University of Helsinki
Kurssikerta 2
Kahden päällekkäisen teemakartan teko osoittautui suhteellisen haasteelliseksi. En päässyt itse kurssikerralle, joten opettelin teemakarttojen luomisen omin avuin yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokeilin myös kolmiulotteisen kartan tekemistä. Julkaisen tässä sekä kolmiulotteisen karttani että lopullisen kahden päällekkäisen kartan teemakartan. Mielestäni on mielekästä nähdä ero näiden kahden välillä sekä toisaalta huomata vajaavaisuutensa kartan tekijänä.
Kuva 1: Työpaikkojen määrä Suomessa prismaattisella kartalla.
Kolmiulotteinen kartta on tehty prismaattiseksi kartaksi. Kartta esittää työpaikkojen määrää kaikissa Suomen kunnissa. Haasteena oli saada karttaan kuvakulma, josta tieto näkyisi mahdollisimman selkeänä katsojalle. Karttaa sai pyöritellä ja pyöritellä ja silti tuntui, ettei oikein todella hyvää kuvakulmaa vain löytynyt. Kartasta voidaan silti mielestäni havaita, että työpaikkojen määrä keskittyy Etelä-Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Muut työpaikkavoittoiset alueet ovat Pirkanmaa ja Oulu. Kartan heikkoutena on, ettei pienimpiä eroja pysty havaitsemaan. Toisaalta kartasta saa kuitenkin kuvan mihin osiin Suomea työpaikat keskittyvät. Ehkei prismaattisen kartan ole tarkoituskaan olla niin tarkka, vaan antaa vain yleismaallista kuvaa.
kuva 2. Etelä-Pohjanmaan työttömien ja työpaikkojen määrä.
Lopulliseen kahden päällekkäisen teemakartan karttaan valitsin alueeksi Etelä-Pohjanmaan. Teemakartoiksi valitsin koropleettikartan ja graduated-kartan. Koropleettikartan teemana oli työttömien osuus kunnassa ja graduated-kartan työpaikkojen määrä kunnassa. Koropleettikartassa aineisto oli vinoutunut ja valitsin luokitteluperustaksi kvantiilit. Luokkia valitsin viisi. Graduated-kartassa tähden koko kuvaa työpaikkojen määrää. Suurin tähti kuvaa 18 000 työpaikkaa, keskikokoisin 9000 ja pienin 1800 työpaikkaa. Tämä jako antoi mielestäni tarpeeksi kokoeroa tähdille, jotta kuntien työpaikkatilanne tuli näkyviin. Lopullisessa kartassa näkyy mielestäni hyvin se, missä työttömiä ja työpaikkoja on paljon. Myös kuntien erot pystyy havaitsemaan suhteellisen hyvin. Mielenkiintoista on, että Seinäjoella on paljon työttömiä ja eniten työpaikkoja. Seinäjoen työttömien ja työpaikkojen määrää voi selittää se, että Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus (Seinäjoki 2011). Maakuntakeskuksena Seinäjoella asuu eniten asukkaita koko maakunnasta (Seinäjoki 2011). Keskuksena Seinäjoella on varmasti alueellista vetovoimaa niin ihmisten kuin työpaikkojenkin suhteen. Seinäjoella on eniten työpaikkoja tarjolla, joten se houkuttelee alueelle myös runsaasti väestöä, jolle ei ehkä kaikille riitä kuitenkaan töitä.
Tämän viikon tehtävän mielenkiintoisena lisänä oli Anna Leonowiczin artikkeli kahden päällekkäisen teemakartan käytöstä. Oli nöyrää huomata oma vajaavaisuutensa kartan tekijänä. Leonowicz korostaa artikkelissaan, että kahdessa päällekkäisessä teemakartassa tulee käyttää maksimissaan yhdeksää luokkaa (3*3). Omassa kartassani on luokkia viisi ja kolme eli aivan liikaa. Nyt huomaan, että kartastani olisi tullut huomattavasti luettavampi, kun olisin ymmärtänyt vähentää koropleettikarttani luokkia kolmeen. Toisaalta viikon tehtävänä olikin oppia katsomaan omaa karttaa kriittisesti ja huomaamaan vikoja kartan tekotaidoissaan. Tässä olen onnistunut hyvin.
Artikkeli:
Anna Leonowicz selventää hyvin artikkelissaan miksi kahden teemakartan käyttö on mielekästä. Kahden teemakartan käytön mielekkyys johtuu tutkimusten laajoista aineistoista, joissa saatua aineistoa on niin paljon, ettei ole mielekästä tehdä jokaisesta tuloksesta omaa karttaan. Jotta kartasta tulisi luettava ja selkeä, on kahden teeman oltava yhteydessä toisiinsa. Minulle aivan uutta tietoa oli luokkien käyttö teemakartassa, jossa on kaksi teemaa. 9 luokkaa on Leonowiczin mielestä maksimi, jotta kartan luettavuus säilyy. Luokkien määrä saadaan kertomalla kahden teeman luokat keskenään eli maksimi saavutetaan niin, että kummassakin teemassa käytetään kolmea luokkaa (3*3). Kahden päällekkäisen teemakartan lukemisen vaikeus ei ehkä johdukaan siitä, että ihmisten olisi vaikea ymmärtää kahta päällekkäistä teemaa, vaan siitä, että kartat ovat huonosti tehty. Tässä artikkelin kirjoittaja on mielestäni aivan oikeassa.
Leonowicz, Anna. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for
visualization of geographical relationship. Geographia 1: 33-37.
Seinäjoki (2011). Seinäjoen kaupunki. < http://www.seinajoki.fi/info/ >