Afrikan konfliktit

Tunnilla tarkasteltiin Afrikan konflikteja, timanttikaivoksia ja öljykenttiä sekä niiden välisiä yhteyksiä. Uutena oli mm. polygonien sisäisten pisteiden laskeminen, jolla voidaan selvittää onko konflikteilla ja luonnonvarojen esiintymisellä jotakin yhteistä. Kartasta (kuva 1) havaitaan, että näin ei välttämättä ole. Timanttikaivoksia esiintyy paljon eteläisessä Afrikassa, jossa ei ole erityisesti konflikteja. Päinvastoin itäisessä Afrikassa ja Saharan eteläosissa on paljon konflikteja, mutta vähän timantteja ja öljyä. On kuitenkin alueita, joista löytyy sekä konflikteja että arvokkaita luonnovaroja, esimerkiksi Länsi-Afrikka, Algeria ja Angola. Pelkän kartan perusteella näillä asioilla ei vaikuta olevan säännöllistä yhteyttä. Kartassa ei myöskään näy tunnilla tehtyjä laskuja, kuten uniikkien konfliktien kestoja.

Jos tietokannassa näkyisi sekä konfliktin tapahtumavuosi että timanttikaivoksen tai öljykentän avausvuosi, niin voitaisiin päätellä varmemmin niiden liittyvän toisiinsa.  Kartassa jokainen konflikti esitetään yhtä suurena pisteenä, mutta niiden laajuus vaihtelee. Suuren pinta-alan kattava konflikti saattaa liittyä kartassa kauempana näkyvään timanttikaivokseen. Myös öljykenttien ja kaivosten tuottavuus vaihtelee, mikä mahdollisesti vaikuttaa konfliktin alkamisen todennäköisyyteen. Samaa näkökulma mainitaan myös Turkka Häkkisen blogissa. Konflikti saattaa myös alkaa, kun uusi kaivos tai kenttä löydetään, vaikka sen tuottavuus ei olisi vielä tiedossa. Tiedolla internetin käyttäjistä eri vuosina voidaan esimerkiksi tarkastella, miten uusien luonnonvarojen löytäminen vaikuttaa käyttäjien määrään.

Valuma-alueet ja järvisyys

Kotitehtäväksi jäi kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyydestä (kuva 2). Vetinen kartta näyttää, että tulvivimmat alueet sijaitsevat etelässä ja lännessä rannikkoalueilla. Tulvaindeksi on matala alueilla, joissa on paljon järviä, kun taas korkean indeksin alueet eivät ole erityisen järvisiä. Voidaan olettaa järvien varastoivan rankkasateiden ja lumen sulamisen ylimääräiset vedet. Korkea tulvaindeksi esiintyy myös rannikon kaupunkien valuma-alueilla, koska kaupunkien päällystetyt pinnat estävät veden valumisen maaperään, mikä voimistaa tulvimista. Tulvaindeksi on laskettu jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Rannikoilla on säännöllisesti sadetta ympäri vuoden, joten kuivuuden aiheuttama keskialivirtaama on pienempi. Pohjoisessa on kylmempää ja vähemmän sadetta, mikä saattaa vaikuttaa alhaiseen tulvaindeksiin.

Lähteet

Häkkien, T (2023) #yhteisellämatkalla (QGIS:n parissa), viikko 3 (Viitattu 8.2.2023) https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/