Helsingin yliopisto
Itsenäistä opiskelua jälleen. Tällä kertaa luentotallenteen avulla. Seurasin kuitenkin pääosin kirjoitettuja ohjeita ja katsoin tallennetta vain, kun en ymmärtänyt asiaa kirjallisten ohjeiden perusteella. Koin kuitenkin, että luentotallenteesta oli iso apu, koska olen kokenut kirjalliset ohjeet paikoin epäselviksi ja hieman vajaiksi. En tällä kertaa esimerkiksi saanut ladattua paitulista saatuja peruskarttatiedostoja qgisiin, mutta ymmärsin tallennetta katsoessa että tarvittava tif-tiedosto löytyikin valmiiksi moodlesta ladatusta paketista niin kuin muutkin tarvittavat tiedostot.
Tällä viikolla harjoiteltiin rasteritiedostojen käyttöä ja viikon aiheena oli tehdä ruututeemakartta valitsemastaan aiheesta. Itse halusin tarkastella, kuinka paljon taaperoita on eri alueilla asuvissa perheissä pääkaupunkiseudulla. Karttakuvassa päädyin käyttämään kahta eri värin sävyjä yhden sijaan, jotta se olisi selkeämpi. Väreissä yriti ottaa huomioon punaviersokeat, mutta en kyllä tiedä, miten siinä onnistuin. Kuvan 1 perusteella voisi sanoa, että taaperoita asuu verrattaen paljon Helsingin keskustan lähistöllä sekä kenties Itä-Helsingissä. Tämä on minusta mielenkiintoista, koska olisin ajatellut että lapsiperheet asuisivat mielellään kauempana keskustasta, koska tällöin asuinalue voisi olla rauhallisempi ja lapsiystävällisempi sekä edullisempi. Toisaalta kartta ei ota huomioon sitä, että keskustassa asumistiheys on suurempaa kuin kaukaisemmilla alueilla. Kun vertaa tekemääni karttaa Pinja Rautiaisen karttaan asukkaiden yhteismäärästä pääkaupunkiseudulla, huomaa jonkun verran samankaltaisuutta. Todennäköisesti onkin niin, että useimmiten taaperoiden suurempi määrä alueella johtuu vain siitä, että alueella asuu enemmän ihmisiä ylipäätään.
Päädyin karttaa tehdessäni valitsemaan ruutukooksi 1 kilometrin ja koen, että se on myös aineistoon sopiva. Ruututeemakartta on kyllä mukava, kun voi hyvin vaikuttaa kartan tiedon yksityiskohtaisuuteen ruutukoon avulla. Vektoriaineistojen polygonit ovat yleensä jo ennalta määrätyn kokoisia, jolloin perinteistä koropleettikarttaa ei ole niin helppo aluekoon suhteen enää lähteä muokkailemaan. Toisaalta Tatu Jentze tuo blogissaan hyvin ilmi hieman vastakkaisen näkökulman kirjoittaessaan ”Verrattuna koropleettiteemakarttaan, ruututeemakartta on kovin kankea informatiivisesti, sillä ihminen tykkää usein muodostaa alueita, jotka eivät ole täydellisen neliön muotoisia. Toisaalta jos yhteiskunnan tai ihmisen muodostamat aluerajaukset eivät kiinnosta, tai on muuten vain kiinnostunut tasapaksuista keskiarvoista, ruututeemakartta sopii sinulle! ”. Voisikin olla, että jos ruututeemakartan päälle lisäisi jonkinlaisten alueiden rajat näkyviin siitä tulisi mukavamman näköinen sekä hieman informatiivisempi.
Pisteteemakartta puolestaan on sijainnin mukaan tarkempi, riippuen kuitenkin tarkasteluetäisyydestä, mutta laaja pisteteemakartta useilla havainnoilla voi olla epäselvä, jolloin ruututeemakartta voisi olla parempi vaihtoehto. Aineistot, jotka ovat pienempiä ja päällekkäisiä havaintoja ei ole sopivat puolestaan hyvin pisteteemakarttaan.
Lähteet
Pinja Rautiainen. 2023. Geoinformatiikan kurssiblogi. 4. harjoitus. luettu 19.3.2023
Tatu Jentze. 2023. MAA-202 TATU. Viikko 4 – Ruudun takaa. luettu 19.3.2023