Karttaprojektiot

Toisen kurssikerran aiheena oli karttaprojektioiden aiheuttamat vääristymät ja niiden vertailu. Kokeilimme myös erilaisia valintatyökaluja ja kartan kohteiden mittaamista. Kurssikerralla tuli jälleen vastaan paljon uusia QGIS:in ominaisuuksia, kuten rajapintapalvelut ja usean eri projektion kanssa työskentely samanaikaisesti. Varsinkin rajapintapalvelut vaikuttavat käteviltä, koska aineistoa ei tarvitse selata eri nettisivuilta tai ladata suoraan koneelle. Uudet asiat menivät tunnilla hyvin opastuksen ansiosta, mutta ilman kertausta ne todennäköisesti unohtuisivat pian.

Tuntitehtävien tuotoksena syntyi neljä karttaa, jotka esittävät eri projektioiden aiheuttamia pinta-ala vääristymiä verrattuna Suomessa käytettyyn TM35FIN koordinaattijärjestelmään. TM35 on hyvä vertailun kohde, koska sen vääristymät ovat hyvin pieniä ja lähellä todellisuutta. Kartoissa Suomen muoto esitetään TM35 projektion mukaan, vaikka niissä vertaillaankin muita projektioita.

Lähes jokaisesta kartasta huomataan, että vääristymät kasvavat kohti pohjoista. Syynä tähän on se, että useat projektiot tuotetaan asettamalla lieriö tai vastaava muotti päiväntasaajalle, joka kuvautuu tarkimmin. Vääristymät kasvavat kaukaisemmilla alueilla, eli tässä tapauksessa Lapissa. Poikkeuksellisesti Transvere Mercatorin vääristymät kasvavat etelään päin ja niiden suunta on hieman kallistunut. Tässä Mercatorin versiossa lieriön ja maapallon leikkauspiste voi olla mikä tahansa pituuspiiri päiväntasaajan sijaan. Pinta-alavääristymät ovat kuitenkin paljon pienempiä ja korkeimmillaan vain 1,2 kertaa suurempia, kuin TM35:n projektiossa. Tavallisessa Mercatorin projektiossa vääristymät ovat kahdeksankertaisia Lapissa ja nelikertaisia Etelä-Suomessa. Plate Carree- ja Robinsonin projektioiden pinta-alat vääristyvät hieman maltillisemmin ja niiden kokoerokertoimet ovat pienempiä. Kuitenkin Plate Carreen pinta-alat vääristyvät lähes kolminkertaisiksi Pohjois-Suomessa, mikä näkyy myös Iina Kiikerin blogin taulukossa.

Kokoerokertoimien lisäksi kartat olisivat voineet esittää myös vääristymien prosentuaaliset erot, jolloin karttojen tiedon hahmottaminen olisi yksinkertaisempaa. Muutin karttojen ulkonäköä Illustrator-ohjelmalla ja lisäsin niihin pohjoismittakaavanuolet.

Lähteet

Kiikeri, I. (2023). Olemmeko QGIS:n kanssa jo kavereita? https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/