Kurssikerta 4

Neljännen kurssikerran tavoitteena oli tutustuttaa meidät pisteaineistoihin, ruutukartan tekoon sekä rasteriaineiston hyödyntämiseen. Tunnilla saatu aineisto ladattiin jälleen kerran moodlesta, ja työskentely aloitettiin lisäämällä karttatasojen päälle ruudukko käyttämällä vector grid työkalua, jonka avulla ruudukon ominaisuudet ja koko voitiin määritellä mieleisiksi. Tämä työkalu tuottaa kumminkin vain väliaikaisen tason, jonka muutimme pysyväksi tasoksi. Valitsimme pysyvän tason muodon niin, että jokainen ruutu voi sisältää ominaisuustietoja.

Ruudukon luonnin jälkeen lisäsimme projektiimme tietokannan, joka sisälsi hyvin yksityiskohtaisia tietoja pääkaupunkiseudun väestöstä sekä rakennuksista. Tiedosto oli suuri, ja Miklas Kuoppala pohtiikin blogissaan kattavasti suuren tiedostokoon käsittelyn hitautta:

Maanantai-illan aikana käytimme (tietokoneiden fiiliksestä riippuen) 30-60min näiden laskujen odotteluun. Nyt torstai-iltana odotin puoli tuntia, tuloksetta.

Seuraavaksi yhdistimme ruudukon ja väestötietokannan tietoja select by location työkalua käyttämällä. Sen avulla luotiin uusi karttataso, joka sisälsi väestötietoja, jotka oli jaettu ruutujen mukaan erillisiksi osiksi. Tästä kyseisestä ruudukosta, pystyimme muokkaamaan, jotain muuttujaa kuvaavan kartan, kuten esimerkissä: (Kuva 2).

Kurssikerran loppupuolella, siirryimme myös käsittelemään rasteriaineistoa QGIS:n avulla. Latasimme rasteriaineston moodlesta, ja aloitimme sen muokkaamisen. Ensin yhdistimme karttalehden neljä osaa, koska suuren tiedostokoon takia kartta oli osissa. Tämän jälkeen lisäsimme aineistoon korkeuskäyrät ja rinnevarjostuksen. Viimeisenä opettelimme vielä piirtämään kartalle objekteja, jota varten luotiin  New shapefile layer. Piirsimme kartalle (Kuva 1) muutaman tien viivoina sekä kaikki keskusalueen asutut rakennukset punaisina palloina. Tätä karttaa tullaan ilmeisesti käyttämään seuraavalla kurssikerralla myös.

Blogitehtävän mukaisesti vertailin QGIS:n piirtämiä korkeuskäyriä maanmittauslaitoksen maastokartan korkeuskäyriin, ja huomasin, että maastokarttojen käyrät ovat pyöreäpiirteisempiä, ja korkeuskäyrät kuvaavat korkeuseroja hieman yleistetymmin, kuin tietokoneen piirtämät. Matti Katajisto antaa blogissaan hyvää pohdintaa korkeuskäyrien eroavaisuuksista:

Kuten kuvasta voidaan huomata alkuperäiset peruskartan korkeuskäyrät ovat huomattavasti pehmennettyjä ja yleistettyjä. Tämä prosessi helpottaa huomattavasti luettavuutta. Informatiivisesti ajateltuna piirtämäni korkeuskäyrät antavat tarkemman kuvan, mutta esimerkiksi retkeilijälle luettavuus on korkeammassa arvossa kuin absoluuttinen tieto.

Ensimmäisen kartan (Kuva 2) lisäksi, tein myös toisen ruutukartan, joka kuvaa miesten prosenttiosuutta koko väestöstä. (Kuva 3) Tämän kartan tekeminen ei ollut mitenkään monimutkaista, ja uuden sarakkeen luominen karttatason atribuuttitaulukkoon sujui helpolla laskutoimituksella. Tätä ennen yritin kumminkin tehdä hieman monimutkaisemman kartan, joka olisi esittänyt vain sellaisten talojen määrän, jotka on rakennettu vuoden 1990 jälkeen. En kumminkaan saanut päähäni miten yhdestä sarakkeesta saatiin valittua vain osa tiedosta uuteen sarakkeeseen, ja onnistuin kaatamaan QGIS:n pariin otteeseen.

Kuvan 2 & 3 kartoissa on muutama ongelma, jotka tahdon tuoda esille. Koska kartta kuvaa miesten prosenttiosuutta koko väestöstä 1km x 1km ruuduilla, on mahdollista, että joissain ruuduissa väestöä on yhteensä 2 ihmistä, jotka ovat kummatkin miehiä. Tällöin miesten osuus on 100% ja ruutu on kuvattu tummana. Tämä taas saattaa antaa katsojalle nopealla vilkaisulla sen kuvan, että miehiä on kyseisellä alueella erityisen paljon. Karttaa tulisikin tarkastella niin, että vieressä on kartta miesten absoluuttisista määristä, samoilla ruutujen sijainneilla. Samu Vilenius on kanssani samoilla linjoilla, ja toteaa blogissaan, että ruutukartoilla on vaikeaa esittää kahta muuttujaa selkeästi.

Absoluuttisten määrien esittäminen ruututeemakartalla on myös hieman ongelmallista. Se ei esimerkiksi kuvan 2 tapauksessa kerro, kuinka paljon väestöä alueella muuten asuu, ja onko siis muunkielisten suhteellinen määrä alueella erityisen suuri. Ruututeemakartan ruudut tekevät sen esittämästä tiedosta myös epätarkempaa, kuin perinteisen koropleettikartan tiedot. Tämä johtuu siitä, että tietoa käsitellään vain ruutujen kautta, ja jos jonkin muuttujan arvon raja kulkee ruudun keskeltä, ei asia tule esiin yhtä suurella tarkkuudella. Arvojen muutos näkyy siis vasta seuraavassa ruudussa.

Yleisesti jos lähden tulkitsemaan kuvan 3 kartan onnistumista visuaalisesti, olen sitä mieltä, että kartta kuvastaa laajalla mittakaavalla pääkaupunkiseudun asukkaiden alueellista jakautumista sukupuolen mukaan hyvin. Sen avulla voidaan nähdä, kuinka Helsingin keskustassa asuu enemmän naisia kuin miehiä, kun taas Otaniemessä miesten osuus on suurempi. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että Helsingin yliopiston keskuskampuksella opiskellaan sellaisia aloja, joissa naisopiskelijoiden määrä on suuri, kun taas Otaniemessä opiskellaan miesvaltaisiin ammatteihin. Kartassa on kumminkin yhä jo aikaisemmin mainitsemani ongelma, joka liittyy pohjoisosissa näkyviin 75-100% ruutuihin.

Kartta antaakin hyvää yleiskuvaa mitattavasta asiasta, mutta yksityiskohtainen tieto on vaikeammin saavutettavissa. Karttaan olisi myös voinut lisätä näkymään kuntarajat, jolloin näkymästä olisi tullut informatiivisempi, ja kuntien vertailu, sekä alueen hahmottaminen olisi ollut helpompaa.

Tällä kurssikerralla asiat sujuivat jälleen melko mallikkaasti, ja sain tehtävät tehtyä ilman suurempia ongelmia. En kumminkaan onnistunut kaikessa mitä yritin, ja talojen iän mukaan rajattu ruututeemakartta ei ilmestynyt valmiina tietokoneeni ruudulle. Tämä johtui varmaankin siitä, että en muista kaikkea mitä olemme kurssilla tähän mennessä opetelleet. Eli minun tarvitsisi kerrata oppimani asiat, ja tehdä toistoja toistojen perään, jotta saavuttaisin syvän oppimisen tason. Opin kurssikerralla kumminkin taas jotain uutta, ja koin myös onnistumisen euforiaa, kun muistin miten jokin työvaihe tehtiin ilman apua.

Lähteet:

Miklas Kuoppala, kurssikerta 4 (luettu 11.2.2020)

https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/

Matti Katajisto, kurssikerta 4 (luettu 11.2.2020)

https://blogs.helsinki.fi/mattikat/

Samu Vilenius, kurssikerta 4 (luettu 11.2.2020)

https://blogs.helsinki.fi/vilesamu/