Odotin ensimmäistä Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssikertaa innokkaasti. Edellinen kohtamiseni paikkatieto-ohjelmiston kanssa oli onneton, mutta tartuin hanakasti tilaisuuteen päästä tasaamaan tilit.

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme MapInfo-ohjelmaan. Sen käyttö tuntui ainakin aluksi hiukan epäintuitiiviselta: yksinkertaiset muutokset vaativat paljon klikkailua, symbolit olivat kryptisiä ja työkalulaatikot aina väärässä paikassa. Ikävöin CorelDrawta, mutta onpa tätäkin nyt kokeiltu!

MapInfoon tutustumisen jälkeen tehtävänä oli vapaavalintaisen teemakartan luominen Suomen kunnista. Vaihtoehtoisia aiheita selaillessa totesin, että kaikki aineistot eivät ole sopivia, vaan teemakartalla kannattaa käyttää suhdelukuja. Jotkut tilastotiedot, kuten punatukkaisten määrä kunnassa, ylikorostaisivat maantieteellisesti suurten mutta harvaan asuttujen kuntien merkitystä ja antaisivat kartalla väärän kuvan tilanteesta – sopivampi luku olisi punatukkaisten osuus väestöstä.

Valitsin lopulta kuvattavaksi huoltosuhteen, eli työssä käymättömien määrän suhteessa työllisiin asukkaisiin. Väriskaalaksi valitsin (värisokeiden iloksi) selkeästi tummasta vaaleaan etenevän. Testasin erilaisia luokittelutapoja: vaikka tulokset eivät poikenneet radikaalisti toisistaan, jotkin luokittelut korostivat hieman erityisen huonon huoltosuhteen kuntia (tuloksena oli erittäin tumma Itä-Suomi), toiset taas saivat kartan näyttämään homogeeniselta.

Tässä blogissa on esimerkkinä kartta, jossa aineiston luokittelutapa on custom eli räätälöity: loin luokat melko tasavälisiksi, mutta silti mielivaltaisiksi, tärkeimpänä tavoitteena numeroiden kauneus. Legenda onkin miellyttävämpi ja helppolukuisempi kuin sellaisella kartalla, jonka kaikki viisi luokkaa ovat muotoa 11,85-14,73 jne. Jälkikäteen ajatellen yhtä esteettiseen tulokseen olisi toki päässyt määrittämällä pyöristyksen eri tavalla… Tämän ”aineisto on mielivaltaisesti luokiteltu” -kartan valitsin blogiin siksi, että se oli kokeiluistani viimeinen ja hulvattomin, ja myös ainoa jonka tallensin. Lupaan olla luokittelematta aineistoa tällä perusteella tositilanteessa. (Kurssikerralla opin myös sen, että bmp-muodon sijaan valitsen ensi kerralla jonkun toisen.)

Huoltosuhde kunnittain

Huoltosuhdekarttaani voi vertailla Emma Pielan tekemään karttaan, joka kuvaa työttömyysastetta (https://blogs.helsinki.fi/emmapiel). Nopealla vilkaisulla karttamme näyttävät melko yhteneväisiltä: molemmissa on viisi luokkaa, ja suuri työttömyysaste/huono huoltosuhde on kuvattu tummalla värillä. Emma onkin omassa blogissaan käsitellyt Itä- ja Pohjois-Suomen työttömyyslukujen syitä rakennemuutoksineen ja globalisaatioineen, joten niihin en nyt mene syvemmin.

Työttömyysaste ja huoltosuhde siis liittyvät toisiinsa, mutta eivät kiinteästi – huoltosuhdetta heikentää työttömyyden lisäksi myös työvoiman ulkopuolella olevien, kuten lasten ja vanhusten, suuri osuus. Myös karttoja vertailemalla voi huomata, että huoltosuhde ja työttömyysaste eivät kulje käsi kädessä. Erot ovat toki pieniä, mutta niitä on: Helsingissä on paljon työikäisiä, joten vaikka työttömyyttä on, huoltosuhde pysyy hyvänä. Lounais-Suomen saaristo kuuluu pienen työttömyyden alueisiin, mutta eläkeläisiä on paljon, mikä heikentää huoltosuhdetta.

Myös luokkien rajaus on kartoissa erilainen. Emman kartassa joka luokassa on suunnilleen sama määrä havaintoja: tämä tekee kartasta synkemmän, koska pinta-alaltaan suuret Pohjois- ja Itä-Suomen kunnat korostuvat. Minulla synkimpään luokkaan kuuluu vain kolme kuntaa, joten kokonaisvaikutelma on valoisampi.

Ensi viikkoon!

Lähteet:

Piela, E. (2017). Vko 1: Työttömyys-kartta ja opettelua 17.1.2017. <https://blogs.helsinki.fi/emmapiel/>

Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2015 – 2040. Tilastokeskus, Helsinki. http://www.stat.fi Luettu 20.1.2017.