Kolmannen kurssikerran aiheena oli useamman muuttujan lisääminen yhdelle kartalle. Harjoittelimme tätä yhdessä tunnilla luomalla kartan, jossa näkyy konfliktit sekä arvokkaat luonnonvarat Afrikan alueella. Kuvasta 1 näkyy kuinka nopealla silmäyksellä on mahdollista saada hyvä yleiskuvaus useamman eri muuttujan suhteesta toisiinsa. Voidaan esimerkiksi todeta konfliktien painottuvan Keski-Afrikkaan, öljyesiintymien Pohjois-Afrikkaan ja timanttiesiintymisien Keski- ja Etelä-Afrikkaan painottuen länsipuolelle. Karttojen tarkoitus on näyttää data visuaalisesti helposti tulkittavaan ja ymmärrettävään muotoon.
Kuva 1, Konfliktit ja luonnonvarat Afrikan alueella
Kotitehtäväksi jäi luoda kartta valuma-alueiden tulvaindeksistä sekä järvisyysprosentista Suomen alueella. Kuvassa 2 on tekemäni kartta. Karttaa tehdessä vaikeinta oli ensinnäkin saada data esitettyä palkin muodossa. Oli muutamia kohtia jotka vähänkuin piti vain tietää että tuo pitää ruksia, jotta histogrammipalkit näkyivät oikein. Toinen haaste oli sommitella palkit hyvin kartalle. Kuvaa 2 tutkimalla huomaa, kuinka osa palkeista on limittäin ja osassa on hieman hankala hahmottaa, mihin valuma-alueeseen palkki kuuluukaan. Näin jälkeenpäin olisin voinut tehdä palkeista kapeampia, jolloin palkkien sijainti olisi erottunut selkeämmin. Tällöin palkeilla olisi myös ollut tilaa “hengittää” eikä niiden olisi tarvinnut olla noin sumpussa kun ne ovat. Palkkien korkeutta en muuttaisi, sillä nytkin pienimmät luvut erottuvat paikoin hyvin heikosti.
Kuvan 2 kartan visuaalinen ilme on kuitenkin mielestäni hyvin onnistunut, ja olen erittäin tyytyväinen valitsemiini väreihin sekä pääasiallisesti myös yleiseen sommitteluun. Kartta on mielestäni visuaalisesti nätti. Palkkien koko-ongelmasta huolimatta koen kartan viestin välittyvän hyvin katsojalle. Kartasta on nopeasti tulkittavissa, että valuma-alueiden järvisyysprosentti korreloi tulvaindeksin kanssa. Etenkin Itä-Suomessa, jossa järvisyys on korkeinta, on matalinta tulvaindeksiä kun taas vastaavasti etelä- ja länsi-rannikoilla jossa järvisyys on matalinta on myös suurimmat tulvaindeksit. Tulvaindeksi on laskettu jakamalla keskiylivirtaama alueen keskiylivirtaamalla. Keskiylivirtaama tarkoittaa opettajamme Artun tekstiä lainaten ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoa ja keskialivirtaama taas vastaavasti alimpien mitattujen arvojen keskiarvoa. Ylivirtaama tarkoittaa tulvaa tai keskimääräistä korkeampaa virtaavan veden määrää ja alivirtaama kuivuutta tai keskimääräistä alempaa virtavan veden määrää.
Kuva 2, Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit sekä järvisyyden prosentti.
Tein myös version kartasta, jossa järvisyysprosentti näkyisi ympyrädiagrammin muodossa suhteutettuna alueen maa-pinta-alaan, mutta hylkäsin tämän vaihtoehdon siksi että diagrammit olivat hyvin pieniä ja koin että järvisyyden erot alueiden välillä tulevat pylväillä paremmin esiin. Jos kuitenkin haluat nähdä kartan ympyrädiagrammeilla, voit suunnata Sini Koskelan blogiin (Kosini’s blog ) jossa on hyvillä kontrastisilla väreillä saatu sekin vaihtoehto onnistumaan ja erottumaan kartalta selkeästi. Sinin ja minun karttaa vertailemalla voit myös huomata, kuinka kartantekijän valitsema datan luokitteluasteikko vaikuttaa karttatulkintaan. Minulla data tulvaindeksistä on jaettu viiteen luokkaan, kun taas Sinillä on kuusi luokkaa. Tämä aiheuttaa sen, että kartassani esimerkiksi aivan pohjoisessa oleva valuma-alue luokitellaan pienimpään luokkaan kuuluvaksi, kun Sinillä se on toiseksi pienimässä luokassa. Minun kartasta ei voi tulkita hyvin pohjoisessa olevan valuma-alueen erityistä tulvaherkkyyttä, mutta Sinin blogin kartasta voi.
Viittaukset:
Koskela Sini, “Luento 3: Kotoa käsin karttojen tekemistä” (Luento 3: Kotoa käsin karttojen tekemistä – Kosini’s blog (helsinki.fi))