University of Helsinki
Tehtävän oli tuottaa kartta, jossa ilmenee Suomen kuntien tulvaindeksit sekä järvisyysprosentit. Tulvaindeksi laskettiin jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan tulvakauden ylimpien arvojen keskiarvoa ja keskialivirtaamalla tarkoitetaan kuivan kauden alimpien arvojen keskiarvoa (Tikkanen 2002). Virtaama puolestaan kertoo tietyn joen uoman poikkileikkauksen läpi virtaavan veden määrän sekunnin kuluessa (Tikkanen 2002). Virtaaman yksikkönä käytetään joko litraa per sekunti tai kuutiometriä per sekunti.
Järvisyysprosentti kertoo kunnan järvien määrän suhteessa pinta-alaan. Järvet tasaavat tulvien vaikutusta. Alueilla, joilla on runsaasti järviä, tulvahuiput ovat pienempiä. Tämän voi havaita kartasta selvästi. Keski-Suomen järvialueilla tulvaindeksi on pieni ja järvisyysprosentti suuri. Pohjanmaalla puolestaan tulvat ovat voimakkaita ja järvisyysprosentit pieniä. Mielestäni kartastani havaitaan selvästi Suomen tulvaindeksin ja järvisyyden yhteyden.
Kuva 1. Suomen kuntien tulvaindeksit ja järvisyysprosentit.
Tikkanen, Matti. (2002.) Luonnonmaantieteen harjoitustyökurssi. Opetusmonisteita 45. Yliopistopaino. Helsinki.
Toisena tehtävänä oli pohtia Afrikkaan sijoittuvan aineiston pohjalta erilaisia mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia. Aineistossa oli tietoja Afrikassa tapahtuvien konfliktien tapahtumavuodesta, konfliktien laajuudesta (säde kilometreinä), timanttikaivosten löytämisvuodesta, kaivausten aloitusvuodesta, kaivausten tuottavuusluokittelusta, öljykenttien löytämisvuodesta, poraamisvuodesta, kenttien tuottavuusluokittelusta sekä internetkäyttäjien lukumäärästä eri vuosina.
Aineistosta voisi miettiä onko timanttikaivosten aloitusvuodella ja konfliktien tapahtumavuosilla jonkinnäköinen yhteys. Se kuinka tämä esitettäisiin kartassa, ei ole minulle aivan selvää, mutta kyseinen asia olisi äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimuskohde. Varsinkin eteläisessä Afrikassa kaikille konfliktialueille sijoittuu timanttikaivoksia. Toisaalta voisi tutkia myös timanttikaivosten tuottavuuden ja konfliktien tapahtumavuosien välistä yhteyttä. Alkavatko konfliktit vasta, kun timanttikaivoksen tuottavuus heikkenee?
Konflikteja ei niinkään näytä esiintyvän öljykenttien varsinaisessa läheisyydessä. Tosin mielestäni öljykentät ovat äärimmäisen vaikeasti havaittavissa kartasta. Toisaalta öljykenttien tuottavuusluokittelun ja poraamisvuoden välistä yhteyttä voisi tutkia. Laskeeko tai nouseeko öljykentän tuottavuus esimerkiksi vuoden, viiden vuoden ja 10 vuoden jälkeen poraamisesta. Milloin tuottavuus on maksimissaan? Tuottavuuden alenemisajankodista voisi tehdä taulukon, ja katsoa löytyykö aineistosta yhteneväisyyttä. Laskeeko kaikkien öljykenttien tuottavuus esimerkiksi 10 vuoden jälkeen. Tällä tiedolla öljy-yhtiöt voisivat miettiä strategioitaan.