7. viikko: peruskoulujen sijainnit suhteessa oppilaiden koteihin

BLOGI VALMIS!

On jo viimeinen viikko meneillään. QGIS:in käytöstä on tullut opittua monenlaista, mutta toisaalta on tullut erittäin selväksi, että opittavaa on vielä erittäin paljon jäljellä. Samaistunkin Erika Lindblomin hänen kirjoittaessaan ”Tämä kurssi on ollut erinomaisen opettavainen, mutta samaan aikaan on myös koettu monia turhautumisia ja hermoromahduksia läpi kurssin.” Toisaalta olen kuitenkin tykännyt erilaisten karttojen tekemisestä ja erityisesti niiden visuaalisen ilmeen muuntelemisesta. On myös ollut kiva haastaa itseään ja odotankin ihan hyvillä mielin Geoinformatiikan menetelmät 2 -kurssia.

Kurssin edetessä tuli kuitenkin huomattua, että aloin tippumaan omaa laiskuuttani hieman jälkeen asioista ja kurssin loppupuolella tulikin tehtyä loppukiri. Tämä on kuitenkin, ikävä kyllä, itselleni erittäin tyypillistä käyttäytymistä. Kurssin aikana tuli myös paljon opiskeltua itsenäisesti kotona, mutta onneksi joiltain tunneilta oli luentotallenteet. Vaikka tällä kertaa kurssi toteutettiin lähiopetuksena, mielestäni tällä kurssilla voisi toimia hyvin etäopetus. Nyt Arttu joutui varmaankin selittämään samoja asioita monille ihmisille, mutta Zoomissa kaikki halukkaat voisivat kuunnella selitystä samaan aikaan.

Tällä viimeisellä viikolla saatiin tehdä kartta itse valitusta aiheesta. Minä valitsin aiheeksi koululaisten kotien ja koulujen sijainnin pääkaupunkiseudulla. Hyödynsin kartan teossa 4. viikon materiaaleja sekä lisäksi latasin Helsingin karttapalvelusta tiedot koulujen sijainneista. Valitsin viikon 4 aineiston osittain, koska halusin harjoitella vielä ruututeemakartan tekemistä, ja koska minua kiinnosti onko taaperoiden ja alakoululaisten alueellisessa määrässä eroavaisuuksia. Halusin myös tehdä kartan lasten suhteutetusta määrästä (kuva 3).

Kuvassa 4 on näkyvillä viikolla 4 tekemäni kartta, jota pohdin seuraavasti ”Kuvan perusteella voisi sanoa, että taaperoita asuu verrattaen paljon Helsingin keskustan lähistöllä sekä kenties Itä-Helsingissä. Tämä on minusta mielenkiintoista, koska olisin ajatellut että lapsiperheet asuisivat mielellään kauempana keskustasta, koska tällöin asuinalue voisi olla rauhallisempi ja lapsiystävällisempi sekä edullisempi. Toisaalta kartta ei ota huomioon sitä, että keskustassa asumistiheys on suurempaa kuin kaukaisemmilla alueilla.” Tästä uudesta suhteutetusta kartasta näkyykin odottamani ilmiö siitä, että lapsia on suhteellisesti enemmän kauempana keskustasta.

Ala-asteet ja ala-asteikäisten alueelliset määrät näkyvät kuvassa 1 ja kuvassa 2 puolestaan yläasteet ja yläasteikäisten suhteelliset määrät. Olisi voinut olla hyvä tarkastella myös päiväkotien sijoittumista. Kuvia vertaamalla kuitenkin huomaa, että ala-asteikäisten ja yläasteikäisten määrissä on havaittavissa samanlainen kuvio, sillä poikkeuksella että ala-asteikäisiä on enemmän kuin yläasteikäisiä. Koulut näyttävät hieman sekavilta kartalla. Mielestäni karttakuvista kuitenkin huomaa, että kouluja on enemmän alueilla, missä myös lapsien lukumäärät ovat korkeampia. Karttoja voisi kuitenkin käyttää uusien koulujen sijaintien suunnittelemiseen niin, että koulumatkat olisivat mahdollisimman pienet.

Kuvassa 3 on näkyvillä harmaalla alue, josta ruudukko piirrettiin. Olisin voinut laittaa sen näkyviin myös toisiin kuviin, jotta olisi selkeämpää, millä alueilla lapsia ei vaikuta olevan. Ruudukoissa näkyy nimittäin vain alueet, joilla kyseistä karttaa koskevaa ikäluokkaa on vähintään 1 asukas.