Seitsemäs ja viimeinen kurssikerta erosi edellisistä kerroista sillä tavalla, että tällä kertaa saimme tehdä kartan itse valitsemastamme aiheesta, itse löytämällämme aineistolla. Tehtävävaihtoehtoja oli kolme. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sain tehdä kartan tai karttasarjan itse netistä löytämällään aineistolla. Toinen vaihtoehto oli samantyyppinen, mutta kartta sai liittyä jonkin toisen kurssin karttaan tai tehtävään, jos sellaisia oli. Kolmas vaihtoehto oli tehdä maamittauslaitoksen ilmaisista aineistoista karttakuva, jostain Suomen alueesta, ja liittää siihen korkeuskäyrät ja vinovalovarjostus.
Itse päädyin monien muiden lailla valitsemaan vaihtoehdon yksi, koska minua kiinnosti millaisia aineistoja netistä voisi löytää. Meinasin kuitenkin menettää aineistoja etsiessä toivoni, sillä löysin kyllä paljon aineistoa, mutta niiden käyttämiseksi olisi joutunut rekisteröitymään kyseisille sivuille, joka ei ollut minulle mielekästä sähköpostispämmien pelossa. Löysin myös paljon täysin vapaata aineistoa, josta ei kumminkaan ollut minulle mitään hyötyä, koska niissä ei ollut sellaisia muuttujia, joista olisi voinut rakentaa järkevän teemakartan. Nämä vaikeudet datan löytämisessä johtuivat varmaankin pääosin siitä, että yritin löytää dataa muista valtioista kuin Suomi. Kuitenkin monet kurssitoverini olivat löytäneet monia mielenkiintoisia aineistoja netistä, kuten Tiina Aalto maailmanpankin sivuilta, joten alan todella epäillä omaa älykkyyttäni. Luultavasti en ole oppinut jotain tiedonmurua, jolla tietäisin mitä aineistoa QGIS-ohjelmaan on mahdollista lisätä, sillä itse etsin oikeastaan vain shapefile-tiedostoja.
Noin kuuden tunnin etsimisen jälkeen, myös minä murruin ja käänsin katseeni kohti kotimaisia aineistoja, joista löysinkin pienen vinkin avulla www.paikkatietohakemisto.fi sivuston. Paikkatietohakemistosta löysin Helsingin WFS-rajapintapalvelun, jonka kautta tuotin kaksi erilaista karttaa Helsingin alueesta.
Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1) kuvataan Helsingin alueen junaliikenteen, metron ja raitiovaunuliikenteen aiheuttamia melutasoja desibelimäärän mukaan. Mielestäni tämä kartta onnistui melko hyvin, mutta kartan olisi myös voinut jakaa kolmeen osaan, jolloin kaikki eri liikennemuodot olisivat eri kartoilla. Karttaan olisi myös voinut lisätä paikannimiä, jolloin esimerkiksi oman asuinpaikan löytäminen olisi ollut helpompaa. Kartta kuitenkin kuvaa muuttujaa tarpeeksi hyvin, ja siitä saatavaa informaatiota on mahdollista hyödyntää.
Toinen tekemäni kartta (Kuva 2) kuvaa Helsingin maisemakulttuurialueista rajattuja alueiden sijainteja. Maisemakulttuurialueita oli ainakin parikymmentä erilaista, joista päätin valita puistoalueet, puistokadut, hautausmaat, viheralueet ja liikuntapaikat. Kartta on mielestäni kohtalainen ja kuvaa melko yksinkertaisesti vain alueen käyttötarkoituksia. Tämänkin kartan olisi voinut tehdä paremmin kuvaamaan jotain lukumääriä sisältävää muuttujaa, kuten Anna Avellan on hienosti blogissaan tehnyt, mutta tällä kertaa tyydyin tähän ratkaisuun. Kartan avulla voi saada selville Helsingin puistoalueiden sijainnin, ja siten miten lähellä omaa asuntoa virkistysalueet sijaitsevat.
Viimeisenä haluaisin vielä kiittää hyvästä kurssista, jossa jopa opinkin jotain, vaikka useinkaan tähän paksuun kalloon ei tieto uppoa. Keskiviikon aamutunnit olivat raikkaan virkistäviä, muuten aivan sekaisin olevan unirytmin kierteessä. Ja vaikka vihaankin tietokoneita, onnistuin kuitenkin saamaan niitä jo monesti edellä mainittuja onnistumisen elämyksiä.
Lähteet:
Aalto Tiina, kurssikerta 7 (luettu 02.03.2020)
https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/
Avellan Anna, kurssikerta 7 (luettu 02.03.2020)
https://blogs.helsinki.fi/avellana/
Paikkatietohakemisto
https://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/fin/catalog.search#/home