Kirjoittaja: Alli Palojärvi / Kuva: Annu Mikkonen

Ruotsinsalmen taistelussa 1790 uponneen St. Nikolain mukana vaipui merenpohjaan niin laivan merimiehet kuin näiden vähäinen omaisuuskin. St. Nikolaita tutkiessa aluksesta on nostettu kahdeksan metalli-ikonia. Aiheina suosittuja olivat kyseiseen aikaan Pyhä Jumalanäiti, Pyhä Nikolaos sekä ylösnousemusta kuvaava tyhjä risti, mikä näkyy myös Pyhästä Nikolaista löydetyistä ikoneista. Eräs ikoneista kuitenkin kuvaa Pyhää Georgios Voittajaa, joka on Suomessa paremmin tunnettu nimellä Pyhä Yrjö tai Pyhä Yrjänä.
Pyhän Georgioksen tarinassa ilkeä lohikäärme on asettunut asumaan erään kylään kupeeseen, lähelle lähdettä, josta kyläläiset hakevat juomavetensä. Kulkuoikeutta vastaan lohikäärme vaatii saada päivittäin lampaan. Kun kylän lampaat loppuvat, alkaa lohikäärme vaatia niiden sijaan neitsyitä. Lohikäärmeelle päätyvät arvotaan, ja eräänä päivänä kylän kuningas arpoo oman tyttärensä nimen. Prinsessa viedään lohikäärmeelle ja tämän rukoillessa pelastusta Pyhä Georgios saapuu paikalle ja surmaa lohikäärmeen peitsellään. Kyläläiset vapautuvat lohikäärmeen ikeestä ja kääntyvät kristityiksi.

Ikoni Kymenlaakson museon näyttelyssä

St. Nikolaista nostetussa triptyykissä keskikuvan ovissa on kuvattu yhteensä kaksitoista Pyhää ja keskellä on kohtaus, jossa Pyhä Georgios surmaa lohikäärmeen. Kristuksen soturiksi Georgiosta on kuvattu usein, sillä ikonissa lohikäärme kuvaa pakanuutta. Ratsastavana pyhimyksenä Georgios oli keskiajalla ritareiden pyhimys. Luultavasti St. Nikolailla matkassa ollut Pyhän Georgioksen ikoni olikin aatelisen upseerin ikoni, sillä pyhimyksenä tämä ei luultavasti koskettanut maaseudulta pakkovärvättyjä. Nykyään ritareiden määrä on laskenut, mutta Georgioksen suosittuus pyhimyksenä ei, sillä Georgios on valittu myös partiolaisten suojeluspyhimykseksi.