1. Kurssikerta

Tuntitehtävä

Ensimmäisen tunnin kartta esittää typpipäästöjen osuutta Itämeren läheisissä valtioissa. Kartan teko oli hyvää kertausta QGIS-ohjelmasta, johon koskin viimeksi syksyllä. Opin uutena mm. aineistojen laskemista ja näkyvien työkalujen muokkaamista. Jotkin QGIS:n ominaisuudet tuntuivat hyvin kömpelöiltä. Välillä kartan kohteiden ääriviivojen muokkaaminen vaati turhan monta klikkausta, koska vaihtoehdot olivat jossakin syvällä piilossa.

Kuva 1. Itämeren typpipäästöt valtioittain.

Olen melko tyytyväinen lopputulokseen. Kartta on pääosin helppolukuinen ja sen värit toimivat yhdessä. Järvet ja Itämeren syvyyskäyrät eivät välttämättä ole tarpeellisia kartan käyttötarkoituksen kannalta. Myös Lucas kyseenalaistaa blogissaan syvyyskäyrien tarpeellisuuden tämän kurssikerran kartassa. On kuitenkin mahdollista, että rannikkoalueen syvyydellä ja typpipäästöjen määrällä on jotakin yhteistä. Esimerkiksi Puolan päästöt ovat korkeita ja rannikko matala.  Kartan selite voisi olla suomeksi ja sen yläreunassa on liikaa tyhjää tilaa ja alareunassa liian vähän. Kartasta ei myöskään selviä typpipäästöjen aikaväliä tai vuosilukua. Parannuksista huolimatta kartan pitäisi kuitenkin olla riittävän selkeä, vaikka lukija ei tuntisikaan alkuperäistä aineistoa.

Kotitehtävä

Tein kotitehtäväksi kartan Suomen kuntien väestöntiheydestä vuonna 2021. Kunta- ja väestöntiheysaineistojen liittäminen yhteen aiheutti päänvaivaa, mutta Youtube tutoriaalit olivat avuksi. Toinen vaikeus oli saada väestöntiheyden mukaan vaihtelevat värit kunnille, mutta ratkaisuna oli muuttaa tiheyttä kuvaava sarake tekstikentästä numerokentäksi. Muut vaiheet olivat kuitenkin melko yksinkertaisia kurssikerran harjoittelun jälkeen.

Kuva 2. Suomen kuntien väestöntiheys. Sotkanet.fi

Kartasta erottuu pääkaupunkiseudun korkea väestöntiheys ja samalla muut merkittävät kaupungit. Pohjoisessa, keskellä ja idässä on paljon harvaan asuttuja kuntia. Lapin väestöntiheys on hyvin alhainen, kuten voisi olettaa. Kartan antamaan vaikutelmaan vaikuttaa suuresti luokkien värit. Myös pienimmät luokat voivat näyttää tiheästi asutuilta kartalla, jos luokkien värit ovat liian tummia. Päinvastoin myös isoimmat kaupungit voivat näyttää tyhjiltä, jos niiden väestöntiheyttä kuvataan liian vaaleilla värisävyillä. Sopivien värien valitseminen veikin enemmän aikaa, kuin muut työvaiheet. Kartta näyttää melko koropleettiseltä ja siinä on tarvittavat elementit, kuten pohjoisnuoli ja mittakaava.

Lähteet

Yoni, L. (23.1.2023). Viikko 1: Try, try again. https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/01/23/viiko-1-try-try-again/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *