Viikko 4

Tällä kerralla sukelsimme rasteriaineistojen maailmaan. Teimme ruutukartan pääkaupunkiseudun väestömääristä 1 km x 1 km -ruutukoolla (kuva 1). Tämä saatiin aikaan luomalla ruudukko ja valitsemalla Select by location -toiminnolla sopivat kohteet, eli ne asutusta kuvaavat pisteet jotka osuivat ruudukon alueelle. Tässä oli monen monta välivaihetta ja aineistoa taidettiin karsiakin aika tavalla, mutta nämä yksityiskohdat ovat jo päässeet minulta unohtumaan.

Kuva 1. Pk-seudun väestömäärät ruutukartalla.

Kartasta näkee, että Helsingin alueella on kaksi ruutua, joissa asukasmäärä on vähintään 12164. Harvinta asutus on luonnollisestikin alueiden reunoilla, kauempana keskustasta.

Tein samasta aineistosta myös toisen ruututeemakartan, joka kuvaa ruotsinkielisiä pk-seudulla (kuva 2). Tämä kartta näyttää samansuuntaiselta kuin edellinen: eniten ruotsinkielisiä on siellä missä asutustakin on eniten.

Kuva 2. Pk-seudun ruotsinkieliset asukkaat ruutukartalla.

Mielestäni tekemäni ruutukartat ovat varsin selkeitä, mutta huomasin vasta jälkeenpäin, että niissä ei ilmene, ”milloin”. Eli vuosiluku olisi ollut hyvä niihin lisätä.

Ruututeemakartalla on hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja, koska kaikki ruudut ovat täsmälleen samankokoisia, joten ruudut ovat keskenään vertailtavissa. Koropleettikarttaan verrattuna ruutukartta antaa tarkempaa tietoa ruutujen alueilta, mutta toisaalta se ei ole yhtä havainnollinen laajempia alueita tarkasteltaessa: ruudut eivät esim. kunnioita kuntarajoja. Pisteteemakarttaan verrattuna ruututeemakartta ei taas anna yhtä tarkkaa sijainnillista tietoa: pisteet voivat osoittaa hyvinkin tarkasti, missä jokin kohde on, mutta ruutu yleistää sen ruudun kokoiseksi. Sofia esitti blogissaan myös hyvän huomion siitä, että mitä suurempi ruutukoko, sitä kyseenalaisemmaksi tieto muuttuu.

Toinen tehtävä, jota teimme tunnilla, oli Pornaisten karttalehden korkeuskäyrät digitaalista korkeusmallia hyödyntäen. Tätä ennen täytyi liittää neljä korkeusmalli-aineistoa yhteen Build Virtual Raster -toiminnon avulla, sekä niistä tehdä rinnevarjostus Hillshade-analyysillä. Korkeuskäyrät toivat esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten keidassuon. Toisaalta nämä digitaalisen korkeusmallin käyrät olivat niin yksityiskohtaisia, että ne eivät olleet kovin havainnollisia, vaan niitä tulisi pyöristää ja yleistää selkeämmän lopputuloksen saamiseksi.

Aloitimme myös digitoimaan teitä Pornaisten keskustan alueelle, mutta piirtotyökalun kanssa oli suurimmalla osalla ongelmia, eikä tämä tehtävä oikein edennyt. Kokeilin piirtämistä myös kotona, mutta edelleen kartalle ilmestyi violetti neliö, joka esti viivojen piirtämisen niihin kohtiin joihin olisin halunnut. Toivottavasti tämä asia ratkeaa ja pääsen jatkamaan tehtävää. Jotkut onnistuivat tekemään tämän tehtävän, olisi kiintoisaa kuulla miten onnistuitte!

Lähteet:

Salo, S. (2023). Kurssikerta 4. Sofia’s blog, blogisivusto. Viitattu 14.2.2023. https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/