Geoinformatiikan menetelmät kurssin toisella kurssikerralla tarkoituksena oli tutustua QGIS ohjelman valintatyökaluihin, sekä tutkia miten eri projektiot vaikuttavat kartan pinta-aloihin. Tällä kurssikerralla osa opiskelijoista joutui käyttämään yliopiston kannettavia tietokoneita, jotka olivat ilmeisesti lainassa geologian laitokselta, koska Windows 7 käyttöjärjestelmän käyttöoikeus oli päättynyt. Minä myös pääsin työskentelemään lainatulla koneella, ja muuten asiassa ei ollut mitään ongelmaa, mutta jostain syystä kaikki QGIS:n työkaluvalikot ja näppäimet olivat todella pieniä, joten asioita oli hieman hankala lukea ja löytää.
Oppitunnin ensimmäisenä aiheena käsiteltiin datan lähteitä, eli sitä millaista dataa omiin töihin on tarjolla, onko se maksullista ja missä muodossa kyseinen data voi olla. Tämä osuus tunnista meni hieman oman ymmärryksen yli, ja jäi muistin ulkopuolelle, koska omat tietoni tietokoneiden ohjelmista ja tiedostomuodoista, sekä rajapinnoista on rajoittunut.
Pienen diaesityksen jälkeen datasta, pääsimme jälleen työskentelemään itse QGIS:n parissa. Ensimmäisenä latasimme ohjelmaan karttatasoja WFS-palvelun avulla, johon käytettiin WFS-palvelun osoitetta, joka kopioitiin moodlesta QGIS:n siihen tarkoitettuun työkaluun. Seuraavaksi lähdimmekin työskentelemään karttojen parissa tavoitteena saada rakennetuksi kartta, joka kuvaa projektioiden pinta-alojen eroavaisuutta sijainnin perusteella. Vertailimme oppitunnilla tehdyssä kartassa (Kuva 1) ETRS89-TM35FIN projektiota Mercatorin oikeakulmaiseen lieriöprojektioon. Työskentelyssä käytimme enimmäkseen statistics sekä field calculator työkaluja, jolloin saimme lasketuksi kahden eri projektion pinta-alojen vertailuprosentin, jonka pohjalta valmis kartta saatiin rakennettua.
Kuva 1 Pinta-alojen muutoksen vertailua sijainnin perusteella.
Oppitunnilla tehdyn tehtävän lisäksi yritin tehdä kurssikerran muutkin harjoitukset, ja ensimmäisessä onnistuin, mutta jostain syystä en onnistunut tekemään pinta-alojen vertailukarttaa uudestaan. Kolme kertaa yritin seurata moodlesta löytyviä ohjeita vaihe vaiheelta, mutta jokin asia meni joka kerta pieleen. Tehtävän tekemisestä olen samaa mieltä Mikko Kangasmaan kanssa siitä, mikä oli sekavinta tehtävän tekemisessä. Hän toteaakin blogissaan että: “Kaksi erillistä projektiolle tarkoitettua valintapalkkia sekoittivat eniten.”
Ensimmäisessä tehtävässä, jonka onnistuin tekemään, opeteltiin käyttämään QGIS:n pituus- ja pinta-alojen mittaustyökaluja, ja tarkoituksena siinäkin oli tuoda esille miten projektiot muuttavat pituuksia ja pinta-aloja. Tehtävässä mitattiin pinta-alamittarilla aina sama alue eri projektioissa ja tulokset kerättiin taulukkoon. Tämä toimenpide toistettiin samoille projektioille, mutta tällä kertaa mitattiin ainoastaan tietyn maastonkohdan pituutta, ja nämäkin tulokset lyötiin samaan taulukkoon. Viimeiseksi laskettiin vielä tulosten vertailuprosentti verrattuna ETRS89-TM35FIN projektioon.
Taulukko 1 Pinta-alojen ja pituuksien vertailua eri projektioissa (parempi kuva artikkelin alussa)
Kuten taulukosta nähdään erot projektioiden välillä ovat merkittävät, ja esimerkiksi TM35FIN projektion ja Lambert Azim Mozanbique projektion prosentuaalinen ero pinta-aloissa on yli 37%. Koska erot mittaustuloksissa ovat näin suuret, on projektioiden erojen huomioon ottaminen tärkeää. Myös Jonna Kääriäinen toteaa omassa blogikirjoituksessaan näin: “Projektion pinta-alaan aiheuttamat vääristymät ovat sinänsä erittäin mielenkiintoinen vertailukohde, koska pinta-ala on usein juuri se tekijä johon eri muuttujia suhteutetaan.”
Tämäkin kurssikerta oli hyvin antoisa, ja aiheutti mukavasti hermojen kiristymistä ja pakottavaa tarvetta katkaista läppäri kahtia, mutta opin kumminkin paljon uutta ja osaan jo paljon enemmän työskentelytapoja kuin ensimmäisen kurssikerran jälkeen. Pyrin vielä jälkeenpäin myös selvittämään miten projektioiden vertailukartta tehdään oikealla tavalla, ja onnistuneesti.
Lähteet:
Mikko Kangasmaa kurssikerta 2 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/
Jonna Kääriäinen kurssikerta 2 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/