Karttaprojektiot

Toisen kurssikerran aiheena oli karttaprojektioiden aiheuttamat vääristymät ja niiden vertailu. Kokeilimme myös erilaisia valintatyökaluja ja kartan kohteiden mittaamista. Kurssikerralla tuli jälleen vastaan paljon uusia QGIS:in ominaisuuksia, kuten rajapintapalvelut ja usean eri projektion kanssa työskentely samanaikaisesti. Varsinkin rajapintapalvelut vaikuttavat käteviltä, koska aineistoa ei tarvitse selata eri nettisivuilta tai ladata suoraan koneelle. Uudet asiat menivät tunnilla hyvin opastuksen ansiosta, mutta ilman kertausta ne todennäköisesti unohtuisivat pian.

Tuntitehtävien tuotoksena syntyi neljä karttaa, jotka esittävät eri projektioiden aiheuttamia pinta-ala vääristymiä verrattuna Suomessa käytettyyn TM35FIN koordinaattijärjestelmään. TM35 on hyvä vertailun kohde, koska sen vääristymät ovat hyvin pieniä ja lähellä todellisuutta. Kartoissa Suomen muoto esitetään TM35 projektion mukaan, vaikka niissä vertaillaankin muita projektioita.

Lähes jokaisesta kartasta huomataan, että vääristymät kasvavat kohti pohjoista. Syynä tähän on se, että useat projektiot tuotetaan asettamalla lieriö tai vastaava muotti päiväntasaajalle, joka kuvautuu tarkimmin. Vääristymät kasvavat kaukaisemmilla alueilla, eli tässä tapauksessa Lapissa. Poikkeuksellisesti Transvere Mercatorin vääristymät kasvavat etelään päin ja niiden suunta on hieman kallistunut. Tässä Mercatorin versiossa lieriön ja maapallon leikkauspiste voi olla mikä tahansa pituuspiiri päiväntasaajan sijaan. Pinta-alavääristymät ovat kuitenkin paljon pienempiä ja korkeimmillaan vain 1,2 kertaa suurempia, kuin TM35:n projektiossa. Tavallisessa Mercatorin projektiossa vääristymät ovat kahdeksankertaisia Lapissa ja nelikertaisia Etelä-Suomessa. Plate Carree- ja Robinsonin projektioiden pinta-alat vääristyvät hieman maltillisemmin ja niiden kokoerokertoimet ovat pienempiä. Kuitenkin Plate Carreen pinta-alat vääristyvät lähes kolminkertaisiksi Pohjois-Suomessa, mikä näkyy myös Iina Kiikerin blogin taulukossa.

Kokoerokertoimien lisäksi kartat olisivat voineet esittää myös vääristymien prosentuaaliset erot, jolloin karttojen tiedon hahmottaminen olisi yksinkertaisempaa. Muutin karttojen ulkonäköä Illustrator-ohjelmalla ja lisäsin niihin pohjoismittakaavanuolet.

Lähteet

Kiikeri, I. (2023). Olemmeko QGIS:n kanssa jo kavereita? https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/

 

Tuntitehtävä

Ensimmäisen tunnin kartta esittää typpipäästöjen osuutta Itämeren läheisissä valtioissa. Kartan teko oli hyvää kertausta QGIS-ohjelmasta, johon koskin viimeksi syksyllä. Opin uutena mm. aineistojen laskemista ja näkyvien työkalujen muokkaamista. Jotkin QGIS:n ominaisuudet tuntuivat hyvin kömpelöiltä. Välillä kartan kohteiden ääriviivojen muokkaaminen vaati turhan monta klikkausta, koska vaihtoehdot olivat jossakin syvällä piilossa.

Olen melko tyytyväinen lopputulokseen. Kartta on pääosin helppolukuinen ja sen värit toimivat yhdessä. Järvet ja Itämeren syvyyskäyrät eivät välttämättä ole tarpeellisia kartan käyttötarkoituksen kannalta. Myös Lucas kyseenalaistaa blogissaan syvyyskäyrien tarpeellisuuden tämän kurssikerran kartassa. On kuitenkin mahdollista, että rannikkoalueen syvyydellä ja typpipäästöjen määrällä on jotakin yhteistä. Esimerkiksi Puolan päästöt ovat korkeita ja rannikko matala.  Kartan selite voisi olla suomeksi ja sen yläreunassa on liikaa tyhjää tilaa ja alareunassa liian vähän. Kartasta ei myöskään selviä typpipäästöjen aikaväliä tai vuosilukua. Parannuksista huolimatta kartan pitäisi kuitenkin olla riittävän selkeä, vaikka lukija ei tuntisikaan alkuperäistä aineistoa.

Kotitehtävä

Tein kotitehtäväksi kartan Suomen kuntien väestöntiheydestä vuonna 2021. Kunta- ja väestöntiheysaineistojen liittäminen yhteen aiheutti päänvaivaa, mutta Youtube tutoriaalit olivat avuksi. Toinen vaikeus oli saada väestöntiheyden mukaan vaihtelevat värit kunnille, mutta ratkaisuna oli muuttaa tiheyttä kuvaava sarake tekstikentästä numerokentäksi. Muut vaiheet olivat kuitenkin melko yksinkertaisia kurssikerran harjoittelun jälkeen.

Kartasta erottuu pääkaupunkiseudun korkea väestöntiheys ja samalla muut merkittävät kaupungit. Pohjoisessa, keskellä ja idässä on paljon harvaan asuttuja kuntia. Lapin väestöntiheys on hyvin alhainen, kuten voisi olettaa. Kartan antamaan vaikutelmaan vaikuttaa suuresti luokkien värit. Myös pienimmät luokat voivat näyttää tiheästi asutuilta kartalla, jos luokkien värit ovat liian tummia. Päinvastoin myös isoimmat kaupungit voivat näyttää tyhjiltä, jos niiden väestöntiheyttä kuvataan liian vaaleilla värisävyillä. Sopivien värien valitseminen veikin enemmän aikaa, kuin muut työvaiheet. Kartta näyttää melko koropleettiseltä ja siinä on tarvittavat elementit, kuten pohjoisnuoli ja mittakaava.

Lähteet

Yoni, L. (23.1.2023). Viikko 1: Try, try again. https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/01/23/viiko-1-try-try-again/