Month: March 2023

Viimeisiä viedään, deadlinet paukkuvat ja kiirettä on, mutta jotenkin en vain saa aikaiseksi blogin kirjoittamista. Itse tehtävään vaaditut kartat olen tehnyt jo itse kurssikerralla. Tämä kurssikerta käytettiin kokonaan omien karttojen tekemiseen. Minulla tästä ajasta puolet meni eri aineistojen etsimiseen ja yleiseen säätöön. Samaistun suuresti Eveliina Kuparisen tuntemukseen valinnanvapaudesta ja kuinka se tekee valitsemisesta niin paljon hankalampaa. Lopulta löysin hyvät aineistot, jotka ovat mielestäni todella kiinnostavia. Aineistojen esittäminen oli melko helppoa, ja osasinkin väsätä kartat lähes yksin. Aina tarvitsee kuitenkin hieman apua, mutta olen tyytyväinen osaamiseeni. Kurssin alussa en osannut kuvitellakaan osaavani tehdä tällaisia karttoja omin nokkineni.

Tein kaksi karttaa eri muuttujista, sillä molempien muuttujien asetteleminen samalle kartalle olisi ollut hankalaa. Varsinkin kaupunkivaltioiden kohdalla kartan lukemisesta olisi tullut mahdotonta. Tälläkin hetkellä on hankalaa tai jopa mahdotonta nähdä, mikä tilanne on pienemmissä valtioissa.

Ensimmäisessä kartassa esitän prosenttiluvuilla naisten osuutta parlamentissa. Etelä-Sudanin tietoja ei kartassa näy, sillä vaikka korjailinkin nimiä tasojen yhdistämistä varten, jotenkin Sudanin nimi jäi välistä korjauslistalla. Tässä kartassa en aluksi mokaa huomannut, sillä alue ei hypännyt silmille kovin näkyvästi. Kartasta voidaan huomata, että naisten edustus parlamenteissa ei vieläkään ole kovin suuri tai tasavertainen miesten kanssa. Kartalta löytyy kuitenkin myös valtioita, joissa naisten osuus parlamentissa on suurempi kuin miesten. Suurin naisten osuus on 61%, joka ei mielestäni vielä ole niin suuri ero, että kyseessä olisi epätasa-arvo miehiä kohtaan. Kartalla voidaan huomata myös alueita, esim. pohjoismaat, joissa useampi maa on tummansininen.

Tässä kartassa esitetään imeväisyyskuolleisuutta. Tästä kartasta myös huomasin, että Etelä-Sudan puuttuu kartalta, sillä alue loistaa silmiin melko selkeästi Afrikassa. Korkeimmat kuolleisuusluvut löytyvät Afrikan keskiosilta, kuten esimerkiksi Kongon demokraattisesta tasavallasta. Siellä naisten osuus parlamentissa on myös melko pieni, vain 7-16%. Tästä ei vielä kuitenkaan voida vielä keksiä mitään luotettavia johtopäätöksiä. Tilanne on vähän samantyyppinen kuin jäätelöiden myynnin ja hukkumiskuolemien lisääntyminen. Eli korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Muuttujilla saattaa olla jotain tekemistä keskenään, mutta sitä ei näin vähällä aineistolla pystytä toteamaan. Esimerkiksi Mosambikissa on suuri naisten osuus parlamentissa, mutta myös imeväisyyskuolleisuus on korkea.

Kurssin lopuksi fiilikset gissistä ovat ristiriitaiset. Karttojen tekeminen on itseasiassa aika hauskaa silloin kun ohjelmistot suostuvat yhteistyöhön ja työskentely oikeasti onnistuu. Pidän myös Rebekka Ylätalon ajatuksista siitä, että materiaaleista voi tehdä omannäköisensä. Toisaalta, silloin kun mikään ei tunnu toimivan, itkettää. Suuresti. Gis on kuitenkin todella hyödyllinen työkalu tulevaisuutta varten, joten jos en gim 2 -kurssin jälkeen täysin vihaa gissiä, voisin jopa ottaa lisää kursseja.

-Siiri

 

Viitteet:

Kuparinen, Eveliina – Kurssikerta 7 – 12.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kupariev/2023/03/12/kurssikerta-7/ (luettu 18.3.)

Ylätalo, Rebekka – Viimeinen koettelemus – 15.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/2023/03/15/viimeinen-koettelemus/ (luettu 18.3.)

Tämän viikon QIS jäi minulta väliin oman aikatauluttamisen taidon puutteen vuoksi. Olen juossut ympäriinsä pää kolmantena jalkana koko viikon ja olenkin nyt isovanhempieni vierashuoneessa kirjoittamassa tätä (en enää ees oo). Onneksi on ohjeet ja kavereita, joilta kysyä apua tehtävien tekemiseen.

Tunnin alussa käytiin kävelyllä ja kirjattiin ylös pisteitä ja turvallisuuden tunteita näissä pisteissä. Sen jälkeen jatkettiin sisällä pisteiden laittamista kartalle. yritin tehdä harjoitusta kaverin kanssa, mutta pisteitä emme kartalle saaneet. Luin ohjeet kuitenkin useasti, joten käytännössä minun pitäisi osata tehdä vastaava tehtävä.

 

Kartoissani esitän tulivuoria, jotka ovat viimeksi purkautuneet eri vuosisadoilla. Tulivuoret sijaitsevat kaikilla vuosisadoilla melko samoilla alueilla, esim. Tyynen Meren tulirenkaalla ja Islannin alueella. Näillä alueilla on litosfäärilaattojen reuna-alueita, joten vulkaanista aktiivisuutta esiintyy paljon. Anna Liljefors on käyttänyt hienoja sanoja ilmiön selittämiseen: “Esimerkiksi Tyynenmeren tulirengas erottuu kartoilla selkeästi. Ei ihme, sillä tulirengas on tektonisesti ja vulkaanisesti hyvin aktiivinen.”

Mielestäni on myös kiinnostavaa, että uusimmalla ajanjaksolla on eniten purkauksia, vaikka se ei olekaan pisin ajanjakso. Tämä voi ehkä johtua havainnointimenetelmien parantumisesta ja raportoinnin paranemisesta. 1800-luvulla on voinut tapahtua paljon purkauksia, joita ei olla silloin huomattu, ja joita ei ole jälkikäteen pystytty havaitsemaan.

Kartoista voi myös tutkia alueiden historiaa selittäviä tekijöitä. Jos alueella ei pitkiin aikoihin ole tapahtunut purkausta, voidaan miettiä millaisia vaikutuksia sillä on ollut alueen luonnolle ja väestölle. On myös kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon uinuvia tulivuoria oikeasti on ympäri maailmaa ja miettiä niiden vaikutusta alueen kehittymiseen. Kartoilla voisi esittää myös tulivuorten purkauksien ansiosta syntyneitä saarivaltioita ja litosfäärilaattojen reunoja ja niiden vaikutusta tulivuorten sijainteihin.

Opettajana keskittyisin itse luultavasti visuaalisiin esityksiin ja niiden auki selittämiseen. Itse opin hyvin kuuntelemalla, jos oikeasti keskityn, joten opettamisenikin luultavasti noudattaisi samaa kaavaa. Myös itse tekeminen on mielestäni hyödyllistä, joten luultavasti teettäisin myös itsenäisiä- ja ryhmätöitä, joissa pääsisi konkreettisesti tekemään enemmän.

En löytänyt netistä samanlaista karttaa kuin omani, joten päätin ottaa samantyyppisen kartan. Kartalla esitetään eri aikakausina tapahtuneita suuria ja merkittäviä purkauksia.

-Siiri

 

Viitteet:

Liljefors, Anna – Harjoitus 6 – 22.02.2023 – https://blogs.helsinki.fi/annalilj/2023/02/22/harjoitus-6/ (luettu 11.3.2023)

Wikipedia – https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fen.wikipedia.org%2Fwiki%2FTimeline_of_volcanism_on_Earth&psig=AOvVaw0Wq1BtX4lB-8zfmhDcN43e&ust=1679144296984000&source=images&cd=vfe&ved=0CBAQjRxqFwoTCOjjuYmC4_0CFQAAAAAdAAAAABAY

Kurkkujunasta on nyt selvitty ja aika jatkaa uusiin haasteisiin QGIS:in kanssa. Tällä viikolla tunnilla oli oikeasti aika hauskaa. Iso kiitos Erika Lindblomille, joka jaksoi kanssani säätää ja laskea oikeita tuloksia. Tällä viikolla uskon, että pääsin oikeasti ideaan kiinni ja pystyin myös itsenäisemmin tekemään, ilman että Artun piti koko ajan tulla auttamaan. Jeejee:). Itsenäisen tehtävän tulin tekemään myöhemmin, eikä se olisi kuitenkaan onnistunut ilman Leo Mäklinin apua.

Lentokentät:	Vastaus:
Asukkaat Malmin pahimmalla melualueella (2km)	57470
Asukkaat Malmin pahimmalla melualueella (1km)	9055
Asukkaat alle 2km päässä Helsinki-Vantaasta	11733
Asukkaat Helsinki-Vantaan pahimmalla melualueella	17
Asukkaat vähintään 55dB melualueella	11923
Asukkaat yli 60dB Tikkurilassa	27214

Lentokenttien läheisyydessä asuu paljon porukkaa, joiden elämiin meluhaitta varmasti vaikuttaa. Helsinki-Vantaalla määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi. Helsinki-Vantaa sijaitsee kuitenkin syrjäisemmällä alueella verrattuna Malmiin. Malmin kenttä on myös huomattavasti pienempi, joten meluhaittaa ei synny yhtä paljon.

Buffereiden käyttäminen on kyllä mielestäni yksi tärkeimmistä QGIS:in ominaisuuksista. Eikä vain sen takia, että osaan käyttää sitä. Buffereiden avulla voi tehokkaasti tehdä tämän tyyppisiä sijaintiin perustuvia analyyseja, jos vain oikeat aineistot löytyvät. Tarkastelun kohteena voivat olla kohteet buffereiden sisällä tai ulkopuolella. Select by location – ja select by value -toiminnot ovat tulleet myös tämän harjoituksen myötä tutuiksi. Niiden käyttäminen on mieluisaa, ja koen oikeasti ymmärtäväni niiden toimimisen:). Enemmän apua tarvitsisin ehkä karttoja piirtäessä diagrammien lisäämiseen. Kaikilla kerroilla, kun olen sitä yrittänyt tehdä, en ole saanut sitä itse toimimaan, vaan jonkun on pitänyt tulla jeesaamaan.

Asemat:	Vastaus:
Asukkaat alle 500m lähimmästä juna- tai metroasemasta	111765
Kaikista asukkaista alle 500m päässä asuvat, %	22 %
Työikäisiä a-kohdan asukkaista, %	67 %

Seuraavissa kyselyissä todettiin, että 500m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta pääkaupunkiseudulla asuu noin 112000 ihmistä. Heidän osuutensa kaikista pääkaupunkiseudun asukkaista on noin 22%. Työikäisiä ensimmäisen kohdan ihmisistä on 67%. Olen samaa mieltä Leo Mäklinin kanssa, joka kirjoittaa blogissaan, kuinka muuttujia on liian vähän mielekkäiden johtopäätösten tekemiseen.

Uima-altaat:	Vastaus:
Uima-altaallisia rakennuksia	855
Asukkaat uima-altaallisissa taloissa	12170
Uima-altaallisia omakotitaloja	345
Uima-altaallisia paritaloja	158
Uima-altaallisia rivitaloja	113
Uima-altaallisia kerrostaloja	181
Uima-allasrikkain alue	Lauttasaari
Saunojen määrä	21922
Saunojen määrä, %	24 %

Itsenäisistä tehtävistä tein uima-altaita koskevan tehtävän. Se sujui melko rutiinilla, vaikka olinkin pitänyt taukoa näiden tehtävien tekemisestä. Kartasta tuli tällä kertaa melko sekava. Se esittää ehkä jopa liikaa tietoa. Osa numeroista on päällekkäin ja pylväät peittyvät hieman niiden alle. Mutta olen kuitenkin tyytyväinen, että sain kartan tehtyä.

QGIS-analyyseja rajoittaa aineistojen ominaisuudet ja niiden laajuus. Ohjelma on myös melko sekava uusille käyttäjille. Toimintoja on paljon, ja välillä ne eivät tunnu tekevän mitä niiden kuuluisi. Erika Lindblom kirjoittaa blogissaan useista pudotusvalikoista, joita QGIS:issä on. Olen täysin samaa mieltä, valikoita tuntuu olevan loputon määrä, joiden taakse tärkeimmät toiminnot on piilotettu. Tässä harjoituksessa opin myös käyttämään fix geometries -toimintoa, joka pelasti koko harjoituksen teon. En tiedä, miksi tasoni, jota yritin muokata ei ollut sopiva, mutta asia korjaantui lopulta.

– Siiri

 

Viitteet:

Lindblom, Erika – 5. kurssikerta – 20.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/lierika/2023/02/20/5-kurssikerta/ (luettu 24.2.2023)

Mäklin, Leo – Harjoitus 5 – 3.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/lmaklin/2023/03/03/harjoitus-5/ (luettu 6.3.2023)