Eduskuntavaalit 2015 – HS-vaalikonevastausten analyysiä

Edit. Analyysin tuloksia ja paljon muuta voi nyt tarkastella erinomaisen visualisointityökalun avulla. Kokeile ja ihmettele!

Vaaleissa on toistakymmentä puoluetta, mutta HS-vaalikonevastausten perusteella lähinnä viidenlaisia ehdokkaita ja/tai näkemyksiä. Tulokset herättävät kysymyksiä: Kuinka hyvin puoluekanta ennustaa ehdokkaiden näkemyksiä? Missä määrin eri puolueissa on erilaisia näkemysklikkejä, ja miten äänestäjä voisi tunnistaa ne?

Helsingin Sanomat julkaisi vaalikoneeseensa vastanneiden ehdokkaiden vastaukset avoimena datana. Ohessa pientä analyysiä ehdokkaiden vastausprofiileista ja niiden samankaltaisuudesta puolueittain. Analyysi tehtiin kolmessa vaiheessa: i) faktoroitiin vastausvaihtoehdot (eli niputettiin keskenään korreloivat kysymykset), ii) ryhmiteltiin vastaajat vastausprofiiliensa mukaan ja iii) kuvattiin ehdokkaiden ryhmittymistä ja keskinäistä “samankaltaisuutta” puolueittain.

Neljä sisältöulottuvuutta

Vaalikoneen kysymysten (30 kpl) faktorointi (pääakselimenetelmä, vinorotatointi), eli aineistolähtöinen sisällön mukainen ryhmittely, tuotti neljä ulottuvuutta. Valtaosa vaalikoneen kysymyksistä painottui faktorille, joka kuvastaa talousoikeistolaisuutta vs. -vasemmistolaisuutta (ks. esimerkkiosiot alla; – merkillä varustetut latautuvat kyseiselle faktorille käänteisesti). Toiselle faktorille painottuivat EU-kielteisyyttä ja persuhenkistä “kansallista ja yhteisöllistä protektionistisuutta” kuvaavat osiot, kolmannelle liberaaleja arvoja kuvaavat kysymykset – joskin sisällöllisesti varsin suppeassa merkityksessä –, ja neljännelle vihreitä arvoja (taloudellisen hyödyn kontrastina) kuvaavat osiot. Faktoreita vastaavat muuttujat saakoot seuraavat otsakkeet: Talousoikeistolaisuus, Impivaaralaisuus, Arvoliberaalius ja Vihreys.

Talousoikeistolaisuus
•    25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
•    13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.
•    5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.
•    26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (–)

Impivaaralaisuus
•    16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
(–)
•    22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (–)
•    6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
•    20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt “tarveharkintaa” eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Arvoliberaalius
•    9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.
•    21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
•    24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (–)

Vihreys
•    30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
•    29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (–)
•    3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa. (–)
•    4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Viidenlaisia näkemyksiä

Vastaajat (N = 1517) ryhmiteltiin ns. latent class clustering -ryhmittelyanalyysin avulla. Se on malliperustainen ryhmittelyanalyysi, jossa ryhmien lukumäärän valinta perustuu tilastollisiin kriteereihin ajatuksella ”pienin määrä aineistoa mahdollisimman hyvin selittäviä ryhmiä”. Analyysin ideana on siis tuottaa yhdenmukaisia ryhmiä vastaajista, joiden vastausprofiili on mahdollisimman samankaltainen. Kunkin vaalikoneen kysymyksen jokainen vaihtoehto saa siten kussakin ryhmässä tietyn vastaustodennäköisyyden, ja näiden todennäköisyysprofiilien pohjalta muodostetaan ryhmittely. Jokainen vastaaja voi valitun ratkaisun mukaisesti sijoittua kuhunkin ryhmään tietyllä todennäköisyydellä.

Analyysin perusteella vaalikonevastauksista oli eriytettävissä viisi erilaista vastausprofiilia eli viisi sisäisesti samankaltaista, mutta keskenään erilaista vastaajaryhmää. Ryhmiä voimakkaimmin erottelivat talousoikeistolaisuutta kuvaavat osiot. Yksinkertaistamisen vuoksi käytän ryhmien erojen havainnollistamiseen kuitenkin faktoroinnin perusteella tuotettua summapistemuuttujia (Kuvio 1), jotka on standardoitu siten, että aineiston keskiarvo on 0 ja keskihajonta 1. Vastaajaryhmittely selitti muuttujien vaihtelusta 31 % (arvoliberaalius) – 85 % (talousoikeistolaisuus).

Ensimmäistä ryhmää (34.9 % vastaajista) luonnehtii lievä talousoikeistolaisuus, impivaaralainen asenne sekä suhteellisen konservatiiviset arvot. Toista ryhmää (20.4 %) kuvastaa vahva talousoikeistolainen ja talous ennen vihreyttä -ajattelu sekä kohtuullisen liberaalit arvot ja vähäinen impivaaralaisuus. Kolmannella (17.3 %) ryhmällä korostuu vain talousvasemmistolaisuus. Muilta osin heidän näkemyksensä noudattavat koko aineiston keskitasoa. Neljäs (15.5 %) ja viides (11.9 %) ryhmä ovat sikäli samankaltaisia, että molemmat edustavat keskimääräistä arvoliberaalimpaa ja vihreämpää näkemystä ja vähäistä impivaaralaisuutta. Viidennen ryhmän talousajattelu on kuitenkin erittäin voimakkaasti vasemmistolaista, kun neljännen ryhmän jäsenillä se on oikeistolaisempaa, ja he ovat myös hieman liberaalimpia arvoväittämien osalta. Profiilien mukaisesti ryhmät nimettäköön seuraavasti: Kansalliskonservatiivit, Oikeisto, Demarit, Viherliberaalit ja Vihervasemmisto.

Fig3_newKuvio 1. Vastausprofiilit (klikkaamalla isompi versio).

Hajontaa puolueiden sisällä

Erityisen mielenkiintoista on se, miten eri puolueiden ehdokkaat sijoittuvat eri vastaajaryhmiin. Tämä on havainnollistettu kuviossa 2. Sen mukaisesti Kansalliskonservatiiveissä on eniten Itsenäisyyspuolueen, Keskustan, KD:n, Muutos 2011:n ja Perussuomalaisten ehdokkaita. Oikeisto koostuu ensisijaisesti Kokoomuksen ehdokkaista, joskin ryhmästä löytyy myös Keskustan ja RKP:n jäseniä. Demareihin kuuluu odotetusti SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaita, samoin kuin toinen puoli Itsenäisyyspuolueen jäsenistä. Viherliberaalit koostuvat pääosin Vihreistä, joskin ryhmään kuuluu myös Piraattipuolueen ja RKP:n ehdokkaita. Vihervasemmistoon kuuluu ensisijaisesti Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkaita sekä pienempi joukko SDP:n ja Vihreiden ehdokkaita.

Ristiintaulukoinnin perusteella sisäisesti yhdenmukaisimmat puolueet ovat Kokoomus, KD, Perussuomalaiset ja Vihreät. Selkeämmin kahteen tai useampaan ryhmään sijoittuu ehdokkaita Itsenäisyyspuolueesta, Keskustasta, Piraattipuolueesta, RKP:sta, SDP:sta ja Vasemmistoliitosta.

Fig2

Kuvio 2. Ehdokkaiden osuus kussakin ryhmässä puolueittain (KLIKKAAMALLA ISOMPI VERSIO).

Yksittäiset ehdokkaat näkemysavaruudessa

Toinen tapa kuvata vastausavaruutta ja vastaajien ryhmittymistä siinä puolueittain on tarkastella yksittäisten vastaajien sijoittumista yhtäaikaisesti eri vastausulottuvuuksille. Koska ulottuvuuksia on neljä, kaksiulotteisia vaihtoehtoja on useita. Yksi yleinen versio on ns. arvokartta, jossa toisena ulottuuvutena on talousvasemmistolaisuus–oikeistolaisuus ja toisena arvokonservatiivisuus–liberaalius (Kuvio 3a). Sen rinnalla voidaan tarkastella vastaajien sijoittumista vihreyden ja impivaaralaisuuden ulottuvuuksille (Kuvio 3b). Kuten hajonnat kuvioissa osoittavat, näkemysten yhtenäisyys on joissakin puolueissa varsin laveaa, joskin myös riippuvaista tarkastelun kohteena olevasta sisällöstä. Tämä tietysti herättää kysymyksen siitä, kuinka hyvin puoluekanta ennustaa ehdokkaiden näkemyksiä, ja missä määrin eri puolueissa on erilaisia näkemysklikkejä. Esimerkiksi tämän perusteella Vihreistä ja SDP:sta löytyy hyvin samankaltainen vihervasemmistolainen ryhmittymä…

Fig3

Kuvio 3a. Ehdokkaiden sijoittuminen talousvasemmistolaisuus–oikeistolaisuus vs. arvokonservatiivisuus–liberaalius -avaruudessa puolueittain (KLIKKAAMALLA ISOMPI VERSIO).

 

Fig4

Kuvio 3b. Ehdokkaiden sijoittuminen vihreys vs. impivaaralaisuus -avaruudessa puolueittain (KLIKKAAMALLA ISOMPI VERSIO).

 

19 thoughts on “Eduskuntavaalit 2015 – HS-vaalikonevastausten analyysiä

  1. Miksi ja miten tutkimukseen on valikoitu vain 15 kysymystä, eli vain puolen vaalikoneen 30 kysymyksestä?

    • Tuossa listassa on vain ns. kärkimuuttujat kullakin faktorilla, eli ne ovat esimerkkiosioita havainnollistamassa faktorille eniten painottuvia sisältöjä. Itse faktoriratkaisusta tosin putosi 4-5 kysymystä pois, koska kokeillut faktoriratkaisut eivät selittäneet niiden vaihtelua (= matala kommunaliteetti – olivat huonoja, käytännössä monella eri tapaa ymmärrettyjä monimerkityksellisiä kysymyksiä). Täytynee lisätä faktoriratkaisu linkin päähän nähtäväksi.

      • Kiitos vastauksesta! Eli analyysissä on käytetty n. 25/30 vaalikoneen kysymyksistä?

        • Faktoroinnista puuttuu 4 tai 5 osiota, ryhmittelyssä on kaikki osiot mukana.

  2. Pakkoruotsin vastustus ei muuten välttämättä kerro mitään ehdokkaan “impivaaralaisuudesta” etenkään nuoremman poliitikkopolven vastauksissa (hypoteesia saa mieluusti testata!). Monihan perustelee kantaansa päinvastoin sillä, että pakkoruotsista luopuminen vapauttaisi lukemaan muita kieliä.

    • Kuten todettu, koko aineiston osalta kyseinen osio latautuu samalla faktorille listalla olevien kysymysten kanssa (+ lisää koulukuria, homo- ja lesbopareille ei samoja oikeuksia kuin heteropareille, jne.), joten tulkinta tulee siitä. Toki yksittäiset vastaajat voivat valita vastausvaihtoehtonsa erilaisin perusteluin. Mainittakoon myös, että sama osio latautuu positiivisesti arvoliberaalius-faktorille, mutta toisarvoisesti ja melko vähän. Kuvastaa kuitenkin kyseisen osion kahdenlaista sisällöllistä merkitystä.

  3. Ravintola-aukiolojen vapauttaminen ja homoliittojen salliminen on arvoliberaaliutta, mutta vapaan kielivalinnan kannattaminen kertookin “impivaaralaisuudesta”?

    Taitaa olla RKP:n rahoittama analyysi.

  4. Ymmärrän että ulottuvuudet ovat syntyneet korrelaation kautta, mutta loogisesti pakkoruotsikysymyksen kuuluminen impivaaralaisuusakseliin on väärin. Moni nimenomaan kannattaa vapaata kielivalintaa jotta kieliä olisi mahdollista lukea enemmän ja monipuolisemmin. Pakkoruotsin kannatus taas kuvastaa impivaaralaisuutta siinä mielessä että kylmän sodan aikana se todella oli ikkuna länteen. Avoimen globalisaation aikana se on vain toinen 0.1% kieli Suomen rinnalla.
    Nimim. Oikeistoliberaali

    • Ks. edellinen kommentti. Aineisto puhuu puolestaan, vaikka yksittäisten vastaajien näkemys voi yleisnäkymästä poiketakin.

  5. Eikö faktorianalyysin akseleiden määrittely liity aika paljon siihen, millaisia kysymyksiä vaalikoneeseen on valittu? Nyt mielestäni analyysi selittää parhaiten sen, miksi tietynlaisilla vastauksilla vaalikoneessa saa ehdotukseksi tietynlaisia ehdokkaita (ts. vastaa arvoliberaalisti niin saat arvoliberaalin ehdokkaan), eikä sitä millaisia ehdokkaita meillä oikeasti on tarjolla. Mielestäni kysymysvalintoihin pitäisi panostaa enemmän, vaikka ymmärrän että tämä lienee ainoa hyvä lähde tällä hetkellä. Vaalikoneen kysymykset on aseteltu niin, että sieltä saa tämän tuloksen.

    • Kun faktorianalyysin syötteenä on tämän vaalikoneen kysymykset, lopputulema vastaa tietysti sitä. Sama pätee tietysti ryhmittelyyn, vaikka nojaakin kaikkiin kysymyksiin, ei vain niistä johdettuihin faktoreihin. Siinä mielessä suljettu maailma siis. Yle varmasti avaa oman vaalikoneensa aineiston myös jossakin vaiheessa, joten silloin on toki mahdollista tarkastella ehdokkaita sen tarjoaman sisällön puitteissa.

  6. Kiitos, hienoa että joku tekee tällaisen analyysin! Saako jostain nähdä, mitkä ehdokkaat sijoittuivat mihinkin vastaajaryhmään?

    • Eräs visualisointiryhmä työstää tällä hetkellä tuloksiin perustuvaa “havainnollistustyökalua” , ja toiveenani olisi, että siinä ehdokkaita kuvaavat pisteet olisi myös tunnistettavissa nimellä.

  7. Hieno analyysi, tällaista tarvitaan lisää!
    Tulosten raportoinnissa voisi käyttää muutakin järjestystä kuin aakkostus. Esim. kuvassa 1 olis loogisinta jos (viher)vasemmisto ois vasemmalla ja oikeisto tietty oikealla. Sama homma kuvan 2 profiileissa. Siinä puolueet voisi järjestää yleisprofiilin mukaan tai vaikkapa impivaaralaisuusjärjestyksessä. Tällöin edes hieman samankaltaiset puolueet asettuvat perätysten eikä kaavion väritys vipellä kaoottisesti.

    • Kiitos kommentista. Voisi varmasti havainnollistusta kehittää paljonkin. Nyt on menty ryhmittelyssä traditionaalisesti ryhmien koon mukaan, ja muuten tosiaan aakkostettuna. Katsotaan, jos ehtisi muokkailla jossakin välissä.

  8. Oikein erinomaista. Pitäisi kaivaa vielä puolueiden kärkiehdokkaat erikseen tuosta massasta ja katsoa heidän sijoittumisensa suhteessa muihin. Kärkiehdokkaat kun yleensä ovat hyvin merkittävässä asemassa puolueen linjan määrittelemisessä, ja jos he ovat jossain laidalla/nurkassa, niin sillä on suurempi vaikutus kuin sillä että muut listantäytteet ovat jossain muualla.

    Toki tämä voidaan analysoida vaalien jälkeen (eli missä valitut ovat suhteessa koko massaan), mutta olisi kiva nähdä jotain arveluita jo tässä vaiheessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.