The end
Hellou! Vihdoinki kauan odotettu viimeinen kurssikerta pyörähti käyntiin. Tämä erosi muista sisällöltään merkittävästi, sillä saimme vapaat kädet tehdä mitä halusimme. Tekniikka säilyi tosin samana kuin aiemminkin. Q-GISiin ladattiin pohjakartta ja pari vapaavalintaista aineistoa mitkä sitten yhdistettiin ja luotiin jotain uutta ja jännittävää. Saimme vapaasti valita tutkittavan aiheen ja alueen. Päädyin taas jostain kumman syystä valitsemaan sellaisen aiheen, mikä ei välttämättä ollut aivan paras tähän tehtävään ja kartat jäivät hiukan köyhiksi, anteeksi tästä. Mutta! Valitsin aiheekseni vedestä johtuvat ”konfliktit” ja niiden vaikutus paikalliseen väestöön.
Balkanin alueella vettä on runsaasti niin järvissä, joissa kuin pohjavetenäkin. Veden paljoudesta huolimatta, ihmisillä on ajoittaisia puutteita puhtaasta juomavedestä. Korruptoitunut hallinto ja määrärahojen niukkuus esimerkiksi Bosniassa, ovat johtaneet siihen ettei Bosnian sodan jälkeisiä tarvittavia infrastruktuurin korjauksia ole voitu suorittaa. Teollisuuden lisääntyminen Balkanilla on johtanut vesien saastumiseen samalla, kun vesien puhdistusmekanismit ovat riittämättömiä. Lisäksi löysä lainsäädäntö antaa yrityksille vapaat kädet toimia miten haluavat, välittämättä luonnon puhtaudesta. Toisaalta suurin osa ensimmäisen kartan (kuva 1.) konfliktipisteistä on Bosnian sodan ajalta, jolloin puhtaanveden saatavuudessa oli ongelmia.
Toinen kartta (kuva 2.) ja sen pisteet ovat keskittyneet Israelin ja Palestiinan alueelle. Molemmat maat sijaitsevat muutekin kuumalla ilmastoalueella, joten luonnostaan vesivarannot ovat vähäisiä. Tämä johtaa automaattisesti kilpailuun puhtaasta juomavedestä. Lisää löylyä kiukaalle heittää näiden riitapukarien jatkuvat sotaleikit, joka on heikentänyt Palestiinan infrastruktuuria ja samalla vedenhuoltoa.
Viittaisin lopuksi Emma Wardin tai Elias Hirvikosken blogeihin, mutta heillä ei valitettavasti ole mitään juilkaistuna…
Matka on ollut pitkä ja kivinen. Vastoinkäymisiä on tapahtunut ja uusia asioita on opittu. Olen kasvanut henkisesti tällä matkalla. Mutta vihdoinkin voin helpottuneena ja kevyin mielin todeta, että olen vapaa mies. Haluan kiittää kaikkia osanottajia kärsivällisyydesta ja avunannosta, kun sitä eniten tarvitsin. Kiitos ja kumarrus, toivottavasti emme tapaa enää.