Seitsemäs kurssikerta

Viimeisiä viedään, deadlinet paukkuvat ja kiirettä on, mutta jotenkin en vain saa aikaiseksi blogin kirjoittamista. Itse tehtävään vaaditut kartat olen tehnyt jo itse kurssikerralla. Tämä kurssikerta käytettiin kokonaan omien karttojen tekemiseen. Minulla tästä ajasta puolet meni eri aineistojen etsimiseen ja yleiseen säätöön. Samaistun suuresti Eveliina Kuparisen tuntemukseen valinnanvapaudesta ja kuinka se tekee valitsemisesta niin paljon hankalampaa. Lopulta löysin hyvät aineistot, jotka ovat mielestäni todella kiinnostavia. Aineistojen esittäminen oli melko helppoa, ja osasinkin väsätä kartat lähes yksin. Aina tarvitsee kuitenkin hieman apua, mutta olen tyytyväinen osaamiseeni. Kurssin alussa en osannut kuvitellakaan osaavani tehdä tällaisia karttoja omin nokkineni.

Tein kaksi karttaa eri muuttujista, sillä molempien muuttujien asetteleminen samalle kartalle olisi ollut hankalaa. Varsinkin kaupunkivaltioiden kohdalla kartan lukemisesta olisi tullut mahdotonta. Tälläkin hetkellä on hankalaa tai jopa mahdotonta nähdä, mikä tilanne on pienemmissä valtioissa.

Ensimmäisessä kartassa esitän prosenttiluvuilla naisten osuutta parlamentissa. Etelä-Sudanin tietoja ei kartassa näy, sillä vaikka korjailinkin nimiä tasojen yhdistämistä varten, jotenkin Sudanin nimi jäi välistä korjauslistalla. Tässä kartassa en aluksi mokaa huomannut, sillä alue ei hypännyt silmille kovin näkyvästi. Kartasta voidaan huomata, että naisten edustus parlamenteissa ei vieläkään ole kovin suuri tai tasavertainen miesten kanssa. Kartalta löytyy kuitenkin myös valtioita, joissa naisten osuus parlamentissa on suurempi kuin miesten. Suurin naisten osuus on 61%, joka ei mielestäni vielä ole niin suuri ero, että kyseessä olisi epätasa-arvo miehiä kohtaan. Kartalla voidaan huomata myös alueita, esim. pohjoismaat, joissa useampi maa on tummansininen.

Tässä kartassa esitetään imeväisyyskuolleisuutta. Tästä kartasta myös huomasin, että Etelä-Sudan puuttuu kartalta, sillä alue loistaa silmiin melko selkeästi Afrikassa. Korkeimmat kuolleisuusluvut löytyvät Afrikan keskiosilta, kuten esimerkiksi Kongon demokraattisesta tasavallasta. Siellä naisten osuus parlamentissa on myös melko pieni, vain 7-16%. Tästä ei vielä kuitenkaan voida vielä keksiä mitään luotettavia johtopäätöksiä. Tilanne on vähän samantyyppinen kuin jäätelöiden myynnin ja hukkumiskuolemien lisääntyminen. Eli korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Muuttujilla saattaa olla jotain tekemistä keskenään, mutta sitä ei näin vähällä aineistolla pystytä toteamaan. Esimerkiksi Mosambikissa on suuri naisten osuus parlamentissa, mutta myös imeväisyyskuolleisuus on korkea.

Kurssin lopuksi fiilikset gissistä ovat ristiriitaiset. Karttojen tekeminen on itseasiassa aika hauskaa silloin kun ohjelmistot suostuvat yhteistyöhön ja työskentely oikeasti onnistuu. Pidän myös Rebekka Ylätalon ajatuksista siitä, että materiaaleista voi tehdä omannäköisensä. Toisaalta, silloin kun mikään ei tunnu toimivan, itkettää. Suuresti. Gis on kuitenkin todella hyödyllinen työkalu tulevaisuutta varten, joten jos en gim 2 -kurssin jälkeen täysin vihaa gissiä, voisin jopa ottaa lisää kursseja.

-Siiri

Viitteet:

Kuparinen, Eveliina – Kurssikerta 7 – 12.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kupariev/2023/03/12/kurssikerta-7/ (luettu 18.3.)

Ylätalo, Rebekka – Viimeinen koettelemus – 15.3.2023 – https://blogs.helsinki.fi/rebekyla/2023/03/15/viimeinen-koettelemus/ (luettu 18.3.)