Tämä on tutkimushanke joka analysoi uudenlaisia naapurisolidaarisuuden muotoja tilanteessa, jossa oikeutta turvapaikkaan on rajoitettu samanaikaisesti kun turvapaikan tarvitsijoita on maailmassa yhä enemmän.
Naapurisolidaarisuudella viittaamme uudenlaisiin poliittisen liikehdinnän muotoihin ja paikallistason tukeen, joita turvapaikkakysymysten ympärille on syntynyt. Naapurisolidaarisuus tuo yhteen aktivisteja ja turvapaikanhakijoita yli kansalaisuusrajojen. Naapurisolidaarisuudessa luodaan vaihtoehtoista kansalaisuuden politiikkaa sekä uusia kodin ja turvan järjestämisen käytäntöjä.
- Miten kansalaisuutta toteutetaan ja muokataan siirtolaisten poliittisen toiminnan kautta?
- Miten kodin tarjoaminen ja vastatulleiden auttaminen, esimerkiksi navigointi eri hallinnollisten kategorioiden välillä, muokkaa kansalaisuutta?
- Minkälaista naapurisolidaarisuutta syntyy turvapaikkakysymyksen ympärillä, ja minkälaisia merkityksiä näillä solidaarisuuskäytännöillä on turvapaikanhakijoille ja siirtolaisille, sekä aktivisteille?
- Miten turvapaikanhakijat ja siirtolaiset mieltävät kodin ja kuulumisen Suomessa, suhteessa kotimaahan, diasporaan ja solidaarisuusyhteisöihin?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin Koneen Säätiön (2018–2021) rahoittama Naapurisolidaarisuus vastauksena turvapaikka’kriisiin’ –hanke etsii vastauksia. Tutkimushanke toimii sosiologian oppinaineessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Monitieteellinen tutkimushanke yhdistää sosiologian ja antropologian näkökulmia taiteelliseen työhön.
Tutkimuksen tavoitteena on:
- Analysoida turvapaikanhakijoiden mielenosoituksia karkotuksia vastaan sekä kamppailuja turvapaikkaoikeuden puolesta (Lena Näreen tutkimus). Tutkimuksessa tarkastellaan Right to Live -mielenosoituksen poliittisia vaatimuksia keinona tehdä siirtolaisten kamppailut kansalaisuuden ja oleskeluluvan rajoista näkyväksi. Tutkimuksessa analysoidaan mielenosoituksen poliittisia ja jokapäiväisiä merkityksiä, jotka liittyvät arkiseen selviytymiseen, turvaan ja ihmisoikeuksiin. Mielenosoitus ja sen ympärille luodut sosiaaliset verkostot ymmärretään yhtenä naapurisolidaarisuuden paikkana.
- Tutkia rajoja häivyttäviä solidaarisuuden muotoja ja vieraanvaraisia kohtaamisia (Paula Merikosken väitöskirjatutkimus). Tutkimus analysoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta esimerkkinä kansalaisyhteiskunnan siirtolaisille osoittamasta solidaarisuudesta. Tutkimus tarkastelee ilmiön eri ulottuvuuksia, kuten vieraanvaraisuutta vastarintana ulossulkevaa maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan, sekä yksityistä kotia kansalaisuuden tekemisen tilana.
- Analysoida vaihtoehtoisia väyliä ’turva’-paikan löytämiseksi (Olivia Mauryn väitöskirjatutkimus). Tutkimus tarkastelee opiskelijaviisumia vaihtoehtoisena strategiana ’turva’-paikan löytämiselle ja turvallisemman elämän luomiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus analysoi näin opiskelija-siirtolaisryhmän kasvavaa heterogeenisyyttä mitä tulee luokkaan ja etnisyyteen sekä näiden yhteyttä prekaarin työvoiman tuottamiseen. Tutkimuksen kohteena on tarkastella millä tavoin siirtolaisten liikkeet haastavat maahanmuuttokategorioita ja globaalia rajajärjestelmää.
- Tutkia huolenpidon ja epäilyn välisen jännitteen ilmentymistä yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtaamisissa (Anna-Maria Tapanisen tutkimus). Tutkimuksessa tarkastellaan, miten lapsuus määritellään lainsäädännössä ja hallinnollisissa käytännöissä yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla, sekä millaista tukea nämä lapset saavat eri verkostoissa. Tutkimuksen kohteena on tutkia huolenpidon ja epäilyn välistä jännitettä tarkastelemalla lapsuuden, kodin ja perheen ideoiden kehkeytymistä ja muokkaantumista käytänteissä.
- Tarkastella alaikäisten turvapaikanhakijoiden kiinnittymistä ja kuulumista kodin tekemisen kautta (Elina Pajun tutkimus). Tutkimus tarkastelee kodin tekemisen materiaalisia ja affektiivisia ulottuvuuksia ja analysoi, miten erilaiset suhteet materialisoituvat alaikäisen kodissa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten alaikäisen oma paikka muotoutuu kodin kautta ja miten alaikäisille itselleen mahdollistuu oma kodin tekeminen, esimerkiksi perhemajoitusta tarjoavissa vastaanottokeskuksissa ja alaikäisille majoitusta tarjoavissa perheissä.
- Ymmärtää diasporan ja identiteetin yhteyksiä taiteen avulla (Anna Knappen ja Amir Janin taiteellinen työ) Mohajerit, leirit ja kuvitteelliset kodit -taidehankkeessa Annan ja Amirin videoinstallaatio Warland tutkii kodin ja kotimaan käsitteitä niiden nuorten afganistanilaisten näkökulmasta, jotka eivät ole koskaan käyneet Afganistanissa. Installaatio on kolmas osa vuonna 2015 aloitetusta videoinstallaatiosarjasta, joka tarkastelee miten sanat ja kieli muokkaavat afgaanidiasporan jäsenten identiteettiä ja henkilökohtaisia kertomuksia.