Tehtävä 1

Tunnin aiheena oli puskurivyöhykkeet, joiden kanssa käytimme paljon valintatyökaluja ja tilastot-paneelia. Näiden kolmen avulla lähes jokaiseen tehtävään löytyi vastaus, vaikka tiettyjä työvaiheita pitikin kerrata useasti, ennen kuin ne alkoivat hahmottumaan. Puskurivyöhykkeiden käyttömahdollisuudet ovat monipuolisia ja niitä voidaan luoda periaatteessa minkätahansa kartan kohteen ympärille. Tunnilla tarkastelimme lentokenttien ja meluvyöhykkeiden lähellä asuvien ihmisten määrää.

2 km säteellä Malmin lentokentästä asuu 49 500 ihmistä ja 1 km säteellä 8140 (Huomasin muiden blogeista, että omat numeroni ovat kymmenen kertaa pienempiä, joten lisäsin ylimääräiset nollat). Helsinki-Vantaa lentokentän lähellä asuu 2267 ihmistä, kun muodostetaan 2 km kokoinen vyöhyke. 0,7 % näistä ihmisistä asuu lentokentän 65 dB:n melualueella. Vähintään 55 dB:n melualueella asuu 650 ihmistä, mukaan lukien minä aikaisemmin. 60 dB melu haittaisi 13 431 tikkurilaiseen, jos poikkeuksellinen laskusuunta otettaisiin takaisin. Asemien lähellä (500 m) asuu 107 030 asukasta, eli 20,7 % kaikista kartan alueen asukkaista. Näistä 66,7 % on työikäisiä eli 71 481 ihmistä.

Tehtävä 2

Alueen asukkaista 96,1 % asuu taajamissa. 5,4 % kouluikäisistä (7-16 v) asuu taajamien ulkopuolella, eli 12 461 kouluikäistä. 57 alueella ulkomaalaisten osuus on 10 %, 25 alueella 20 % ja 14 alueella 30 %.

Tehtävä 4

Valitsin neljännen tehtävävaihtoehdon, joka esittää rakennuksien uima-altaiden määrää pääkaupunkiseudun osa-alueissa. Alueelta löytyy 855 uima-altaalla varustettua rakennusta, joiden väkiluku vaihtelee 1 ja 152 välillä. Yhteensä näiden rakennusten asukkaiden määrä on 12 170. Uima-altailla varustetuista taloista 345 on omakotitaloja, 181 kerrostaloja, 113 rivitaloja ja 158 paritaloja. Lauttasaari on uima-allasrikkain kaupunginosa ja sieltä löytyy 53 allasta. Sauna löytyy 21 922 pääkaupunkiseudun rakennuksesta, eli 24,2 % kaikista alueen rakennuksista.

Kartan teossa ongelmallisinta oli pylväiden ja numeroiden koko ja sijainti. Ne menivät helposti päällekkäin ja näyttivät erilaisilta QGIS:n työskentely- ja tulostusikkunoissa. Myös Turkka Häkkinen teki kyseisen tehtävän ja mainitsee täysin saman haasteen blogissaan. Päätin tallentaa kartan vektorimuodossa (SVG) ja asetella jokaisen pylvään ja numeron erikseen toisella piirto-ohjelmalla (Illustrator). Samalla lisäsin karttaan kaikki muut lisäkoristeet ja huvitukset.

Ohjeissa karttaan piti lisätä ainoastaan pylväät ja numerot, mutta kartan lukeminen on huomattavasti helpompaa, kun mukana on uima-altaiden määrää kuvaavat värisävyt. Tärkeä huomio on se, että kartta esittää absoluuttisia lukuarvoja ja vaihtelevan kokoisia alueita, eikä esimerkiksi uima-altaiden osuutta kaikista kaupunginosan rakennuksista.

Lähteet

Häkkinen, T (2023) .. ja matka jatkuu, Pornaisista Helsinkiin! Viikko 5 (Viitattu 23.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/