Viidennellä kurssikerralla aloitimme työskentelyn palaamalla käsittelemään edellisen kurssikerran aineistoa. Harjoittelimme esimerkiksi laskemaan digitoitujen teiden pituuksia, sekä käytimme intersection työkalua, selvittääksemme peltojen pinta-alan rajaamallamme Pornaisten keskustan alueella. Tämän jälkeen pääsimme käsiksi yhteen kurssikerran päätavoitteista, ja opettelimme tekemään puskurivyöhykkeitä eli buffereita erilaisten kohteiden ympärille. Bufferit ovat kätevä työkalu erilaisten asioiden tai tapahtumien vaikutusalueiden mittaamiseen ja tutkimiseen. Tämän kurssikerran tehtävissä sitä käytetään esimerkiksi melualueiden mitoittamiseen, mutta sitä voidaan käyttää esimerkiksi tykkien tulialueiden peittävyyden kartoittamiseen, kuten puolustusvoimissa tehdään.
Bufferien tekoa jatkettiin itsenäisten tehtävien parissa, joissa tarkoituksena oli laskea erilaisten muuttujien määrää, bufferoimalla sekä käyttäen erilaisia aineiston valintatyökaluja esimerkiksi select by location. Teimme puskurivyöhykkeet Malmin, sekä Helsinki-Vantaan lentokenttien ympärille, joiden avulla laskimme muun muassa niiden alueella asuvien ihmisten määriä. Tuloksia voi tarkastella taulukosta numero yksi (Taulukko 1). Tässä tehtävässä pientä pohdintaa aiheutti kohta, jossa oli laskettava vähintään 55dB melualueella asuvien määrä. Tämä osoittautuikin kumminkin helpoksi tehtäväksi, käyttäen select by value työkalua, jolla voitiin valita kaikki 55dB suuremmat tai yhtäsuuret osat. Tämän jälkeen voitiin käyttää select by location, ja saada tiedot ulos katsomalla statistic osiosta.
Tehtävän yksi yhtenä osiona oli myös selvittää kuinka moneen ihmiseen vaikuttaisi poikkeuksellinen laskeutumissuunta. Itse päädyin tekemään tehtävän niin, että mittasin mittaustyökalulla seitsemän kilometrin matkan kiitoradan päädystä poispäin, ja painoin päätepisteen kartalta mieleeni, jonka jälkeen piirsin piirtotyökalulla samanpituisen viivan, jonka ympärille tein bufferin. Tämä tehtävä, olisi ilmeisesti sujunut helpommallakin tavalla, kuten Roni Lindholm blogissaan kertoo: ”Myös Tikkurilan melualueen laskemista täytyi hetken miettiä ja googlailla. Nopeasti löytyi kuitenkin advanced digitizing panel, jolla sai luotua tasan 7km pitkän viivan haluttuun kohtaan ja suuntaan.”
Taulukko 1. Tehtävän 1 ensimmäisen osion vastaukset.
| Tehtävä 1.1 | |
| Asukkaat ML* 2km säde: | 57237 |
| Asukkaat ML 1km säde: | 8699 |
| Asukkaat HEL** 2km säde: | 10314 |
| Kuinka monta prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu 65dB melualueella | 3,14 % |
| Asukkaat 65dB melualue ja 2km säde: | 27 |
| Asukkaat vähintään 55dB melualue ja 2km säde: | 610 |
| Asukkaat vähintän 55dB melualue: | 11913 |
| Poikkeuksellinen laskeutumissuunta, meluhaitasta kärsivien lukumäärä: | 12578 |
| ML*= Malmin lentokenttä | |
| HEL**= Helsinki-Vantaan lentokenttä |
Tehtävässä yksi oli myös toinen erillinen osio, jossa tehtiin buffereita juna- ja metroasemien ympärille, sekä laskettiin tällä tavalla muutama tilastotieto. Tämä tehtävä ei tuottanut mitään erityisiä ongelmia, ja laskutoimitukset olivat tavallisia prosenttilaskuja. Tulokset esitetty taulukossa kaksi (Taulukko 2).
Taulukko 2. Tehtävän 1 toisen osion vastaukset.
| Tehtävä 1.2 | |
| Alueen asukkaat yhteensä: | 490173 |
| Asukkaat 500m säde metro- tai juna-asemista: | 106691 |
| Kuinka monta prosenttia asuu 500m päässä asemasta: | 21,77 % |
| Alueen työikäisten prosenttiosuus 500m säteellä asemista: | 68,52 % |
Tehtävässä kaksi käytimme apunamme karttatasoa, jossa oli esitettynä pääkaupunkiseudun taajama-alueita. Tätä karttatasoa apuna käyttäen laskimme taajamissa ja sen ulkopuolella asuvien määriä, sekä kouluikäisten määrää taajamien ulkopuolella. Laskennan tulokset näkyvät taulukossa 3 (Taulukko 3). Tässä tehtävässä törmäsin myös päivän suurimpaan ongelmaan, koska en vain millään saanut laskettua ulkomaalaisten prosentuaalisia määriä taajamittain tai asuinalueittain. Tähän ei helpotuksekseni ollut myöskään pystynyt monikaan muu opiskelijatoveri, joten en ole täysin yksin häpeäni kanssa.
Viimeinen osuus itsenäisestä osuudesta oli valita yksi kolmesta tehtävästä, joista valitsin ensimmäisen vaihtoehdon. Tässä tehtävässä oli tarkoituksena laskea Helsingin yhtenäiskoulun koulupiirin oppilasmääriä. Kyseisen tehtävän vastaukset sai kaivettua suurimmalta osin statistics valikosta, eikä tehtävä muutenkaan tuottanut erityisiä ongelmia. Vastaukset nähtävissä taulukossa kolme (Taulukko 3).
Taulukko 3. Tehtävän kolme vastaukset.
| Tehtävä 3 | |
| Yhtenäiskoulun aloittavien 7 vuotiaiden määrä: | 14 |
| Aloittavat yläasteikäiset: | 62 |
| Koulupiirin kouluikäisten prosenttiosuus: | 8,10 % |
| Muunkielisten kouluikäisten määrä koulupiirin alueella: | 9 |
Kuten harjoitusohjeessa kehotetaan, ajattelin hieman pohtia omaa osaamistani QGIS:n käytössä. Mielestäni kehitys ohjelman käytössä on ollut nopeaa, ja joidenkin työkalujen käyttö on jo melkein automaation tasolla. Kuitenkin sanoisin suurimmaksi ongelmaksi sen, että en muista mitä työkalua tulisi milloinkin käyttää. Kun nyt on viisi kurssikertaa takana, voisin todeta, että suurimmalla käytöllä ovat olleet attribute table, field calculator ja select by xxx työkalut. Parhaimmin mieleen ovat jääneet ne työskentelytavat, joita on joutunut käyttämään yksin gis-luokassa QGIS-ohjelmaa vastaan taistellen, eikä autuaana luokassa Arttu Paarlahden isällisessä ohjauksessa. Luokassa kyllä oppii, mutta asiat unohtuvat helpommin, kun työvaiheet joutuu tekemään vain kerran, ja jos jokin menee pieleen on joku heti auttamassa.
Tämän kurssikerran tehtävät sujuivat jälleen kerran melko mukavasti, ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä kuin alkukankeudesta olisi päästy eroon. Ongelmaratkaisu QGIS:n avulla luonnistuu jo, ja tämä tuo jälleen niitä kuuluisia onnistumisen elämyksiä. En kuitenkaan lähde vielä tämän enempää rehvastelemaan, sillä aavistan, että vaikeat ajat tämän rakastettavat ohjelman kanssa ovat vielä edessä.
Lähteet:
Roni Lindholm, Kurssikerta 5, viitattu (18.02.2020)
https://blogs.helsinki.fi/lroni/