Kurssikerta 1: koropleettikartta voi kertoa enemmän kuin aluksi näyttää

Kurssikerta 1: koropleettikartta voi kertoa enemmän kuin aluksi näyttää

Koropleettikartta on käytetyin tilastojen teemakarttatyyppi. Koropleettikartalla voidaan kuvata erilaisia asioita tietyn aluejaon pohjalta (Tilastokeskus 2011a). Sivuilla esitettävässä kartassa aluejaon perusteena ovat Suomen kunnat. Kartta kuvaa 0–14-vuotiaiden prosenttiosuutta Suomen kunnissa vuonna 2004. Koropleettikartassa kuvattavasta asiasta on oltava mitta-asteikollinen lukuarvo. Lukuarvo on aina suhteellinen, eikä koskaan absoluuttinen (Tilastokeskus 2011a). Aineiston lukuarvot jaetaan luokkiin. Luokkien luokittelutapa valitaan aineiston mukaan.

Sivun kartta Suomen kunnissa elävistä 0–14 vuotiaista on suhteellisen normaalisti jakautunut. Normaalisti jakautuneelle aineistolle sopivat luokitteluperustaksi kvantiilit, keskiarvot ja hajontaluvut. Kartan luokitteluperustaksi valitsin hajontaluvut. Mielestäni hajontaluvut kuvasivat selkeimmin kunnissa havaittavia eroja. Mapinfo tarjoaa oletuksena viisi luokkaa. Itse vähensin luokkien määrää neljään, sillä viidellä luokalla yhteen luokkaan kuuluu vain yksi kunta. Tämä yksi kunta on kuitenkin niin kahden luokan rajalla, että on mielekkäämpää valita neljä luokkaa. Kartalta tämä yksi kunta ei myöskään erotu mielestäni tarpeeksi selkeästi, jotta sen pitäminen omana luokkana olisi perusteltua. Kartasta tulee mielestäni selkeämpi neljällä luokalla.

Suomen kunnista Uudellamaalla ja Pohjanmaalla on eniten 0–14-vuotiaita. Näiden kuntien väkiluvun voidaan olettaa kasvavan lähivuosina, mikäli poismuuttoa ei tapahdu voimakkaasti. Vähiten 0–14-vuotiaita asuu Itä-Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2008 ja 2009 maamme väestö kasvoi voimakkaimmin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjoispohjanmaalla (Tilastokeskus 2011b). Väestömäärä puolestaan väheni eniten vuosina 2008 ja 2009 Etelä-Savossa ja Kainuussa (Tilastokeskus 2011b).

Mielestäni kartta havainnollistaa suhteellisen hyvin alueet, joilla 0–14-vuotiaita asuu suhteellisen paljon ja alueet, joilla heitä esiintyy vähemmän. Kartta esittää toisaalta hyvin tulevaisuuden väestön kehityksen suuntaa. Kartan tiedot perustuvat vuoden 2004 tietoihin, joten tiedot vuosien 2008 ja 2009 väestön kehityksestä eri puolilta Suomea tukevat kartan tietoja. Kyseiset voittoalueet ovat siis edelleen pysyneet ”voitokkaina” ja ”häviökunnat” ovat menettäneet entisestään väestöään väestön ikääntyessä ja nuorien puuttuessa.

Kunnat, joissa 0–14-vuotiaiden osuus on suhteellisen suuri, panostetaan väestön ja varsinkin lapsiperheiden viihtyvyyteen. Esimerkiksi Oulun lähellä sijaitseva Haukiputaan kunta panostaa asukkaidensa hyviin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi koulutus ja harrastustoiminta. Haukiputaalaisen keski-ikä onkin 34–vuotta (Haukipudas 2011).  Tarkasteltaessa kuntaa Uudeltamaalta on otettava huomioon pääkaupunkiseudun houkuttelevuus, joka jo sinänsä tuo alueelle nuorta työvoimaa ja lapsiperheitä. Kuitenkin myös Uudenmaan kunnat panostavat väestönsä viihtyvyyteen. Esimerkiksi Kirkkonummen kunta on tuottanut kuntalaisbarometrin viitenä vuotena (1999, 2001, 2003, 2007 ja 2009). Kuntalaisbarometrin tarkoituksena on mitata kuntalaisten viihtyvyyttä kotikunnassaan. Viimeisimmän kuntalaisbarometrin tuloksista havaitaan kirkkonummelaisten kasvanut tyytyväisyys kuntaansa ja tämän palveluihin (Kirkkonummi 2011). Voitaisiin siis sanoa, että 0–14-vuotiaiden määrä kertoo kuntalaisten viihtyvyydestä alueella.

Lähteet

Haukipudas 2011. Haukiputaan kunta 21.1.2011.

< http://www.haukipudas.fi/sivu/fi/kuntainfo/yleistietoa/>

Kirkkonummi 2011. Kirkkonummen kunta 21.1.2011. <http://www.kirkkonummi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kirkkonummi/embeds/19767_Barometri_2009_-_Yhteenveto.pdf>

Tilastokeskus 2011a. Tilastokeskus: Koropleettikartta 21.1.2011.

< http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tkart/02/02/index.html>

Tilastokeskus 2011b. Tilastokeskus: Maakuntien väestönkehitys ajautumassa eri suuntiin  21.1.2011. < http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/01/vaerak_2009_01_2010-09-30_tie_001_fi.html>