Tässä harjoituksessa käytettiin osaksi jo tutuiksi tulleita työkaluja ja useita uusia asioita käytiin myös läpi. Jatkoin kotona tätä harjoitusta, sillä tuntui, että tunnilla käydyt asiat olivat unohtuneet saman tien. Tein muutaman harjoituksen, osa epäonnistui ja osasta tuli vain tylsän näköisiä – kunnes sain luotua pari ihan onnistunutta karttaa.
Tein ruututeemakartan muunkielisen väestön osuudesta pääkaupunkiseudulla, 1km x 1km ruuduilla sekä 500m x 500 m ruuduilla. Halusin nähdä, millainen vaihtelu näissä on ja miten kartan ulkoasu muuttuu. Yritin ensin tehdä harjoitusta 100m x 100m ruuduilla, mutta sen jälkeen, kun QGIS latasi ruudukkoa vaivaiset 1789,06 sekuntia ja jumittui tämän aikana, päätin vaihtaa isompaan ruutukokoon. Ensimmäinen tuottamani kartta (kuva 1) ei ole kovin informatiivinen, sillä kartta kuvaa pelkästään muunkielisten lukumäärää neliökilometreittäin ja luokat ovat kovin vaihtelevia. Kartta antaa osviittaa, mihin muunkieliset asukkaat ovat sijoittuneet pääkaupunkiseudulla, mutta luokkien ollessa isot, kartalta voi saada mielikuvan, ettei reuna-alueilla asu muunkielisiä. Kartoilla valkoinen alue kuvaa aluetta, jolla ei asu ihmisiä, kuten helposti tunnistettavissa oleva Helsinki-Vantaan lentokenttä. Kartalta nähdään, että muunkielisiä asuu paljon Helsingin keskusta-alueella, johon vaikuttaa yliopistojen sijainti sekä ruotsinkieliset asukkaat. Myös Itä-Helsinki sekä Koillis-Vantaa erottuvat kartalta, jotka edullisimpina alueina (verrattuna ydinkeskustaa) vetävät puoleensa enemmän pienituloisia maahanmuuttajia.
Kokeilin vielä 100m ruuduilla samalla teemalla ja laskin muunkielisten osuuden koko väestöstä. Kartta (kuva 2) kuvaa teemaa paremmin kuin ensimmäinen kartta, mutta on hieman sekavan näköinen. 500m x 500m ruutujen alue on pieni noin isolla kartalla, mutta hyvin yksityiskohtainen. Venla Moisilla oli hyvä pointti, että kartan havainnollistamista parantaisi kaupunginosien nimeäminen. Kaikille pääkaupunkiseutu ei ole yhtä tuttu eikä välttämättä osaa hahmottaa alueita tyhjältä kartalta.
Tuottamani kartat toimivat yhdessä hyvin, mutta ovat heikkoja yksin. Ruutukartta sopii kuitenkin hyvin näiden teemojen esittämiseen, sillä halutaan tutkia tietyn alueen ilmiön esiintymistä. Sillä on myös mahdollista esittää absoluuttisia arvoja, sillä kaikki ruudut ovat yhtä suuria, eikä alueiden koko väärennä tulosta. Koropleettikartta sopii paremmin isompien alueiden tutkimiseen, kuten ihan ensimmäisellä kurssikerralla tuottamani kartta ruotsinkielisten osuudesta Suomessa kunnittain. Tiina Aallon luoma kartta rakennusten rakennusvuosista on oiva esimerkki ruututeemakartalle, kun halutaan tutkia pientä aluetta. Tällöin pienet ruudut ovat hyödyllisiä, kun on mahdollista tutkia rakennusvuosia jopa kortteleittain. Tuottamani kartta 500m ruuduilla (kuva 2) on vielä luettava, mutta sitä pienemmät ruudut tutkimalla teemallani saattaa olla jo turhaa.
Lähteet:
Aalto, T. (2020). Perjantai on pelastettu. Luettu 14.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/
Moisio, V. (2020). Viikko 4 – Ruudukoiden hyödyntämistä ja rasteriaineistoihin tutustumista. Luettu 14.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/moivenla/