Ensimmäisellä kurssikerralla tehtävänä oli tutustua QGIS ohjelman perusteisiin, tekemällä kaksi eri karttaa ohjelman avulla. Ensimmäinen kartta tehtiin vaihe vaiheelta yhdessä, niin että opettaja näytti projektorin heijastamana omalta koneeltaan mitä kuuluu painaa, ja selosti samalla, miten kyseinen työvaihe tehdään. Samalla kun karttakuvaa rakennettiin hitaasti mutta varmasti, opettaja selosti myös ohjelman muista ominaisuuksista, ja vaihtoehtoisista toiminnoista, joista voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.
Itse en kyseisellä kurssikerralla päässyt käyttämään tietokonetta, koska olin eri ryhmän luennolla, kun olin kurssille ilmoittautuessani valinnut, ja kaikki koneet olivat käytössä. Seurasin kumminkin luentoa muiden työskentelyä katsellen, ja huomasin monia erinäisiä vastoinkäymisiä monen kanssaopiskelijani yrityksissä saada kartta näyttämään siltä, kuin sen kuului kyseisessä työvaiheessa näyttää. Suurin osa vaikeuksista johtui luultavimmin keskittymisen puutteessa, sillä jos hetkeksi herpaantui, ja painoi väärää komentoa, oli tulos usein hyvin sekavan näköinen karttakuva. Koska QGIS on monille hyvin vieras ohjelmisto, oli näiden virheiden korjaaminenkin usein vaikeaa, ja itsenäiset korjausyritykset saattoivat vain pahentaa asiaa entisestään. Kuten Riina Hiltula blogissaan kirjoittaa: ” Ohjelmistosta puuttuu kokonaan ”undo”-toiminto sekä ohjelmistoon tuoduissa tasoissa kohteiden värit esiintyvät sattumanvaraisesti.” tämä ”undo” toiminnon puuttuminen vaikeuttaakin takaisin opetuksen tahtiin mukaan pääsemistä huomattavasti, virheen sattuessa. Opimme kuitenkin lopulta muokkaamaan karttakuviamme monella tapaa, sekä käsittelemään eri karttatasoja ja niiden ominaisuuksia.
Toinen karttakuva tehtiin vuorostaan itsenäisemmin, ja pyrkimyksenä oli muistella mahdollisimman hyvin, miten karttatasoja muokattiin. Tehtävänä oli tehdä koropleettikartta, jossa aineistona käytettiin kuntien vuoden 2015 tietoja. Itse valitsin karttani aiheeksi kesämökkien määrän kunnittain, ja minäkään en selvinnyt tästä tehtävästä ongelmitta, vaan QGIS kaatui, kun yritin tallentaa karttaani kuvatiedostoksi. Olin jo valmis halkaisemaan näppäimistöni kahtia, kun taistelin tietotekniikkaa vastaan saadakseni kartan takaisin, mutta lopulta jouduin nöyrtymään ja aloittamaan kartan teon alusta.
Kuva 1 Kesämökkien määrä kunnittain 2015. Lähde: QGIS, Moodle
Lopulta sain kartan valmiiksi, ja onnistuin tallentamaan sen kuvatiedostona. Kuten kuvassa 1 nähdään, kartta kuvaa kesämökkien absoluuttisia määriä, viidellä eri värillä. Mielestäni kartasta tuli melko selkeä, ja sen avulla on yleissilmäyksellä nähtävissä missä päin Suomea on suurin määrä kesämökkejä. Jos kartan tarkoituksena olisi kumminkin ollut tehdä kesämökkien määrästä tarkempaa analyysia, olisin pienentänyt jaottelun vaihteluväliä.
Yhteenvetona ensimmäisestä kurssikerrasta sanoisin, että vaikka QGIS vielä näin aluksi tuntuu hermoja raastavalta ohjelmalta, jonka käyttö on sekavaa ja vaivalloista, uskon sen kumminkin vielä osoittautuvan kelvolliseksi geoinformatiikan työskentelyn apuvälineeksi.