6. Kurssikerta

Meteoriitit

Tunnin alussa oli oman tiedon keräämistä Kumpulan lähiympäristöstä ja sen jälkeen itsenäinen tehtävä luonnonriskeistä. Valitsin aiheeksi meteoriitit ja niiden putoamispaikat. Käytetyssä aineistossa oli tietoa meteoriittien koosta ja vuosiluvuista, joita hyödynsin kartoissa ja animaatiossa. Näihin meni huomattavasti enemmän aikaa, kuin tavallisesti, mutta samalla tehtävät olivat hauskimpia tähän mennessä!

Kuva 1. Yli 100 kg:n painoiset tunnetut meteoriitit. Lähde: Nasa, 2023.

Kartta esittää keskikokoisten ja isojen meteoriittien sijainteja (kuva 1). Mukana ei ole alle 100 kg:n pienempiä meteoriitteja, joita löytyy reilusti enemmän. Tarkemmin sanottuna pisteet ovat tunnettujen meteoriittien sijainteja, mutta todennäköisesti maapallolta löytyy myös useita meteoriittejä, jotka eivät ole vielä tiedossa. On ymmärretävää, jos esimerkiksi Pohjois-Kanadasta tai keskeltä Amaozonia ei olla haluttu etsiä niin paljon meteoriittien jäänteitä. Kartasta jäi ikävä kyllä puuttumaan Etelämanner, mutta sieltä löydettyjä meteoriittejä voi katsoa Iinan blogin kartasta. Tein aineistosta myös löytöajankohtia havainnollistavan animaation (video 1).

Video esittää yli 1000 kiloa painavien meteoriittien sijainnit ja löytyövuodet. Jätin pois kaikki pienemmät meteoriitit, koska jokaisen pisteen nimeäminen uudelleen vuosiluvun mukaan olisi vienyt liikaa aikaa (QGIS:n ominaisuustiedot katosivat, kun jatkoin kartan piirtämistä toisella ohjelmalla). Lopuksi tein animaation After Effects-ohjelmalla. Vanhin meteoriitti on vuodelta 1575, joten mukana ei ole esimerkiksi isoa meteoriittia dinosaurusten ajoilta. Kuvassa 2 näkyy puolestaan pienten meteoriittien sijainteja.

Kuva 2. Pienet tunnetut meteoriitit Välimeren alueella. Lähde: Nasa, 2023.

Löydetyt pienikokoiset meteoriitit sijoittuvat mielenkiintoisen näköisesti Välimeren ympäristössä. Pohjois-Afrikassa ne esiintyvät tiiviissä kasoissa lähellä toisiaan, kun taas Euroopassa paljon tasaisemmin. Tähän saattaa vaikuttaa alueiden erilaiset maastot. Googlaamalla selvisi, että aavikot ovat parhaita paikkoja meteoriittien etsimiseen, koska ne ovat avoimia ja maapallolta peräisin olevia kivenkappaleita on vähemmän. Kuivilla alueilla on myös vähemmän virtaavaa vettä häiritsemässä pieniä meteoriitin palasia (Scientific American, 2012). Sahara on kuitenkin iso ja vaikeakulkuinen aavikko, mikä voi selittää tyhjät pisteettömät alueet kartalla. Pieniä meteoriitteja on hyvin paljon ja niitä putoaa säännöllisesti. Sama ilmiö toistuu myös muissa luonnonriskeissä. Esimerkiksi pieniä maanjäristyksiä on todella suuri määrä, kuten Kaisla mainitsee blogissaan.

Jos karttoja käytettäisiin kouluopetukseen, voitaisiin keskittyä esimerkiksi meteoriittien löytämiseen vaikuttaviin tekijöihin. Yksittäisten meteoriittien sijainneilla ei välttämättä ole merkitystä, koska ne putoavat satunnaisesti eri puolille maapalloa. Karttojen avulla voidaan esimerkiksi pohtia, miten valtion kehittyneisyys tai luonnonympäristö vaikuttavat löydettyjen meteoriittien määrään. Historian tuntiin sopiva näkökulma voisi olla meteoriittien löytövuosi. Suurin osa videon 1 meteoriiteistä on löydetty vasta 1800-luvun jälkeen, mihin on mahdollisesti vaikuttanut tutkimusretkien yleistyminen. Koska maaston tyyppi vaikuttaa meteoriittien etsimiseen, voitaisiin kuvan 1 kartan yhteydessä käyttää esimerkiksi tätä karttaa maapallon kasvillisuusvyöhykkeistä.

Kartoissa käytetyt ohjelmat

Sain kysymyksen liittyen mun kartoissa käytettyihin ohjelmiin. Teen QGIS:llä ainoastaan yksinkertaisia versioita kartoista, joihin piirrän kaikki lisäkoristeet Illustrator-ohjelmalla. QGIS:n karttoja voi onneksi tallentaa vektorimuodossa, joten esimerkiksi jokaisen meteoriittipisteen muokkaaminen on mahdollista toisella ohjelmalla. Käytin animaatioon After Effects-ohjelmaa, joka on todella yhteensopiva Illustratorin kanssa. Esimerkiksi kaikki layerit säilyvät samassa järjestyksessä, kun tiedoston siirtää ohjelmasta toiseen. Animaation teko oli yllättävän hauskaa ja niitä tulee todennäköisesti lisää seuraavassa ja viimeisessä blogikirjoituksessa! Kuvassa 3 näkyy meteoriittikartan työvaiheita, joista ensimmäinen on tehty QGIS:llä. Lisää piirrustuksia ja animaatioita löytyy mun Instagramista.

Kuva 3. Meteoriittikartan vaiheet (QGIS + Illustrator).

Lähteet

Hietala, K (2023) Kuudes kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/kaislahi/ (Viitattu 4.3.2023)

Kiikeri, I (2023) Viikko 6 ja vielä elossa! https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/ (Viitattu 4.3.2023)

Scientific American (2012) How to Find a Meteorite in 5 Steps https://www.scientificamerican.com/article/how-to-find-a-meteorite-in-5-steps/ (Viitattu 4.3.2023)

Oxfam Australia. Biomes World Map https://www.oxfam.org.au/get-involved/how-schools-can-get-involved/classroom-resources/food-4-thought-2/food-4-thought-geography/worksheet-2-which-biomes-are-able-to-produce-food/biomes-world-map/ (Viitattu 4.3.2023)

2 Replies to “6. Kurssikerta”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *