University of Helsinki
Artikkelin GISin perusteista avulla hahmotin paremmin kuinka monipuolinen järjestelmä GIS on. GISiä voi hyötykäyttää niin moneen tarkoitukseen, kuten ympäristöanalyyseissa ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa. GISin mahdollisuudet ovat juuri usean kerroksen samanaikaisessa käytössä. GISillä suunniteltuja karttoja tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että kartat ovat aina yksinkertaistuksia oikeasta maailmasta. Maailma on aina paljon moniulotteisempi kuin kartta. GISiin syötetyllä tiedolla on aina oltava koordinaatit, projektio ja mittakaava. Ilman näitä kolmea tekijää ei karttaa tai tietoa voida tuottaa. Tärkeää on myös ottaa huomioon maapallon muodot. Maapallon pyöreys asettaa haasteita kartan tekijälle, jotta kartasta tulisi mahdollisimman realistinen.
GISin hyötyjä tavalliseen karttaohjelmaan verrattaessa ovat päivitysten ja useiden kerrosten samanaikaisen käytön helppous. GISissä mittakaavaa ja koordinaatteja voidaan muokata, kun taas tavallisessa karttaohjelmassa ei pysty. GISin haasteita ovat sen kallius ja teknologian jatkuva muuttuminen. Käyttäjän on oltava jatkuvasti ajan tasalla uusimmista versioista.
Artikkeli GISin perusteita avasi minulle loistavasti rasteri- ja vektorikarttojen eroja. Varsinkin erinomaiset ja havainnollistavat kuvat auttoivat erojen hahmottamista. Rasterikartassa tieto on ruudukkona, ja jokaiselle ruudulle on oma paikka riveillä ja sarakkeilla. Rasterikartoissa ruudukon koon valinta on tärkeää. Vektorikartassa puolestaan tieto on pisteinä, viivoina tai monikulmioina. Vaikka tieto muodostuisi kuviosta (viiva tai monikulmio), on jokaisella kuviolla pisteitä, joiden läpi kuvio kulkee. Jokaiselle kuviolle on paikkansa koordinaatissa.