Karttoja ja kiertelyä Kumpulassa

Aineiston kerääminen

Luennon aluksi pääsimme kiertelemään Kumpulan kauniissa talvimaisemissa. Jakauduimme pienempiin ryhmiin ja lähdimme tuottamaan dataa, jonka kirjasimme Epicollect5 nimiseen sovellukseen. Arvioimme kävelyreitin varrella olevia alueita turvallisuuden, viihtyisyyden ja oleskelun kannalta. Liikkumista vaikeutti liukas sää ja Kumpulan lukuisat jäiset mäet. Harjoitus oli kuitenkin virkistävä ja käytännönläheinen. Kerätyistä datapisteistä muodostettiin myöhemmin luennolla interpoloitu kartta.

Omien karttojen tuottaminen

Luennon itsenäisenä tehtävänä oli tuottaa kolme erilaista karttaa hasardeista. Tavoitteena oli pyrkiä tuottamaan oppimateriaaliksi soveltuvia karttoja. Ensimmäiseksi lisäsin karttaan Miska Pihlajaniemen (2024) vinkistä litosfäärilaattojen rajat. Latasin Tectonic Plate Boundaries tiedoston ArcGis Hub nimiseltä sivustolta.

Moodlesta löytyi mainioita linkkejä aineistoihin, joita sitten hyödynsin omissa kartoissani. Etenkin UGGS:n maanjäristystietokanta osoittautui käyttäjäystävälliseksi ja helpoksi navigoida. Latasin sieltä CSV-muotoisen tiedoston, jonka lisäsin sitten QGIS:ssä omaksi tasokseen. Lisäsin kartalle myös tulivuori-tiedoston.

Ensimmäinen kartta on maailmankartta, jossa näkyy litosfäärilaattojen rajat, tulivuorien sijainti maapallolla ja vähintään 4,5 magnitudin järistykset viimeisen 30 päivän aikana (haettu 23.2.2024).  Opettajana voisin itse hakea ennen luentoa tuoreimmat havainnot ja lisätä ne karttaan. Tieto kartassa vanhentuu nopeasti, mutta karttaa voi silti käyttää opetustilanteessa esimerkkinä litosfäärilaattojen ja tektonisen toiminnan yhteydestä. Kartan avulla voi myös näyttää litosfäärilaattojen sijaintia ja kokoa maapallolla.

Seuraava kartta keskittyy tarkemmin Eurooppaan ja näyttää vähintään 2,5 magnitudin järistykset viimeisen 30 päivän aikana (haettu 23.2.2024). Koska Eurooppa ei sijaitse tektonisesti aktiivisella alueella, järistykset ovat pieniä ja niitä tapahtuu lähinnä Etelä-Euroopassa. On myös huomioitavaa, että tulivuoriakaan ei juuri esiinny kuin Etelässä-Euroopassa ja Islannissa. Kartan avulla voikin laittaa oppilaat pohtimaan Eurooppaan kohdistuvia tulivuorien tai laattojen liikkeistä aiheutuvia riskejä ja niiden alueellista jakautumista.

Kolmas kartta keskittyy Japanin alueelle. Alue sijaitsee Tyynenmeren saarikaaren alueella, joka on vulkaanisesti aktiivinen. Japani sijaitsee myös useamman litosfäärilaatan reunavyöhykkeellä, joka lisää maanjäristyksien riskiä. Karttaa voi käyttää opetustilanteessa, jossa oppilaiden halutaan pohtivan Japanin luonnonmaantieteellisiä riskejä.

Karttaa voi vertailla esimerkiksi OCHA:n julkaisemaan karttaan japanin luonnonriskeistä ja hasardeista (kuva 5). Japanin luonnonriskit

Lähteet:

OCHA. (9.3.2007). UN Office for the Coordination of Humanitarian Affairs [nettisivu]. Viitattu 23.3.2024. https://reliefweb.int/map/japan/japan-natural-hazard-risks-09-mar-2007

Pihlajaniemi, M. (2024). Kuudes luento [blogikirjoitus]. PMISKA’S BLOG 23.2.2024. Viitattu 23.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/pmiska/2024/02/23/kuudes-luento/