Ja näin alkaa toinen geoinformatiikan kurssini sekä kaikista ensimmäinen blogipostaukseni. En ole vielä aivan varma mitä tästä tulee, mutta pysykää silti kuulolla. Tuntuu, että edelliseltä geoinformatiikan kurssilta on jäänyt jotain käteen, osaan käyttää ainankin paikkatietoikkunaa lähes täydellisesti. Luulen siis, että tulen olemaan GIS-velho viimeistään tämän kurssin jälkeen.
Geoinformatiikan menetelmät -kurssin ensimmäinen harjoituskerta keskittyi pitkälti uuden QGIS-ohjelman harjoitteluun, sekä kahden karttatyön tekemiseen annetun aineiston pohjalta. Olen edelleen hiukan aloittelija niiden kanssa, mutta kehityskulku on vain ylöspäin!
Ensimmäisessä kartassa pyrin kuvaamaan Itämeren rannikkovaltioiden maakohtaiset typpipäästöjen määrät suhteutettuna koko Itämeren alueen päästöjen määrään ja vertailla niitä keskenään. Tulokset ilmenevät visuaalisesti siten, että mitä enemmän päästöjä maa tuottaa, sitä punaisempana maa myös näkyy. Toisessa kartassa tutkimusalue keskittyi enemmän Suomeen. Halusin selvittää miten työttömyysprosentti jakautuu eri kunnittain. Työttömyysaste laskettiin tarkastelemalla koko maan työttömien määrää ja laskemalla jokaisen kunnan suhteellinen osuus siitä kokonaismäärästä. Työttömien määrää kuvattiin sinisen eri sävyillä.
Tutkailin hieman Aapo Keinäsen ja Matti Katajiston tekemiä blogeja ja tunnen olevani suhteellisen samalla osaamis/ tunnetasolla heidän kanssaan. Töissämme näkyy eroja niiden visuaalisuudessa ja tutkimuskohteiden valinnoissa. Vaikka tämäkin geoinformatiikan kurssi tuntuu näin alkuun vaikealta minulle, niin olen luottavaisin mielin liikenteessä tämän aihepiirin oppimisen suhteen.
Lähteet:
Katajisto M, kurssikerralta 1. Käytetty 20.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/
Keinänen A, kurssikerralta 1. käytetty 20.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/kebaapo/