Viikko 7

Tervehdys viimeistä kertaa!

Viimeisellä kurssikerralla teimme itsenäisen työn. Löysin hri.fi sivuilta mielenkiintoisia data-aineistoja, joista valitsin joukkoliikenteen dataa Helsingin seudun pysäkkien nousijamäätistä vuodelta 2016. Lisäksi etsin taustakartaksi Helsingin yleiskaavan vuodelta 2016, jotta pysäkkien matkustajamäätiä pystyy heijastamaan maankäyttöön.

Kartta (Kuva1) on rajattu kuvaamaan Helsingin aluetta. Nousijamäärät on rajattu neljään kateogoriaan, joista pienimmässä vähimmäismäärä on 2000, jotta saadaan näkyviin vain vilkkaimmat pysäkit. Kaikista vilkkaimmiksi asemiksi tällä rajauksella on saatu Helsingin päärautatieasema ja Pasilan asema. Molemmat ovat matkustajamääriltään Suomen vilkkaimmat asemat.

Kartalta erottuvat käytännössä kaikki raskaan raideliikenteen (metron ja junien) asemat, paitsi Pitäjänmäen juna-asema. Länsimetroa ei vielä ollut, jonka takia Lauttasaaren metroasemat Lauttassaari ja Koivusaari eivät erotu. Lisäksi kaikista vilkkaimmat raitiotie- ja bussi-asemat mahtuvat haarukkaan mm. Jätkäsaaren, keskustan, Töölön, Viikin ja Maunulan alueilla.

 

Kuva1. Helsingin pysäkkien nousijamäärät 2016 päivittäinen keskiarvo

 

Kategoriaan 20 000 – 30 000 nousijaan kuuluu metroasemat Kammpu, Rautatientori, Sörnäinen ja Itäkeskus. Haarukkaab 7000 – 20 000 nousijaa kuuluu moni metroasema sekä Huopalahden ja Malmin juna-asemat.

Matkustajamäärien selitystä voisi avata vaikka kuinka paljon, maankäytön, asuminen, elinkeinon, liike-elämän, vaihto-asemien ja seudun sekä valtakunnan tason liikenteen näkökulmista, mutta eiköhän tässä blogissa riitä karkeampikin analysointi.

Helsingin keskusta on kaikista vilkkainta aluetta liike-elämän, elinkeinonharjoittamisen, vaihtoyhteyksien ja lähialueiden asukasmäärien vuoksi. Keskustan alue on merkitty kaavaan Liike- ja palvelukeskustaksi C1. Tummanruskea kantakaupungin alue on C2, joka kuvastaa sekoittuneet tiheän asutuksen, liike-elämän ja elinkeinon harjoittamista. Kantakaupungin pysäkkein suuria nousijamääriä selittää se, että alueella on todella paljon kaikkia näitä lueteltuja, jolloin ihmisten liikkuminen sijoittuu voimakkaasti näille alueille. Juna-asemien ja metroasemien ympäristöt ovat tiivisti rakennettuja ja asutettuja, sekä vaihtoyhteydet mm. busseihin ovat hyvät, jolloin nämä raskaan raideliikenteen runkolinjat keräävät runsaasti matkustajia. Liike- ja palvelukeskukset C1 korreloivat asemien matkustajamäärien kanssa, sillä monissa liike-keskustoissa, kuten Itäkeskus, Herttoniemi, Malmi ja Vuosaari matkustajamäärät ovat suuria.

Vielä tarkemmin tulkittaessa Helsingin keskustan pysäkkien nousijamääriä, huomataan, että Kampin ja Rautatientorin bussi-asemat erottuvat nousijamäärillään.

Ehkä tässä tuli tarpeeksi pohdintaa. En lainaa tähän blogiin muiden teoksia, sillä tuntuu vähän pakotetun turhalta yrittää väkisin linkittää tätä isojen mittakaavojen karrtoihin.

 

Kiitos kurssista ja näkemisiin!