Tunti alkoi lupaavasti ja viidennen kurssikerran tehtäviä oli kiva tehdä – bufferointi tuli uutena asiana, mutta muuten päästiin hiomaan jo tutuiksi tulleita taitoja. Vihdoin tuli fiilis, että jotain on tullut viime viikkojen aikana opittua. Attribuuttitaulukko ja siihen liittyvät toiminnot, tiedostojen tuonti ja yhdistäminen sekä monet toiminnot (kuten select by location, join attributes by location, select features by value) tuntuvat olevan jo hyvin hallussa. Olen myös vihdoin oppinut tarkistamaan aina koordinaattijärjestelmän eri tallennusvaiheissa, sillä se on pari kertaa aiheuttanut edellisissä harjoituksissa ongelmia. QGIS ei tunnu enää yhtään monimutkaiselta, kun tietää mitä tekee. Ohjelmistossa on tosin vielä paljon ominaisuuksia, joiden oppimista odotan.
Bufferointi kuulosti aluksi haastavalta mutta osoittautuikin erittäin yksinkertaiseksi ja hyödylliseksi työkaluksi. Pihla Haapalo totesikin bufferoinnin olevan hyvä keino selvittää kohteen vaikutusalueen. Tunnilla tehtyjen tehtävien lisäksi bufferointia voisi hyödyntää kaupunkisuunnittelussa sekä väestönsuojien tai eri palvelujen sijoittelussa. Tällöin voidaan selvittää montako ihmistä ja mahdollista asiakasta tietyllä alueella asuu.
Itsenäistehtäviä oli paljon, ja tehtävät lentokentistä ja niiden melusaasteista lähtivät mukavasti alulle. Tunnilla QGIS kuitenkin päätti alkaa temppuilemaan ja ohjelma kaatui. Ei siinä mitään, aloitin alusta. Yritin tallentaa tekemiäni muutoksia välillä, jotta ei tarvitsisi aloittaa lähtöpisteestä. Ohjelman kaatuessa toisen kerran QGIS ei suostunut tallentaa enää mitään töitä mihinkään, missään muodossa. Ohjelmiston virheraportti totesi pelkästään ” Easy fix? No”, jonka jälkeen pieni epätoivo iski.
Parin lepopäivän jälkeen päätin palata kotona itsenäistehtävien pariin ja sainkin loput tehtävät tehtyä. Olen suurimman osan tehtävistä ”joutunut” tekemään kotona, sillä en ole saanut tunnilla tehtäviä valmiiksi (ja omalla koneella eri ohjelmaversio). Tämä on tosin ollut hyödyllistä, sillä olen päässyt kertaamaan opittuja asioita, varsinkin, kun tunneilla harjoitukset on tehty yhdessä vaihe vaiheelta. Tämän vuoksi tuen Tomi Kiviluoman ajatusta, ”Vähitellen aloin todella ymmärtää tekemääni, enkä vain enää sokeasti seurannut ohjeita”.
Lähteet
Haapalo, P. (2020). Kädet ilmaan. Luettu 18.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Kiviluoma, T. (2020). Valintojen maailma: bufferointia ja tietokantojen syväluotaavaa suodatusta. Luettu 18.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/