Blended Learning – Katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen

Jarmo Levonen, Taina Joutsenvirta & Raimo Parikka

Sulautuvan opetuksen kehittyminen

Korkeakouluopetus on viimeaikoina saanut huomiota niin tutkimukseen perustuvan opetuksen ja oppimisen seminaareissa kuin juhlapuheissa yliopistojen strategisista painopisteistä. Yhteisenä piirteenä korkeakouluopetuksen kehittämisessä on yhä selkeämmin ollut tieto- ja viestintätekniikan (TVT) integroiminen osaksi normaalia korkeakouluopetusta. Syitä yhä kasvavaan tarpeeseen integroida TVT osaksi yliopisto-opetusta on monia, mm. yliopiston kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen, kyky palvella monista eri lähtökohdista tulevia opiskelijoita ja pyrkimys tehostaa opetukseen käytettäviä resursseja tarkoituksenmukaisemmin, esim. siten, että turvataan opettajien mahdollisuus tutkia ja julkaista.

Tarve muutokselle yliopistojen opetuskäytännöissä heijastaa osin myös yhteiskunnassa toteutuvaa korkeakoulutuksen rakenteellista muutosta. Korkeakoulut kilpailevat parhaista opiskelijoista kansainvälisesti, jolloin resurssien ja toimintamuotojen perusteellinen arviointi ja kehittäminen ovat tarpeen.

Opetuksen näkökulmasta tätä monimuotoisten opetusmuotojen kehittämistä ja integroimista opetukseen TVT avulla on kutsuttu kansainvälisessä kirjallisuudessa käsitteellä ’blended learning’. Käsitteen taustalla on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kehittynyt kokemus e-oppimisen (e-learning), kuten verkko-opetuksen ja –oppimisen sekä verkkopohjaisten etäopetusmuotojen sovelluksista ja opetusmuodoista. Käsite ’blended learning’ tarkastelee opetusta kokonaisvaltaisemmin kuin yksittäisten toimintamuotojen tai vuorovaikutustilanteiden tasolla. Käsite on uusi ja osin epämääräinen, joten selvennys on tarpeen.

Käytämme käsitettä ’sulautuva opetus’ englanninkielisen termin ‘blended learning’ suomennoksena. Sopivan suomennoksen löytäminen on ollut haasteellista ja tässä käyttämämme ’sulautuva opetus’ saattaa väistyä kun parempi termi löytyy. ’Blended learning’ on aiemmin tulkittu liittyvän käsitteeseen ’monimuotoinen opetus’, näin mielestämme ei kuitenkaan ole. Monimuotoinen opetus liittyy erityisesti opetusmuotojen monimuotoisuuteen (luento-, ryhmä-, projekti- jne. opetus) ja opetuksen toteuttamisen väyliin (lähi-, etä-, kirje- jne. opetus). Sulautuva opetus kuvaa opetuksen ympäristöjen integroitumista ja ’sulautumista’ uudeksi kokonaisuudeksi.

Sulautuva opetus voidaan yksinkertaisimmillaan määrittää lähiopetuksen ja tietoverkkojen välityksellä toteutetun opetuksen integrointina: “Blended learning systems combine face-to-face instruction with computer-mediated instruction” (Graham, in press).

Laajempi määritelmä kuvaa sulautuvaa opetusta eri aktiviteettien (lähijaksot, online e-oppiminen, itseopiskelu) näkökulmasta, joissa yhdistyy opettajajohtoisia, itseorganisoituja ja verkkoperustaisia vuorovaikutustilanteita. Näiden lisäksi opetuksessa voi sulautua korkeakoulussa toteutuva opetus ja opiskelu, työssäharjoittelu sekä vanhemman kolleegan mentorointi. Sulautuvaa opetusta voidaan kuvata myös erillisten opetuksen menetelmien yhdistämisenä, jossa integroituu esim. formaaliset ja ei-formaaliset opetusmuodot (esim. opettaja tai vertaisohjaus), yliopistossa ja työpaikalla toteutuva oppiminen (Bonk & Kim, in press).

Sulautuva opetus voidaan nähdä organisaation kehittämisen näkökulmasta, jonka mukaan TVT:n integroiminen osaksi normaalia opetustoimintaa luo pohjaa organisaatio opetuskäytäntöjen ja vuorovaikutusmallien kehittämiselle (Driscoll, 2002). Sulautuva opetus kuvaa organisaation opetus- ja oppimiskulttuurin muotoja.

Sulautetun opetuksen määrittämisen haasteellisuus kuvaa käsitteen ongelmallisuutta. Käsitettä onkin kritisoitu liian avoimeksi, epämääräiseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi (Oliver & Trigwell, 2005). Perimmiltään kaikkea opetusta voidaan kuvata eri viestintämuotojen ja toimintamallien integraationa, eli kaikkia opetusta voi tarkastella sulautuvana. Lähtökohtamme sulautuvan opetuksen käsitteen hyödyntämisessä on hyväksyä kyseisen käsitteen ajallisuus ja osin ansioton ’hype’. Vastaavia esimerkkejä omalla ajallaan keskeisistä ja yleisesti käytetyistä vaikkakin problemaattisista käsitteistä on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä koettu useita. Esimerkiksi käsite ’hyperteksti’ (Nelson, 1990), jolla tarkoitetaan tekstin nonlineaarisuutta ja linkittämistä eri tekstielementtien välillä, oli aktiivinen tutkimusalue 90-luvun alkupuolella myös opetuksen alueella (Lehtinen & Levonen, 1991). Samoihin aikoihin hypertekstin kehitettiin konkreettisia malleja, joista erityisesti World Wide Webin (WWW) kehittäminen Cernin tutkimuslaitoksessa tuli mullistamaan hypertekstin käyttöönoton globaalina tietojärjestelmänä. Sittemmin hyperteksti on muuntunut tekstipohjaisesta esittämismuodosta monimediaiseen hypermediaan ja arkipäiväistynyt WWW:n ja Internetin kehityksen myötä jokakodin webiksi (Connolly, 2000).

Yhteenvetona, sulautuva opetus kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.

Konkreettisesti voidaan kysyä, että mitä sitten sulautetaan? Kirjallisuudessa on useita kuvauksia sulautuvan opetuksen erilaisista muodoista, kuten tiedon ja toiminnan eri muotojen integroinnista (Bonk & Kim, in press; Bonk, Olson, Wisher, & Orvis, 2002). Integroinnin kohteena voi olla, mm.

  • tiedon ja toiminnan eri muodot
  • opetuksen metodit
  • verkko ja kasvokkain –opetus
  • koulutus ja työssä oppiminen
  • synkroninen ja asynkroninen opetus
  • yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu

Opetusmuotojen ja –tilanteiden integroinnin lisäksi on sulautuvaa opetusta suunniteltaessa syytä päättää myös integraation tavoite ja aste (Graham, in press).

Sulautuvan opetuksen tavoitteena voi ensinnäkin olla opetuksen mahdollistaminen. Ajatuksena on saavuttaa uusia opiskelijoita tai ylläpitää yhteyksiä opiskelijoiden TVT ja verkkoperustaisten oppimisympäristöjen avulla. Toiseksi tavoitteena voi olla opetuksen uudistaminen, jolloin tietoverkkojen integroiminen osaksi opetusta pyrkii kehittämään opetuksen tasoa esim. vertaisvuorovaikutuksen avulla. Kolmanneksi sulautuvan opetuksen pyrkimyksenä voi olla opetuskäytäntöjä muuntaminen, esim. uuden kansainvälisen maisteriohjelman toteuttaminen edellyttää useita merkittäviä muutoksia opetuksen toteuttamisessa, organisoinnissa ja opiskelijoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Integraation asteen perusteella voidaan arvioida sulautuvan opetuksen voi roolia opetuksessa. Esimerkiksi millainen rooli on tällöin lähioppimisympäristöllä ja verkko-oppimisympäristöllä? Integraation aste voi näkyä kurssin toteutuksessa esim. perinteisen luennon ja luentokalvojen siirtämisessä verkkoon (lähi dominoiva sulautus) tai verkkokurssin ja joidenkin lähijaksojen (verkko dominoiva sulautus) toteutuksena.

Sulautuvan opetuksen mahdollisuus

Miksi opetusta tulisi muuttaa siten, että opetus ja oppiminen toteutuvat hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa ja erilaisia opetuksen ja oppimisen käytäntöjä? Eli, miksi juuri sulautuvan opetuksen ratkaisujen kehittäminen on korkeakoulutuksessa yksi keskeinen pohdittava kysymys?

Yliopistojen opetuksen tavoitteena on tarjota ajankohtaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa hyödyntämällä uusinta pedagogista tietotaitoa opetuksesta ja oppimisesta. Tieteellisen tiedon välittäminen ja tieteellisen ajattelun kehittäminen ovat korkeakouluopetuksen haasteellisia tehtäviä. Näiden tehtävien toteuttamiseksi sulautuva opetus antaa uusia välineitä. Seuraavassa tarkastelemme sulautetun opetuksen mahdollisuuksia yliopisto-opetuksessa viidestä eri näkökulmasta.

  1. Ensinnäkin, hajautetun asiantuntemuksen hyödyntäminen on yliopistojen erityinen haaste ja mahdollisuus. Asiantuntemus erikoistuu yhä erityisemmille alueille, jolloin korkein mahdollinen tietämys yhden kurssin alueesta ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa ilman, että opetuksen muotoja ja vuorovaikutusmalleja kehitetään siten, että esim. sekä vierailevia asiantuntijoita, ohjaajia, mentoreita, tai opettajia että interaktiivisia simulaatioita ja vuorovaikutusympäristöjä voidaan integroida osaksi lähi- ja verkko-opetusta, ks. (Levonen, 2003).
  2. Toiseksi, tiedon rakentumisen tukeminen useiden tiedon ja taidon esittämismuotojen avulla on nykyisin mahdollista toteuttaa simulaatioiden tai erilaisten verkkovuorovaikutusympäristöjen avulla, jossa tekstiä, kuvaa ja diagrammeja hyödyntäen voidaan kompleksisten prosessien elementtejä ja vuorovaikutussuhteita kuvata ymmärrettävästi ja selkeästi. Eri informaation modaliteettien avulla voidaan fokusoida, ottaa erilaisia perspektiivejä ja yhdistää sekä eriyttää ilmiöiden keskeisiä elementtejä (ks. de Jong et al., 1998).
  3. Kolmanneksi, akateemisten taitojen moninaisuuden kehittäminen on sulautetun opetuksen yksi keskeinen mahdollisuus (Oliver & Trigwell, 2005). Akateemisten taitojen soveltaminen, sosiaalinen ja kommunikatiivinen vuorovaikutus sekä argumentointi ja projektien hallinta vaativat opetusmuodoilta moninaisuutta ja mahdollisuutta kokeilla taitoja ja tietoja autenttisissa tai virtuaalisesti autenttisissa tilanteissa.
  4. Neljänneksi, sosiaalisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen tukeminen on verkko-ympäristöissä mahdollista ja erityisesti siten, että vuorovaikutusta voidaan strukturoida ja tukea opiskelijoiden reflektiivistä tiedon rakentumista, ks. (Derntl & Motschnig-Pitrik, 2005).
  5. Viidenneksi, asiantuntijuuden kehittäminen tiedon jakamisen avulla tukee samanaikaisesti sekä asiantuntijan omaa kehittymistä että opiskelijoiden integroitumista osaksi asiantuntijayhteisöä, ks. (Vaughan & Garrison, 2005). Asiantuntijuuden jakamisen prosessi luo myös mallin, miten autenttinen kontribuutio tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa rakentuu. Mahdollisia kehittämisalueita esim. jakamisen kulttuurin kehittäminen akateemisten weblogien avulla tai vertaiskommentoinnin kehittäminen (ks. Piirtoheitin 1/2005).

Sulautuvan opetuksen integroiminen keskeiseksi osaksi tutkimusyliopiston opetustoimintaa luo edellytyksiä hyödyntää monimuotoisia oppimis- ja opiskeluympäristöjä, tiedon esittämisen eri muotoja, integroida pedagogisia innovaatioita ja kehittää laajasti oppimisen ja opetuksen käytäntöjä.

Sulautuvan opetuksen näkökulma tarjoaa uuden näkökulman korkeakoulutuksen opetusmenetelmien kehittämiseen, erityisesti kun painopisteinä on

  • aktiivinen työskentely opiskeltavan sisällön kanssa
  • monipuoliset akateemiset taidot
  • opiskelijoiden vertaistyöskentelyn aktivoiminen

Tutkimusyliopistojen opetuksen kehittämisessä tarvitaan useita välineitä opetuksen rakenteiden kehittämiseksi ja opetuksen uudistamiseksi, joita sulautuva opetus voi tarjota.

Sulautuva opetus tutkimusyliopiston ydintoimintana

Yliopistojen kehittämisessä opetus ja opetuksen toteutusmuotojen kehittäminen on yksi tärkeimmistä kehittämisalueista. Opetuksen kehittämisen fokus on ajoittain jäänyt suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä hallinnollisten muutosten, uusien palkkausjärjestelmien tai laatu(/seuranta)järjestelmien varjoon.

Sulautuva opetus tarjoaa mahdollisuuden tuoda tutkimusyliopiston eri osapuolet, opiskelijat, opettajat ja tutkijat, monipuolisen ja avoimen vuorovaikutuksen yhteisöön. Viimeaikainen esimerkki sulautetun opetuksen integroimisesta osaksi tutkimusyliopiston ydintoimintoja löytyy Calgaryn yliopistosta, jossa sulautuva opetus on nostettu yliopiston keskeiseksi strategiseksi lähtökohdaksi (Curry, 2005; Garrison, Kanuka, & Hawes, 2005). Harvardin yliopistossa kokemukset ei-formaalisen vuorovaikutuksen luominen weblogien avulla voi kehittää oppimiskulttuuria keskustelevaksi ja vuorovaikutteiseksi (John Harward’s Journal, 2004). Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa on mm. hyödynnetty monipuolisesti Weblogeja vertaistyöskentelyssä (ks. Piirtoheitin 2) ja verkko-ympäristöjä yhteisöllisenä tiedon välittämisen alueena. (ks. Joutsenvirta & Vehkalahti 2005)

Tutkimusyliopisto voi tukea sulautetun opetuksen toteuttamista muokkaamalla mm. seuraavia koulutuksen prosesseja:

  • Tutkimuksen prosessien läpinäkyvyyden välittäminen ja konkretisointi osana opetusta
  • Autenttisten tutkimustilanteiden ja –prosessien integroiminen sulautetun opetuksen menetelmin
  • Julkaisemisen ja tieteellisen vuorovaikutuksen avoimuuden kehittäminen, esim. avoimet julkaisuvarastot, avoimet julkaisusarjat, monimuotoiset julkaisut
  • Opetuksen monimuotoisten menetelmien tukeminen ja kehittäminen osana keskeistä opetuksen ydintoimintaa, millä voi olla myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia korkeakouluopetuksen toteuttamisessa ja yliopistojen kilpailukyvyn kehittämisessä

Sulautuva opetus integroi traditionaalisia ja uusia opetuksen muotoja, sekä tieto- ja viestintätekniikan luomia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia tavoitteena mahdollistaa, kehittää ja/tai muuttaa opetusta ja oppimista yliopistoissa. Tämä edellyttää:

  • Sulautuva opetus olisi integroitava osaksi tutkimusyliopiston opetuksen strategista lähtökohtaa. Tämä strateginen lähtökohta on esim. Kanadassa aktiivisen keskustelun kohteena, ks. (http://www.cohere.ca/).
  • Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön perehdyttäminen ja koulutus tulisi edistää sulautuvan opetuksen toteuttamista.
  • Yliopistojen opetus- ja yleishallinto tulisi tukea sulautuvan opetuksen tarkoituksenmukaista toteutusta kaikilla eri tasoilla ja kaikissa eri tilanteissa.

Lopuksi pari sanaa käsitteen blended learning suomennoksesta. Tämän vuoden kuluessa olemme tiimissämme selvittäneet ja pohtineet sulautuvaan opetukseen liittyviä ilmiöitä ja määritelmiä. Aiemmissa esityksissä olemme käyttäneet käsitettä sulautettu opetus, joka on painottanut opettajan roolia erilaisten opetusmenetelmien ja –teknologian yhdistämisestä. Korkeakouluopetuksen muutoksen näkökulmasta sulautuva opetus kuvaa mielestämme osuvammin ilmiön jatkuvaa ja aktiivista luonnetta. Käsite ’sulautuva opetus’ samoin kuin englanninkielessä ’blended learning’ tulee sulautumaan osaksi opetuksen käsitteistöä.

Lähteet

Bonk, C. J., & Kim, K.-J. (in press). Future directions of blended learning in higher education and workplace learning settings. In C. J. Bonk & C. R. Graham (Eds.), Handbook of blended learning: Global perspectives, local designs.San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing.

Bonk, C. J., Olson, T. M., Wisher, R. A., & Orvis, K. L. (2002). Learning from focus groups: An examination of blended learning. Journal of Distance Education, 17(3), 97-118.

Connolly, D. (2000). A little history of the world wide web from 1945 to 1995.W3C World Wide Web Consortium: Retrieved from http://www.w3.org/History.html on March 20, 2004.

Curry, J. (2005). Briefing: The opportunities of blended learning. COHERE.Ca, http://www.cohere.ca/briefing.html.

de Jong, T., Ainsworth, S., Dobson, M., van der Hulst, A., Levonen, J., Reimann, P., et al. (1998). Acquiring knowledge in science and mathematics: The use of multiple representations in technology based learning environments. In M. W. van Someren, P. Reimann, H. P. A. Boshuizen & T. de Jong (Eds.), Learning with multiple representations (pp. 9-41). Oxford: Elsevier Science.

Derntl, M., & Motschnig-Pitrik, R. (2005). The role of structure, patterns, and people in blended learning. Internet and Higher Education, 8, 111-130. Driscoll, M. (2002, February 2002). Blended learning: Let’s get beyond the hype. e-learning Magazine.

Garrison, R., Kanuka, H., & Hawes, D. (2005). Blended learning in a research university. Learning Commons, http://commons.ucalgary.ca/documents/BlendedLearning_1.pdf.

Graham, C. R. (in press). Blended learning systems: Definition, current trends, and future directions. In C. J. Bonk & C. R. Graham (Eds.), Handbook of blended learning: Global perspectives, local designs.San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing.

John Harward’s Journal. (2004). Creating community, on-line and off. Harvard Magazine, 106(3), http://www.harvard-magazine.com/on-line/010464.html.

Joutsenvirta, T. & Vehkalahti. K. (2005): Opiskelijoiden näkemyksiä sulautetusta opiskelusta. Piirtoheitin 3 2/2005.

Lehtinen, E., & Levonen, J. J. (1991). Hypertekstillä superoppimiseen. Valikko: Tietokoneavusteisen opetuksen erikoislehti(2), 8-12.

Levonen, J. (2003). Interactivity and learning: Exploring the connections. In R. Latva-Karjanmaa & P. Nuora (Eds.), Interlearn – multidisciplinary approaches to learning conference. Program and abstracts (pp. 85). Helsinki: Life as Learning Research Program, Academy of Finland.

Nelson, T. (1990). Literary machines.Sausalito, CA: Mindful Press.

Oliver, M., & Trigwell, K. (2005). Can ’blended learning’ be redeemed? E-Learning, 2(1).

Vaughan, N., & Garrison, D. R. (2005). Creating cognitive presence in blended faculty development community. Internet and Higher Education, 8, 1-12.

2 thoughts on “Blended Learning – Katsaus sulautuvaan yliopisto-opetukseen

  1. Asiantunteva katsaus monimutkaiseen teemaan. Tähän asti olin ymmärtänyt kyseisen käsitteen konsulttihömpäksi, mutta vaikuttaa siltä, että on asiaa tutkittukin. Koetan itsekin pohtia ja ehkä tutkia tarekemminkin asiaa tämän artikkelin innostamana.

  2. Mainio artikkeli. Mielestäni esittelemänne sulautuvan opetuksen käsite on paljon rikkaampi kuin ”blended learning” käsite jolla yleensä tarkoitetaan sangen yksiviivaista etäopetuksen (e-learning) ja lähiopetuksen yhdistämistä.

    Sulautuvan opetuksen yleistymisessä voidaan nähdä myös teknologian arkipäiväistymisen merkkejä ja yhteisen käyttökulttuurin muodostumista. Osaltaan tähän vaikuttaa TVT:n kaikkialla läsnäolo (ubiquitous computing). Allamme myös tietämään ja muodostamaan käytäntöjä siitä mitä asioita sopii ja kannattaa hoitaa sähköisesti ja mitä taas jollakin muulla tavalla. Näin syntyy sulautuvan opetuksen kulttuuri jossa teknologian hyödyntäminen on luontevaa ja aina jotakin tarkoitusta palvelevaa.

Kommentointi on suljettu.