtainen eikä yleistä tarpeeksi, Kuten Lucas Yoni kirjoittaakin blogissaan. (Pakko tähän väliin fanittaa Lucaksen blogia! Ihan mahtavaa luettavaa, ja tykkäänkin seurata postauksia viikottain:) Blogi on myös ulkonäöltään tosi kaunis) On mukavaa nähdä, että muilla on onnistunut karttojen teko paremmin kuin itselläni.

Muihin karttoihin verrattuna ruututeemakartoilla on ainakin selkeitä etuja. Koropleettiteemakarttojen avulla voidaan esittää tietoa melko samanlaisella tavalla, mutta oikean kokoisella ruutukartalla voidaan tutkia ilmiön esiintymistä sijainnin perusteella tarkemmin. Koropleettikartan avulla voidaan esittää tietoa kätevämmin yhtenäisistä alueista, esimerkiksi kunnista. Ja mielestäni pistekarttaan verrattuna ruutukartta on selkeämpi lukea.

Myös absoluuttisia arvoja on kätevää esittää ruutukartan avulla. Anni Lindegren osaakin tiivistää asian täydellisesti: “Ruututeemakartalla absoluuttiset arvot toimivat hyvin, koska ruudut ovat saman kokoisia eli määrät ovat suoraan verrattavissa toisiinsa. Lisäksi absoluuttiset arvot voivat kertoa tarkemmin kuin suhteututut luvut, kuinka paljon ruotsinkielisiä todellisuudessa alueella asuu; suhdeluvut voivat esittää saman asian hieman eri tavalla.”

Seuraavaa QGIS innonpuuskaa odotellessa! (Tai sitten viimeistään kun palautuspäivä puskee päälle)

-Siiri

 

Viitteet:

Yoni, Lucas – Viikko 4: Tää on oikeesti vähän siistiä – 13.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/ (luettu 20.2.2023)

Lindegren, Anni – QGIS 4. viikko ruututeema- ja rasterikartat – 9.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/2023/02/09/qgis-4-viikko-ruututeema-ja-rasterikartat/ (luettu 21.2.2023)

Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla tehtiin taas karttoja. Kartan tekeminen onnistui tällä kertaa paremmin, sillä pystyin tällä kertaa oikeasti tekemään. QGIS onnistuu kyllä aina yllättämään monilla ominaisuuksillaan. Joka kurssikerralla olen oppinut jotain uutta, vaikka vain osa oppimastani on jäänyt päähän.

Kartta 1. Kartassa esitetään Afrikassa sijaitsevien konfliktien ja luonnonvarojen jakautumista.

Karttaa tehdessä yllätyin, kuinka kätevästi aineistoja ja kohteita pystyi yhdistämään. Mahdollisuus tutkia aineistoa esim. vuosien perusteella on tarpeeseen tuleva ominaisuus. Tämä selkeyttivät attribuuttitaulukkoa, sekä helpotti kartan muokkausta. Kartasta ei kuitenkaan pysty näkemään konfliktien ajallista sijoittumista, kuten Jenna Saavalainenkin toteaa postauksessaan. Parempaan tarkasteluun tarvittaisiin lisäksi myös taulukko.

Kartasta voidaan huomata, kuinka timanttikaivokset ja öljyvarat eivät välttämättä aiheuta konflikteja, mutta ne eivät myöskään helpota tilannetta. Mittavat luonnonvarat ruokkivat konflikteja, sillä kaikki haluavat oman osansa rikkauksia.

Mielestäni tämä kartta onnistui paremmin kuin kartta 2. Värimaailma on selkeä ja miellyttää silmiä. Ehkä eniten päänvaivaa aiheutti kartan nimeäminen, sillä järkevän ja tiiviin otsikon keksiminen oli haastavaa.

Kartta 2. Kartassa esitetään valuma-alueiden tulvaprosenttia ja järvisyyttä.

Jonkun takia olen nimennyt järvisyysprosentin “valuma-alueiden tulvaherkkyydeksi”? Outo homma. Kartan värit ovat myös hieman sekavat, ja vesistöjen ääriviivojen musta väri tekee kartasta sekaisan oloisen. Ei todellakaan paras tekemäni kartta, mutta sillä mennään. Pylväätkin jäivät melko leveiksi, joten ne peittävät paljon alleen

Kartasta voidaan huomata tulvaprosentti.  Suurimmat tulvaprosentit sijaitsevat Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla. Näillä alueilla on selvästi tekijöitä, jotka vaikuttavat tulvimisen voimakkuuteen. Sijainti rannikon lähellä vaikuttaa veden määrään. Joet tulvivat enemmän, sillä muualta sisämaasta kerääntynyt vesi yhdistyy pienemmille alueille mereen virratessa.

Pohjanmaalla on tunnetusti tasaista maastoa, joka vaikuttaa tulvimisen leviämiseen. Vesi pääsee levittäytymään laajemmille alueille, aiheuttaen haittaa laajemmille alueille. Pääkaupunkiseudulla ja yleensäkin rakennetuilla alueilla, tulvimisen vaikutukset ovat suuremmat kuin keskellä ei mitään. Vesi ei pääse imeytymään yhtä tehokkaasti tiiviin ja rakennetun ympäristön vuoksi. Joella ei välttämättä myöskään ole riittävästi tilaa tulvia kaupunkien tiheän rakenteen vuoksi.

Järvisyysprosentti on odotetusti suurinta Järvi-Suomessa. Tytti Nyrönen toteaa blogissaan järvisyyden olevan suurinta pienten tulvariskien alueilla. Järviä on myös selkeästi enemmän sisä- kuin ulkomaassa.

Tällä kertaa ei tarvittu vector-toimintoa, joten tekeminenkin onnistui oikeasti. QGIS-ohjelmastani puuttui kuitenkin yksi tarvittavista toiminnoista, mutta se korjaantui plugins-ikkunan kautta:). En myöskään meinannut saada järvisyystolppia näkyviin ja hain GIS-guru Ilarin sohvilta auttamaan. Ongelma ei ratkennut Ilarin kanssa, mutta onneksi loppujen lopuksi Joona Korhonen osasi auttaa:). Korhonen mainitseekin uuden tiedon tuottamisen ja lisäämisen vaativan huolellisuutta.

-Siiri

 

Viitteet:

Korhonen, Joona – Viikko 3 – 1.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kojoona/2023/02/01/viikko-3/ (luettu 7.2.2023)

Saavalainen, Jenna – Kun taidot ei vielä ihan riitä – geoinformatiikan menetelmät I kolmas viikko – 6.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/saavajen/2023/02/06/kun-taidot-ei-viela-ihan-riita-geoinformatiikan-menetelmat-i-kolmas-viikko/ (luettu 7.2.2023)

Nyrönen, Tytti – Harjoituskerta 3 -Vihdoin onnistuminen! – 6.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/06/harjoituskerta-3-vihdoin-onnistuminen-6-2-2023/ (luettu 7.2.2023)

Toinen kurssikerta

Toisella kurssikerralla vertailtiin eri projektioiden pinta-aloja ja muita QGIS:n toimintoja. Aineistot löytyivät rajapinta-linkin takaa. Rajapinta-aineistojen käyttö oli kiinnostavaa, sillä koneelle ei tarvinnut erikseen ladata aineistoja. Kaikki löytyi yhden linkin takaa, ja QGIS-ohjelmisto osasi avata aineistot oikeassa muodossa. Vau:) Tatu Jentze mainitseekin blogissaan rajapintojen mahdollisuuksien olevan rajattomat.

Tällä kurssikerralla tekemiseni jäi melko vähäiseksi, mutta se ei mielestäni ollut minun syytäni. QGIS-ohjelman vector-painike ei suostunut tekemään yhteistyötä. Käynnistin koko ohjelman ja koneenkin uudestaan, mutta vector-nappula ei vaan toiminut:(. Arttu käski minut kuunteluoppilaaksi lopputunniksi, joten en todellakaan oppinut yhtä hyvin kuin jos olisin päässyt oikeasti tekemään. Tässä vaiheessa on pakko kiittää Vilma Valtoa ja sitä että pystyimme yhdessä tekemään kartat hänen koneellaan. Valto kirjoittaakin blogissaan, kuinka päivä oli hänelle suotuisa QGIS:n kanssa. En voi sanoa täysin samaa, mutta hyvä että joillakin onnistuu.

Kartta 1. Tämän pidemmälle en oman karttani kanssa päässyt
Kartta 2. Vertailua vääristymästä TM35 ja Mercatorin -projektioiden välillä. Tältä tunnilla tehdyn kartan kuului näyttää.

Vertailusta huomataan, että suurimmat erot esiintyvät pohjoisessa. Mercatorin projektio vääristääkin enemmän mitä pohjoisempaan mennään, joten tulos oli odotettavissa. Ero vääristymäkertoimessa ei ole kovin suuri, mutta eron huomaa kuitenkin selvästi. Jos verrataan Suomen muotoa tässä kartassa ensimmäiseen karttaan, voidaan huomata selkeä ero.

Jäimme kurssikerran jälkeen vielä tekemään pari karttaa blogeja varten. Niiden tekeminen onnistui jo helpommin ja nopeammin kuin ensimmäisen. Koneeni ei vieläkään toiminut, mutta tein Vilma Valton kanssa yhteistyötä.

Kartta 3. Robinsonin ja TM35 -projektioiden vertailua.

Kartasta voidaan huomata, että suurimmat eroavaisuudet ovat Pohjois-Suomessa. Kartta kuvaa tarkemmin siis Etelä-Suomea. Eri luokkien väliset erot eivät kuitenkaan ole suuret, joka kannattaa pitää mielessä karttaa tarkastellessa. Värillä pystyy vaikuttamaan lukijan mielikuviin helposti, sillä värien välinen kontrasti on todella suuri. Tämä luo ajatuksen suuresta kokoerosta alueiden välillä, vaikka puhumme vain desimaaleista.

Kartta 4. TM35 ja Magna Sirgas -projektioiden erojen vertailua.

Magna Sirgas -projektio oli erittäin vino, joten halusimme kokeilla sen vertailua TM35-projektioon. Tulos on hieman hämärän näköinen, mutta luotan ohjelman laskelmiin. Kuitenkin hieman kyseenalaistan tulosta, sillä vaikka värit suurimmaksi osin ovat järkevässä järjestyksessä, muutamia poikkeuksia löytyy. Kertoimien kokojen erot ovat myös todella pienet.

Toivottavasti QGIS toimii paremmin seuraavalla kerralla:).

-Siiri

Viitteet:

Jentze, Tatu – Luento 2 ja tehtävät – 30.1.2023 – https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/01/30/luento-2-ja-tehtavat/ (luettu 31.1.2023)

Valto, Vilma – 2. Suotuisa Päivä QGIS:N Kannalta. – 30.1.2023 – https://blogs.helsinki.fi/vvalto/2023/01/30/2-suotuisa-paiva-qgisn-kannalta/. (luettu 31.1.2023)

Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäisellä kurssikerralla luotiin kartta, joka kuvaa HELCOM-maiden typenpäästöä. Karttaa tehtäessä opin QGIS:n käyttöä paremmin, vaikka se olikin jo hieman tuttu aikaisemmalta kurssilta. Ensimmäinen kerta kului ohjelmistoon tutustuessa ja säätäessä.  Kuitenkin haastavammat toiminnot ovat vielä vähän mysteeri, mutta kaipa se tästä selviää:). Kurssikerran jälkeen uskon osaavani tehdä samanlaisen kartan melkein ilman apua. Samaistun myös Saini Lankisen turhautumiseen tehtävän kanssa. Aloitan usein tekemisen ennen ohjeiden lukemista, joka johtaa siihen, etten tiedä mitä oikeasti olenkaan tekemässä.

Kartasta voidaan huomata, mitkä valtiot tuottavat eniten typpipäästöjä. Puola on selvästi suurin päästöjen tuottaja ja Viro taas pienin. Suomi on asteikon puolivälissä. Ruotsi tuottaa enemmän typpipäästöjä kuin Suomi. Kartasta voidaan päätellä, mitkä valtiot ovat oikeasti tehneet enemmän toimia Itämeren kunnon parantamiseksi. Syitä toimien tekemiseen tai tekemättä olemiseen voi olla useita. Taloudelliset syyt ovat usein suuri vaikuttaja valtion toiminnassa. Esimerkiksi Puolalle saattaa olla kannattavampaa jatkaa typpipäästöjen tuottaminen, sillä sen haitat ovat pienemmät kuin hyödyt. Viron kanssa tilanne voi olla vastakkainen.

Mielestäni karttani näyttää melko hyvältä. Se on selkeä ja helppo ymmärtää ja värit ovat tarpeeksi erilaiset. Järvet ovat kuitenkin jääneet liian huomattavaksi, ja ne kiinnittävät katsojan huomion. Yritin vaalentaa järvien väriä, jotta ne eivät olisi yhtä huomattavia, mutta tarpeeksi kaukaa katsoessa järvien näyttää taas tummalta. Toisaalta järvet olisi voinut poistaa kokonaan, sillä niitä ei välttämättä tarvitse kartassa. Unohdin myös prosenttimerkin ja otsikon legendasta, joten lisäsin ne kuvatekstiin. Asteikon välit ovat suurin osin pieniä. Suurimmassa luokassa on kuitenkin yli kahdenkymmenen prosentin vaihtelu. Se vaikuttaa kartan selkeyteen ja tarkkuuteen hieman, mutta idea pysyy silti samana.

Kartta 1. HELCOM-maiden typpipäästöt valtioittain, %

Ensimmäisen kurssikerran jälkeen tein samantyyppisen kartan ulkomaalaisten kansalaisten osuuksista eri kunnissa. Aineisto tehtävään löytyi samasta tiedostosta kuin ensimmäisen kartan tiedot. Kartta tehtiin samalla tavalla, joskin osasin tehdä enemmän itse ja nopeammin. Sain apua myös Siniltä karttaa tehdessä. ( Kiitti Sini😀 ) Karttojen teko on myös paljon helpompaa ja mukavampaa koulun koneen suurella näytöllä läppäriin verrattuna.

Kartassa esitetään ulkomaalaisten kansalaisten prosenttiosuus eri kunnissa. Ahvenanmaa, pääkaupunkiseutu sekä Vaasan- ja Turun alue erottuvat kartasta eniten. Näillä alueilla asuu eniten ulkomaalaisia. Pohjoisissa- ja keskimmäisissä kunnissa ulkomaalaisten osuus on selvästi pienempi. Rajojen viereisissä ja eteläisissä kunnissa on kuitenkin yleisesti enemmän ulkomaalaisia. Luonnollisesti myös kaupungit ja niiden viereiset kunnat korostuvat kartalla enemmän. Kartasta voidaan huomata, että ulkomaalaiset suosivat suurempia kaupunkeja asuinalueina. Asuminen näillä alueilla on luultavasti helpompaa ihmisille, jotka eivät tunne Suomea tai osaa kieltä. Kaupungeissa on helpompaa saada palveluita useammalla kielellä ja alueelta löytyy todennäköisemmin tukiverkko ulkomaalaisille. Myös rajojen läheisyydessä asuu enemmän ulkomaalaisia, sillä muuttaminen naapurivaltioista on helpompaa.

Tämä kartta on paremman näköinen kuin edellinen. Muistin laittaa otsikon ja prosenttimerkin legendaan. Värit ovat pääosin selkeät, mutta pienimmissä kunnissa värien eroa on haastavampi huomata, sillä kunnan koko on niin pieni. Luokkakoot ovat loogisia eivätkä niiden kokoerot ole liian suuria, vaikka viimeinen luokka on taas selkeästi suurin. Kartta on mielestäni selkeä myös lukijoille, jotka eivät tunne aineistoa etukäteen.

Kartta 2.  Ulkomaan kansalaisten osuus kunnissa 2021

-Siiri

 

Viitteet:

Lankinen, Saini – Ensimmäinen harjoitus – 26.1.2023 – https://blogs.helsinki.fi/sainilan/2023/01/26/ensimmainen-harjoitus/ (luettu 18.3.)

Koskela, Sini – Luento 1: paikkatieto ja qgis – 30.1.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kosini/2023/01/30/luento-1-paikkatieto-ja-qgis/ (luettu 18.3.)