University of Helsinki
Itsenäistehtävä 1
Malmin lentokenttä
Malmin lentokenttä on tuttu lapsuudesta; siellä on tullut hiihdettyä, juostua ja pyöräiltyä. Tutkitaan kuitenkin sen lentokentän ja alueen asukkaiden suhdetta. Bufferityökalu, select by location ja tilastot -paneeli auttoivat näiden selvittämisessä.
| Kuinka monta ihmistä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen vielä toimiessa, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 2 km säteellä kentästä? | 58155 ihmistä. |
| Entä 1 km säteellä asuvat? | 8903 ihmistä. |
| Kuinka moni 1 km etäisyydellä olevista rakennuksista on rakennettu alueelle Malmin lentokentän käyttöönoton jälkeen? | 739 rakennusta. |
| Kuinka paljon noissa taloissa asuu asukkaita? | 8658 asukasta. |
Helsinki-Vantaa
Tässä pääosin samoja työkaluja. Pääsin toki myös piirtämään uutta kiitorataa tiedostoon.
| Tutki kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, etäisyys kiitoratoihin linnuntietä alle 2 km | 11751 asukasta. |
| Tutki kuinka prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)? | 0.14 % |
| Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella? | 653 ihmistä. |
| Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta? | 26679 ihmisen elämää. |
Asemat
Tässäkin oli ihan samoja juttuja. Uusien tasojen luominen valittujen kohteiden perusteella on kyllä ehdoton lemppariasia tällä hetkellä. Helpottaa käsittelyä ja tietojen tarkastelua.
| Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500 m päässä lähimmästä juna-, tai metroasemasta? | 111765 asukasta. |
| Kuinka monta prosenttia kaikista alueen asukkaista asuu alle 500 m päässä asemasta? | 21.7 % |
| Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä oli työikäisiä (15–64 v)? | 67.6 % |
Itsenäistehtävä 2
Tässä tehtävässä laskin kouluikäisiksi kaikki 7–16-vuotiaat
| Kuinka monta prosenttia tämän tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa? | 96.1 % |
| Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? | 1246 kouluikäistä. |
| Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä? | 5.4 % |
| Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10 %, | 56 alueella |
| entä 20 % | 21 alueella |
| tai 30 %? | 14 alueella |
Itsenäistehtävä 5 – Putkiremontit
Valitsin ensin kaikki kohteet, jonka jälkeen valitsin kohteita arvon avulla. Valitsin kaikki rakennetut ennen 1956 ja de-selectasin ne valinnasta. Tämän jälkeen tein saman kaikilla vuoden 1970 jälkeen rakennetuista rakennuksista. Lopulta oli valinta kaikista rakennuksista vuosilta 1965–1970, josta tein oman tasonsa.
Tilastot-paneelin avulla pystyin tarkastelemaan yhteismäärän. Sitten käytin taas select by value-työkalua, jolla valitsin kaikki kohteet, joiden KATAKER-arvo oli 39. Tilastot -paneelista saa näytettyä vain valitut kohteet, jolloin sain katsottua kerrostalojen lukumäärän. Näistä taas uusi taso, jotta voidaan tarkastella tietoja helpommin, varsinkin kun teen kotikoneella, joka ei pyöritä näitä yhtä helposti, kuin GIS-luokassa.
| Kuinka monta asuinrakennusta Helsingissä on rakennettu vuosina 1965–1970? | 6286 rakennusta. |
| Kuinka moni niistä on kerrostalo? | 1206 |
| Kuinka monen kerrostalossa asuvan ihmisen elämää putkiremontit ovat haitanneet tai tulevat lähivuosina haittaamaan Pääkaupunkiseudulla? | 65206 ihmisen elämää. |
| Entä remontoitavien asuntojen lukumäärä kerrostaloissa? | 39002 kappaletta. |
Jälleen kerran tilastot-paneelia käyttäen valitsin ASYHT, jonka avulla saatiin asunnoissa asuvien ihmisten määrä, joka on 65206 henkilöä. Remontoitavien asuntojen lukumäärän sai samalla tavalla.
Blogitehtävä
Itsenäistehtävien vaikeusaste oli henk.koht. ihan ok. Suurelta osin käytettiin samoja temppuja eri datan kanssa. Tehtävien aikana tajusin, että select by value -työkalun monimuotoisuus ja taipuvaisuus yhdistettynä uuden tason luomiseen valituista kohteista oli ihan super jees. Muutkin select -työkalut, kuten select by location onnistuu hyvin, ja niitä tuli käytettyä erityisesti ensimmäisessä itsenäistehtävässä, kun haluttiin hyödyntää buffereita.
Eniten hankaluuksia minulle tuottaa kaikki liittämiseen liittyvä. Menen usein sekaisin tasoista ja varsinkin jos samalla suoritetaan laskutoimituksia, hommien ymmärtämisessä menee hetki. Osaan kyllä tehdä ohjeiden mukaan, mutta en ole soveltamisessa samalla tasolla, kuin valitsemistyökalujen kanssa. Täytyy vähän tsempata ja opetella, sillä joen että liittämiseen ja valitsemiseen liittyvät työkalut ovat kaikista keskeisimpiä työkaluja QGississä. Laskentataulukosta en ala edes puhumaan sen enempää. Totean vain, että on hämmentävä kapine. Tullaan treenaamaan.
Puskurivyöhykkeitä eli buffereita voi käyttää ihan oman luovuuden mukaan. Tunnilla niitä käytettiin melusaasteen ja saavutettavuuden mittaamiseen, mutta niillä voisi esimerkiksi tutkia, kuinka tiheästi jollakin alueella asutaan. Tekemällä bufferit rakennusten ympärille, voidaan selvittää, kuinka moni bufferi risteää toisten rakennusten kanssa. Puskurityökalu oli erittäin oiva työkalu select by locationin kaveriksi.
Olen Tyyne Turusen blogitekstistä samaa mieltä omalta osaltani, että “QGIS on hyvin monipuolinen, mutta sen monipuolisuuden hyödyntäminen vaatii reilusti osaamista – jota minulla ei vielä ihan ole.”
Viittaukset:
Turunen, T. (15. 02 2023). 5. harjoitus 15.2.2023. Noudettu osoitteesta TTYYNE’S BLOG: https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/15/5-harjoitus/
