Kuudennella kurssikerralla lähdimme luennon aluksi kävelyretkelle Kumpulan kampuksen lähiympäristöön tavoitteena kerätä omaa dataa Epicollect5-sovelluksella. Sovellus mahdollistaa datan keruun nopeasti useasta eri laitteesta. Siksi se toimii hyvin isojen ryhmien kanssa. Ryhmämme jakautuikin pieniin ryhmiin ja lähti etsimään kohteita, joiden herättämää turvallisuuden tunnetta arvioitiin sovelluksen kautta. Sovellus tallensi jokaisen kohteen sijainnin. Oli myös mahdollista ottaa kuva ottamisen paikan päältä. Interpoloimme keräämämme datan.
Päivän itsenäisissä tehtävissä oli tarkoitus luoda 3 vapaavalintaista opetuskäyttöön soveltuvaa karttaa käyttäen aineistona maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja/tai meteoriitti-iskuja. Sain loistavan idean tehdä interpoloitu kartta kaikista maailman vuosina 1899-2010 vuosina tapahtuneista maanjäristyksistä. Interpoloitu siksi että normaaleina pisteinä (kuva 1) kartta kertoo toki alueet joilla suuren magnitudin järistyksiä on tapahtunut, mutta siitä on hankala arvioida missä järistyksiä on voimakkaimmillaan sillä pisteet peittävät toisensa. Interpolointi kuitenkin ottaisi huomioon pisteiden (eli magnitudin) voimakkuuden” joka tarjoaa erilaisen perspektiivin samaan karttaan. Ainoa ongelma tässä oli että lataamaani dataa oli hyvin suuri määrä joten pelkästään yhden interpolointi-komennon toteutumisessa kesti yli 10 minuuttia. Ensimmäinen yritys vaikutti aluksi toimineen mutta jostakin syystä interpolointi oli ottanut pisteet noin 6,45 magnitudiin asti mukaan ja jättänyt loput pois. Myöskään interpoloinnin värien vaihtaminen ei onnistunut sillä QGIS jumitti ja latasi vain pienen osan interpolointitasosta. Toisella yrityksellä kesti 5 minuuttia saada interpolointi-komento edes yhteen prosenttiin joten lopulta päädyin toteamaan ettei tämä ole aikani arvoista ja siirryin eteenpäin.
Kuvassa 2 on esitetty kaikki maailman kerrostulivuoret kartalla. Tässä ajatus oli, että opetusmielessä voisi havainnollistaa erilaisten tulivuorityyppien esiintyvyyttä, sijaintia ja yleisyyttä, visuaalisesti jotta oppilaat saisivat niistä hyvän yleiskäsityksen. Kuvassa 3 on kaikki kilpitulivuoret maailmankartalla. Kuvan 3 kartan dataa siirtäessäni huomasin NCEI -sivustolla olevan kolme eri vaihtoehtoa poimia kilpitulivuoria datapankista. Rajausmääritelmissä oli erikseen vaihtoedot “shield”, “shield volcano” sekä “shield volcanoes”. Kartassa 3 on valittuna kaikken edellä mainittujen mukaiset tulivuoret. Kartassa 2 on kuitenkin vain “stratovolcano” luokkaan luikitellut tulivuoret. Datapankista olisi löytynyt myös “stratovlcano(es)” sekä “stratovolcanoes” luokat. Näissä olisi ollut yhteensä 10 tulivuorta, jotka ei nyt päätyneet kuvan 2 karttaan.
Kuvia 2 ja 3 vertailemalla on havaittavissa selkeä ero kerros- ja kilpitulivuorten esiintyvyydellä. Kartat ovat mielestäni selkeitä ja siksi opetuskäyttöön soveltuvia. Ideaalitilanteessa kartat näytettäisiin hyvälaatuisina suurelta valkokankaalta tai mahdollisuudella suurentaa kuvaa tarvittaessa. Tässä blogitekstissä karttojen laajuuden takia ne eivät täysin pääse oikeuksiinsa.
Viimeistelyvaiheessa legendani oli kartoissa 2 ja 3 ensin ilman taustaa, mutta huomasin legendan tulivuorimerkin näyttävän kuin se olisi yksi tulivuori kartalla. Kävin siis vielä muokkaamassa taustasta erottuvat pohjat legendoille.
Kuva 1, maailman maanjäristykset vuosilta 1899-2012
Kuva 2, Kerrostulivuoret maailmalla
Kuva 3, Kilpitulivuoret kartalla
Kaikkien (kuvat 1, 2 ja 3) karttojen luonnonilmiöiden taustalla on mikäpä mukaan kuin litosfäärilaatat ja niiden liikkeiden aiheuttamat muutokset maan kuoressa ja pinnalla. Tuukka Katajamäen blogissa osoitteessa Tuukan GIS-blogi on havainnollistava kartta litosfäärilaatoista ja niiden liikesuunnista. Tämänlaista mannerlaattakarttaa olisi syytä käyttää opetuksessa tukena sillä se on hyvin oleellinen tieto laattojen ja niistä aiheutuvien tapahtumien välisen suhteen ymmärtämisessä.
Viittaukset ja lähteet:
NCEI database ositteessa Dataset Overview | National Centers for Environmental Information (NCEI) (noaa.gov)
Katajamäki Tuukka, Tuukan GIS-blogi “6. Kurssikerta” osoitteessa 6. Kurssikerta – Tuukan GIS-blogi (helsinki.fi)