Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäisellä kurssikerralla luotiin kartta, joka kuvaa HELCOM-maiden typenpäästöä. Karttaa tehtäessä opin QGIS:n käyttöä paremmin, vaikka se olikin jo hieman tuttu aikaisemmalta kurssilta. Ensimmäinen kerta kului ohjelmistoon tutustuessa ja säätäessä.  Kuitenkin haastavammat toiminnot ovat vielä vähän mysteeri, mutta kaipa se tästä selviää:). Kurssikerran jälkeen uskon osaavani tehdä samanlaisen kartan melkein ilman apua. Samaistun myös Saini Lankisen turhautumiseen tehtävän kanssa. Aloitan usein tekemisen ennen ohjeiden lukemista, joka johtaa siihen, etten tiedä mitä oikeasti olenkaan tekemässä.

Kartasta voidaan huomata, mitkä valtiot tuottavat eniten typpipäästöjä. Puola on selvästi suurin päästöjen tuottaja ja Viro taas pienin. Suomi on asteikon puolivälissä. Ruotsi tuottaa enemmän typpipäästöjä kuin Suomi. Kartasta voidaan päätellä, mitkä valtiot ovat oikeasti tehneet enemmän toimia Itämeren kunnon parantamiseksi. Syitä toimien tekemiseen tai tekemättä olemiseen voi olla useita. Taloudelliset syyt ovat usein suuri vaikuttaja valtion toiminnassa. Esimerkiksi Puolalle saattaa olla kannattavampaa jatkaa typpipäästöjen tuottaminen, sillä sen haitat ovat pienemmät kuin hyödyt. Viron kanssa tilanne voi olla vastakkainen.

Mielestäni karttani näyttää melko hyvältä. Se on selkeä ja helppo ymmärtää ja värit ovat tarpeeksi erilaiset. Järvet ovat kuitenkin jääneet liian huomattavaksi, ja ne kiinnittävät katsojan huomion. Yritin vaalentaa järvien väriä, jotta ne eivät olisi yhtä huomattavia, mutta tarpeeksi kaukaa katsoessa järvien näyttää taas tummalta. Toisaalta järvet olisi voinut poistaa kokonaan, sillä niitä ei välttämättä tarvitse kartassa. Unohdin myös prosenttimerkin ja otsikon legendasta, joten lisäsin ne kuvatekstiin. Asteikon välit ovat suurin osin pieniä. Suurimmassa luokassa on kuitenkin yli kahdenkymmenen prosentin vaihtelu. Se vaikuttaa kartan selkeyteen ja tarkkuuteen hieman, mutta idea pysyy silti samana.

Ensimmäisen kurssikerran jälkeen tein samantyyppisen kartan ulkomaalaisten kansalaisten osuuksista eri kunnissa. Aineisto tehtävään löytyi samasta tiedostosta kuin ensimmäisen kartan tiedot. Kartta tehtiin samalla tavalla, joskin osasin tehdä enemmän itse ja nopeammin. Sain apua myös Siniltä karttaa tehdessä. ( Kiitti Sini😀 ) Karttojen teko on myös paljon helpompaa ja mukavampaa koulun koneen suurella näytöllä läppäriin verrattuna.

Kartassa esitetään ulkomaalaisten kansalaisten prosenttiosuus eri kunnissa. Ahvenanmaa, pääkaupunkiseutu sekä Vaasan- ja Turun alue erottuvat kartasta eniten. Näillä alueilla asuu eniten ulkomaalaisia. Pohjoisissa- ja keskimmäisissä kunnissa ulkomaalaisten osuus on selvästi pienempi. Rajojen viereisissä ja eteläisissä kunnissa on kuitenkin yleisesti enemmän ulkomaalaisia. Luonnollisesti myös kaupungit ja niiden viereiset kunnat korostuvat kartalla enemmän. Kartasta voidaan huomata, että ulkomaalaiset suosivat suurempia kaupunkeja asuinalueina. Asuminen näillä alueilla on luultavasti helpompaa ihmisille, jotka eivät tunne Suomea tai osaa kieltä. Kaupungeissa on helpompaa saada palveluita useammalla kielellä ja alueelta löytyy todennäköisemmin tukiverkko ulkomaalaisille. Myös rajojen läheisyydessä asuu enemmän ulkomaalaisia, sillä muuttaminen naapurivaltioista on helpompaa.

Tämä kartta on paremman näköinen kuin edellinen. Muistin laittaa otsikon ja prosenttimerkin legendaan. Värit ovat pääosin selkeät, mutta pienimmissä kunnissa värien eroa on haastavampi huomata, sillä kunnan koko on niin pieni. Luokkakoot ovat loogisia eivätkä niiden kokoerot ole liian suuria, vaikka viimeinen luokka on taas selkeästi suurin. Kartta on mielestäni selkeä myös lukijoille, jotka eivät tunne aineistoa etukäteen.

-Siiri

Viitteet:

Lankinen, Saini – Ensimmäinen harjoitus – 26.1.2023 – https://blogs.helsinki.fi/sainilan/2023/01/26/ensimmainen-harjoitus/ (luettu 18.3.)

Koskela, Sini – Luento 1: paikkatieto ja qgis – 30.1.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kosini/2023/01/30/luento-1-paikkatieto-ja-qgis/ (luettu 18.3.)