Ei uskoisi, että teen sijaisuuksia kouluihin – Kartat x 3

Tämän viikon blogitehtävä oli tehdä karttoja hasardeista, joita voisi käyttää asian opetuksessa. Teen itse sijaisuuksia kouluissa (lähinnä kielten opettajana), joten yläasteikäisten ja lukiolaisten keskittymiskyky tai lähinnä sen puute on tullut tutuksi. Tuotokseni ovat tällä(kin) viikolla laadultaan vaihtelevia, mutta otin opikseni, ja yritän olla toistamatta virheitäni.

Kartta 1 – Meteoriitit

Kuvan 1 kartassa havainnollistan yli 1 kg painavia Oseanian alueelle pudonneita meteoriitteja vuoden 2000 jälkeen. Kartta on mielestäni havainnollistava ja mieleenpainuva, sillä olen merkinnyt meteoriittien putoamiskohtia räjähdyssymbolilla. Ainoa opetusta vaikeuttava piirre saattaisi olla sen nimi, joka on varsin pitkä ja siten saattaa olla hämmentävä. Toki maantieteen opettajan näkökulmasta kartasta, kuten kaikista tämän tehtävän aikana tekemistäni kartoista puuttuu mittakaava, jota ei saanut ilmeisesti karttapohjan takia. Tähän olisi voinut vielä lisätä meteoriittien putoamisvuodet, koska kohteita on niin vähän.

Turkka Häkkinen tuo blogissaan loistavan pointin, jonka voisi tämänkin kartan suhteen tuoda esille oppitunnilla: “Tosiasiassa meteoriittien törmäykset eivät noudata tällaista kuviota, vaan kyseisillä rikkaammilla ja paremmin tutkituilla alueilla on yksinkertaisesti tehty onnistuneemmin työtä meteoriittien löytämiseksi.”.  Tässä Häkkisen huomiota voisi käyttää hyödyksi siten, että vaikka Oseanian kehittyvillä alueilla, kuten Papua-Uusi Guineassa ei ole kartan mukaan yhtäkään havaintoa, ja kehittyneessä Australiassa on monta, ero voi johtua siitä, että Australiassa on tehty onnistuneemmin työtä meteoriittien löytämiseksi.

 

Kartta 2 – Tulivuoret

Kuvan 2 kartassa havainnollistan tulivuorten esiintymistä maailmalla. Opiskelijoiden ei mielestäni tarvitse tietää, missä yksittäiset tulivuoret esiintyvät, vaan ymmärtää kokonaiskuvallisesti, millä alueilla ja miksi tulivuoret sijaitsevat. Kartta rohkaisee muistamaan alueita, sillä yksittäisten tulivuorten ilmeneminen kartalla saattaa aiheuttaa liikaa hämmennystä ja painetta niiden ulkoa opettelemisesta. Tästä kartasta huomaa mielestäni hyvin alueet, joilla vulkaaninen toiminta on aktiivista. Tämän kartan tukena voisi olla kartta litosfäärilaattojen rajoista, jotta opiskelijat ymmärtäisivät tulivuorten ja litosfäärilaattojen yhteyden. Kartallani voisi siis opettaa litosfäärilaatoista.

Kartan puutteet liittyvät pitkälti siihen, että punainen väri on lähellä pohjakartan keltaista, joten jos pohjakartta olisi ollut esimerkiksi mustavalkoinen, punainen väri olisi esiintynyt selkeämmin.

World in maps -sivustolta löytyy kartta maapallon tulivuorista, jossa tulivuoret on merkitty yksittäin. Kartasta huomaa samat piirteet ja muodot, mutta osa tulivuorista menee päällekkäin, jolloin määrää on hankala hahmottaa. Omassa kartassani tulivuorten määrän ollessa alueella suuri, alueen punainen näkyy intensiivisemmin. Nämä kaksi karttaa sopisivat hyvin oppitunnille parivaljakkona.

 

Kartta 3 – Maanjäristykset

Kuvan 3 kartassa kuvaan maanjäristyksien voimakkuuksia vuodesta 1898–2012. En tiedä, mitä kartan legendalle on käynyt, ja miksi sen päällä on jotain mustia palkkeja, mutta tämä oli muutenkin huonoin kartta, jonka tein. Tarkoitus oli hyödyntää interpolointia , jotta opiskelijat olisivat voineet havaita, millä alueilla voimakkaimmat maanjäristykset ilmenevät, mutta pelkäänpä pahoin, että koko kartta on aikamoinen sotku. Kartta on vaikeasti luettava, mutta värit ovat nättejä, joten ehkäpä kartta voisi kiinnittää opiskelijoiden huomion näyttävyydellään. Testailin liikaa blend modeja selkeästi.

Maanjäristyspikselit toki erottuvat jollain tavoilla, mutta ne sekoittuvat muuhun karttaan.

 

Viittaukset

Häkkinen, T. (26. 02 2023). MAA202-kurssin kuudes harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus. Noudettu osoitteesta TURKKAHA’S BLOG: https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/

World in Maps. (ei pvm). Volcanoes world map. Haettu 27. 02 2023 osoitteesta World in Maps: https://worldinmaps.com/geography-and-geology/volcanoes/