Neljännellä kurssikerralla ensimmäisen harjoituksen tavoitteena oli luoda ruutukarttoja ja oppia käsittelemään rasteriaineistoa. Opimme esimerkiksi kuinka luoda rasterikartan päälle ruudukko ja hyödyntää sitä aineiston visuaalisessa esittämisessä. Kuvassa 1 on luomani ruuturasterikartta, jossa esitetään ulkokansalaisten absoluuttisia määriä pääkaupunkiseudulla. Koropleettikarttojen nyrkkisääntönä on, ettei absoluuttisia arvoja saa esittää. Ruutukartalla tilanne on kuitenkin toinen, sillä ruudut ovat kaikki alueeltaan keskenään samankokoisia. Jokaisella ruudulla ei tietenkään asu yhtä montaa ihmistä joten kartasta ei voida tulkita sitä, miten ulkokansalaisten osuus jakautuu pk-seudulla suhteessa koko väestöön. Ruutukartassa ei kuitenkaan synny vääränlaista illuusiota siitä, minne ulkokansalaiset ovat määrällisesti sijoittuneet.
Kauniaisen alue näkyy kartalla oranssina, joka tarkoittaa tässä tapauksessa ei dataa. Kauniaisten kaupungissa ulkokansalaisten määriä ei tilastoida alueittain. Tein vastaavan kartan myös ruotsinkielisten määrästä, mutta siinä kartassa oli Helsingin keskustan alueella muutama tyhjä ruutu vailla dataa. Keskustan alueella asuu merkittävästi ihmisiä, enkä halunnut liittää tänne karttaa jossa ruudukoita puuttuisi muutama kaikista väestötiheimmältä alueelta.
Karttaa (kuva 1) katsomalla voidaan tulkita ulkokansalaisten absoluuttisen määrän painottuvan pääkaupunkiseudulla etelä- ja itä-akselille. Tärkeää huomioitavaa on kuitenkin, että havaitsemani etelä-itä akseli toteutuu muissakin vastaavissa kartoissa, sillä pääkaupunkiseudun koko väestö on painottunut samoille alueille. Tytti esittää blogissaan (Tytin blogi) tekemäänsä karttaa, jossa on visualisoitu ruutukartalle koko pääkaupunkiseudun väestö. Tästä kartasta (Tytin blogi kuva 1) on havaittavissa täysin sama etelä-itä painotus väestön määrässä. Sama ilmiö toistuu Tytin blogin toisessa kartassa (Tytin blogin kuva 2), jossa kartalla on esitetty yli 65-vuotinen väestö. Tästä syystä ruutukartat kertovat vain ja ainoastaan absoluuttiset määrät, mutta syvempiä tulkintoja tehdessään pitäisi hyödyntää suhteutettua karttaa sillä siinä näkyy myös poikkeukset (esim. jollakin alueella keskimääräistä enemmän tai vähemmän tietynlaisia asukkaita).
Kuva 1, Ulkokansalaisten absoluuttiset määrät pääkaupunkiseudulla.
Jos täytyisi pohtia mitä kartassa olisi hyvä vielä olla niin mainitsisin yhden ruudukon mittakaavan (tässä kartassa 1x1km) sekä ehdottomasti vuosiluku, jotta katsoja voisi tulkita karttaa sujuvammin sekä yhdistää kartan datan mielessään oikeaan vuoteen. Toki kartan yleisestä mittakaavasta voisi yhden ruudun mittakaavan laskea, mutta se on hieman epäkäytännöllistä. Kartan absoluuttista esitystapaa olisi ehkä hyvä myös korostaa. Kartta on visuaalisesti kuitenkin mielestäni selkeä ja värit sointuvat toisiinsa mukavasti. Kaukaa katsottuna oranssi väri sulautuu kuitenkin hieman toiseksi vaaleimpaan pinkkiin, joka vaikeuttaa värien erottamista toisistaan. Muuttaisin siis vielä oranssin sävyä paremmin erottuvaksi.
Toisena tehtävänä oli opetella rajaamaan alueita, piirtää kartalle itse lisää kohteita. Kuvassa 2 on näkyvillä punainen suorakulmio, jonka avulla on rajattu Pornaisten keskusta-alue. Isojen teiden päälle on myös piirretty punaiset viivat ja muutama asunto on vasemmassa yläkulmassa merkitty punaisilla pisteillä. Tätä kuvan 2 aineistoa tultaisiin käyttämään seuraavalla kurssikerralla.
Kuva 2, Pornaisten alue rajattuna punaisella suorakulmiolla
Viittaukset:
Nyrönen Tytti, “Luento 4, kertaus on opintojen äiti. 14.2.2023” osoitteessa Luento 4, kertaus on opintojen äiti. 14.2.2023 – Tytin blogi (helsinki.fi)