Kategoriat
Uncategorised

Osa 2 Lähempänä GIS velhoksi tulemista

Hommat jatkuivat samalla positiivisella asenteella eteenpäin. Tulin huonosti nukkuneena ja erittäin hyvin voivana tunnille. Odotin innolla sitä hetkeä, kun kuulisin taas mitä kivaa tällä kertaa tehtäisiin. Yllätyksekseni huomasin miten Artun sanat ja esimerkit uppoutuivat pääni sisään ja kaikki ei enää kuulostanutkaan täydeltä heprealta, aloin oikeasti ymmärtämään jotain! Tai näin ainankin aluksi luulin.

Toisella kurssikerralla opettelimme aluksi käyttämään JOPA neljää eri Qgis-ohjelman työkalua tutkittavan kohdealueen rajaamiseen. Meidän ei tarvinnut siis käyttää kokonaisia tietokantoja vaan pystyimme valikoimaan haluamamme joukon kohteita tarkastelua varten. Sitten aloimme vertailemaan eri projektioiden pinta-aloja keskenään. Tämä osoittautui kurssikerran kohokohdaksi. Jouduin herättämään sisäisen matemaatikkoni talviunilta. Tarvitsin sopivan ”yhtälön”, jotta oikeanlainen karttamuodostuisi atribuuttitaulukon sarakkeista ja tiedoista. No, tässä kului oletettavasti hetki ennen kuin tein läpimurron ja sain kartan valmiiksi.

Kuva 1. Pinta-alan muutos %, TEM35FIN verrattuna Robinsoniin

Kerkesin tekemään jollain ihmeen tuurilla kaksi kokonaista karttavertailua, mikä on jo saavutus minulle. Ensimmäisessä kartassa (kuva .1) vertailun kohteena olivat ETRS89 TEM35FIN ja Robinsonin karttaprojektiot sekä niiden välinen suhteellinen pinta-alan muutos prosentteina ilmoitettuna. Toisessa kartassa (kuva 2.) vertailin puolestaan LAEA projektiota Robinsoniin ja tulos olin jokseenkin samanlainen kuin edellisessä vertailussani. Pinta-alan muutos on ollut alueilla noin 75% -88% luokkaa.

Kuva 2. LAEA:n pinta-alan muutos verrattuna Robinsoniin

Huomasin, kun katselin esimerkiksi Alex Nylanderin tekemiä karttoja, että olen tehnyt huomattavasti eri tavalla vertailua. En ollut käyttänyt hyödyksi jonkun tietyn alueen skaalaamista karttojen välillä. Tämä olisi helpottanut vertailun tekemistä visuaalisessa mielessä. Sama juttu Annan Nuutisen blogin kanssa. Lisäksi Annan kuvissa ilmenee samanlainen ongelma kuin minullakin, että karttojen vääristymät vaikeuttavat tulkintaa, mutta hyvät legendat ja kuvatekstit kuitenkin auttavat siinä.

Tällaista tällä kertaa, nähdään ensi kerralla.

LÄHTEET:

Nuutinen, A. Luettu 27.1.2020, https://blogs.helsinki.fi/annanuut/

Nylander, A. Luettu 27.1.2020, https://blogs.helsinki.fi/alny/

Kategoriat
Uncategorised

GEM 1 2020: GIS-Velhon matka

Ja näin alkaa toinen geoinformatiikan kurssini sekä kaikista ensimmäinen blogipostaukseni. En ole vielä aivan varma mitä tästä tulee, mutta pysykää silti kuulolla. Tuntuu, että edelliseltä geoinformatiikan kurssilta on jäänyt jotain käteen, osaan käyttää ainankin paikkatietoikkunaa lähes täydellisesti. Luulen siis, että tulen olemaan GIS-velho viimeistään tämän kurssin jälkeen.

Geoinformatiikan menetelmät -kurssin ensimmäinen harjoituskerta keskittyi pitkälti uuden QGIS-ohjelman harjoitteluun, sekä kahden karttatyön tekemiseen annetun aineiston pohjalta. Olen edelleen hiukan aloittelija niiden kanssa, mutta kehityskulku on vain ylöspäin!

Ensimmäisessä kartassa pyrin kuvaamaan Itämeren rannikkovaltioiden maakohtaiset typpipäästöjen määrät suhteutettuna koko Itämeren alueen päästöjen määrään ja vertailla niitä keskenään. Tulokset ilmenevät visuaalisesti siten, että mitä enemmän päästöjä maa tuottaa, sitä punaisempana maa myös näkyy. Toisessa kartassa tutkimusalue keskittyi enemmän Suomeen. Halusin selvittää miten työttömyysprosentti jakautuu eri kunnittain. Työttömyysaste laskettiin tarkastelemalla koko maan työttömien määrää ja laskemalla jokaisen kunnan suhteellinen osuus siitä kokonaismäärästä. Työttömien määrää kuvattiin sinisen eri sävyillä.

Tutkailin hieman Aapo Keinäsen ja Matti Katajiston tekemiä blogeja ja tunnen olevani suhteellisen samalla osaamis/ tunnetasolla heidän kanssaan. Töissämme näkyy eroja niiden visuaalisuudessa ja tutkimuskohteiden valinnoissa. Vaikka tämäkin geoinformatiikan kurssi tuntuu näin alkuun vaikealta minulle, niin olen luottavaisin mielin liikenteessä tämän aihepiirin oppimisen suhteen.

Kuva 1. Typpipäästöjen määrä maakohtaisesti
Kuva 2. Työttömien määrä kunnittain

 

 

 

 

 

Lähteet:

Katajisto M, kurssikerralta 1. Käytetty 20.1.2020

https://blogs.helsinki.fi/mattikat/

Keinänen A, kurssikerralta 1. käytetty 20.1.2020

https://blogs.helsinki.fi/kebaapo/

Kategoriat
Uncategorised

Hello world!

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!