Viidenteen kurssikertaan mahtui tunteita laidasta laitaan. Olin korvaamassa omaa tuntiani perjantain aamu kahdeksan ryhmässä. Tätä kirjoittaessani kello on puoli kahdeksan, emmekä ole nopeaa patonkitaukoa tai vessakäyntiä lukuunottamatta poistuneet koneiden äärestä. Meitä on luokassa neljä sinnikästä jäljellä; Sarlotta Laakkonen, Kaisla Hietala sekä Joel Shüle itseni lisäksi. Olemme taistelleet tehtäviä vastaan yhdessä, ja onnistuneet suorittamaan niistä suurimman osan. Uima-allastehtävän toiseksiviimeinen kohta aiheuttaa kuitenkin harmaita hiuksia, sillä QGIS herjaa virhetomintoa kahdesta aineiston kaupunginosasta.
Liitän tähän alkuun taulukon, jossa on kootusti kurssikerran tehtävät ja vastaukset, jotka niihin saimme:
Päivän tuntitehtävä oli lyhyt, harjoittelimme käyttämään QGIS tomintoja kuten “clip”, “join attributes by location (summary)” sekä buffereita ja analysoimaan aineistoa uudella tavalla. Kuvassa 1 näitä toimintoja on hyödynnetty rajatun alueen asukasmäärän (rakennusten) analyysissä. Clip -toiminnon ideana on rajata tietyn muotoinen alue. Tämä toimii Artun esimerkkiä lainaten siten, että pohjataso on kuin piparkakkutaikina, josta sitten valitulla tasolla tai “muotilla” leikataan tämän tason muotoinen alue. Clip toimii hyvin esimerkiksi silloin, kun halutaan rajata jokin alue (esim. keskusta). Kuvassa 1 clippiä on hyödynnetty rajaamaan Pornaisten keskusta-alue, joka näkyy kartalla oranssina. Clip-toiminnossa rajamaiseen hyödynnettiin “pornaisten_rajaus” tasoa, joka on punainen suorakulmio kartalla. Join attributes by location -toiminto taasen yhdistää kahden tason dataa yhdelle tasolle, jotta tasojen tietoja voidaan analysoida ja esittää yhdessä. Näin teimme kuvan 2 kartassa, jossa uima-allasdata on yhdistetty kaupunginosadataan join attributes bu location -toimintoa käyttäen. Liitoksen ansiosta data voitiin yhdistää pohjakarttatasoon ja täten visualisoida uima-altaiden esiintymistä kaupunginosittain. Bufferit ovat luotuja puskurivyöhykkeitä halutun kohteen ympärille, joiden avulla voidaan analysoida rajatun alueen dataa. Kuvassa 1 näkyvä pieni vaaleanpunainen suorakulmio on terveyskeskus. Sen ympärille on luotu vyöhyke (ruskeanharmaa ympyrä), joka ylettää 500m säteelle terveyskeskuksesta. Tätä vyöhykettä on hyödynnetty käyttämällä “select features by location” -tomintoa, jonka avulla on valittu kaikki bufferin alueella olevat rakennukset ja niiden asukasmäärät. Uskoisin buffereiden käytön olevan avainasemassa esimerkiksi saavutettavuusanalyysejä tehdessä. Tuli tässä mieleen, että joku voisi tehdä digitaalista taidettakin niiden avulla.
Kuva 1, tunnilla tehtyä alueiden rajaamista. Kuvassa näkyy keltaisella valikoituina kaikki rakennukset, jotka ovat 500m säteellä terveyskeskuksesta.
Sitten vielä siitä hankalasta tehtävästä. Yhdistäessämme kahden aineiston dataa saimme siis virheharjauksen, sillä toisessa aineistossa kaikki ei ilmeisesti ollut ihan satasella oikein. Mietin tässä, että onkohan se ollut tarkoituksenmukaista sillä päivän tehtävänä oli ongelmanratkaisu. No, joaktapauksessa päädyimme lopulta pienen googlailun jälkeen säätämään QGIS:in asetuksia siten, että pystyimme suorittamaan “join attributes by location (summary)” toiminnon virheellisestä aineistosta huolimatta. Ohitimme siis virheen sen kustannuksella, että kahden kaupunginosan, Pakkalan sekä Tapulikaupungin, osalta meillä ei ole dataa kartalla. Kiitokset Sarlotalle, joka osasi tuoda kartan taustan (minulla ESRI Gray (light)) QGIS:siin. Sarlotan blogin voit käydä lukemassa osoitteesta sarlotta laakkonen – kurssiblogi.
Kuva 2, Uima-allastehtävän kartta pääkaupunkiseudun uima-altaista ja niiden määrästä kaupunginosittain.
Kuvasta 2 voidaan tulkita uima-altaiden painottuvan pääkaupunkiseudun keski- ja itäosiin. Länsipuolella (jossa sijaitsee Espoo) ei jostain syystä näyttäii olevan niin useaa uima-allasta. Tulos on hieman yllättävä itselleni, sillä en ollut ajatellut uima-altaiden sijainnin painottuvan näin vahvasti tietyille alueille.
Viittaukset:
Laakkonen Sarlotta, “5. kurssikerta: puskurointia ja pusertaista” 5. kurssikerta: puskurointia ja pusertamista | sarlotta laakkonen – kurssiblogi (helsinki.fi)